Fyysiset käynnit kirjastoissa vähenevät ja verkkoasiointi lisääntyy – kirjastojen tilastot 2019 on julkaistu

---

Murros kirjastojen palveluissa jatkuu

Yleinen yhteiskunnallinen muutos, jossa palvelut ovat yhä enemmän virtuaalisia ja erilaisten medioiden käyttö vie alati suuremman osuuden ihmisten ajasta, heijastuu edelleen kiihtyvällä tahdilla niin ihmisten tapaan käyttää kirjastoa ja sen palveluja kuin ylipäätään ajatukseen kirjastosta palvelutuottajana.

Kirjastossa käyntien määrä on hienoisessa laskussa samalla kun kirjastojen verkkokäynnit ovat puolestaan kasvaneet liki neljänneksellä. Tämä kertoo niin e-aineistojen käytön kasvusta kuin kirjastojen muidenkin verkkopalvelujen käytön yleistymisestä.

Kirjastojen kokonaislainaus on hivenen laskenut. Kokonaislainaus oli Itä-Suomen kirjastoissa 15,4/ asukas, joka on saman suuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Kirjojen ja Celia-äänikirjojen lainaus on kasvanut, mutta musiikkiäänitteiden ja elokuvien lainaus vähenee edelleen. Niiden lainaus on vähentynyt jo vuosien ajan erilaisten suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä.

E-aineistojen käyttö roimassa kasvussa Itä-Suomen kirjastoissa

E-aineistojen hankinta tukee kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien käyttötottumuksissa tapahtunutta muutosta. E-aineistojen hankinta ja käyttö Itä-Suomen yleisissä kirjastoissa onkin kasvanut merkittävästi. Vaikka e-kirjojen lainaus on vain prosentin luokkaa fyysisten kirjojen lainauksesta, sen määrä on kasvanut liki kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Myös muiden e-aineistojen käyttö on merkittävästi aiempaa suurempaa. Kasvua ovat kirittäneet niin panostukset e-aineistojen hankintaan kuin käyttäjäkoulutukseenkin.

Kasvu e-aineistojen hankinnoissa on tapahtunut perinteisen aineiston kustannuksella. Aineistohankinnan määräraha on laskenut jonkin verran. Erityisesti muun aineiston hankinta on pudonnut 13,3 %. Huomiota herättävää hankintatilastoissa on se, että vaikka fyysisiin kirjoihin on käytetty noin 1 % enemmän rahaa kuin vuonna 2018, hankintamäärä on pudonnut 15,3 %.

E-aineistojen hankkimisessa on suuria kuntakohtaisia eroja, mikä lisää epätasa-arvoa mahdollisuuksissa hyödyntää kirjastojen palveluita. Erityisesti pienet kunnat, jotka eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan, ovat heikommassa tilanteessa vastaamaan e-aineistojen lisääntyneeseen kysyntään.

Omatoiminen aukiolo lisääntyy edelleen Itä-Suomen kirjastoissa

Pääkirjastojen ja kirjastoautojen lukumäärä on säilynyt Itä-Suomessa ennallaan. Yksi lähikirjasto on lakkautettu vuoden 2019 aikana. Kirjastojen saavutettavuus on kuitenkin parantunut aukiolotuntien kasvun myötä. Aukiolotunteja oli yli 10 % edellisvuotta enemmän. Kasvua on erityisesti omatoimiaukiolossa (27 %). 

Aluehallintovirasto on tukenut kuntien pyrkimyksiä omatoimiaukioloaikojen lisäämiseen avustuksilla, joita on myönnetty omatoimikonseptin kehittämiseen. Nyt omatoiminen aukiolo on yli 36 % kaikista aukioloajoista.

Tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten merkitys osana kirjastojen toimintaa kasvaa edelleen

Kirjastojen rooli erilaisten tapahtumien järjestäjänä kasvaa edelleen. Pääosan kirjastojen tapahtumista muodostavat luonnollisesti kirjallisuuteen ja lukemisen edistämiseen liittyvät tapahtumat, joita Itä-Suomen kirjastoissa järjestettiin yhteensä 2 889. Näissä oli yhteensä 63 350 osallistujaa. Yhteensä kirjastojen tapahtumat saavuttivat lähes 118 000 kävijää. Tapahtumien kävijämäärä kasvoi 22,9 % edellisvuodesta.

Kirjastojen muuttuva rooli heijastuu myös käyttäjäkoulutustarpeeseen. Käyttäjäkoulutusten määrä kasvoi 18,8 % vuoden 2019 aikana. Käyttäjäkoulutuksissa huomioidaan perinteisen kirjastokäytön opetuksen lisäksi tieto-, viestintä- ja digiteknologian käyttö sekä monipuoliset lukutaidot. Käyttäjäkoulutuksiin osallistui 46 767 henkilöä, mikä on 13,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2019 valmistuivat 1.4.2020 ja ovat tutustuttavissa osoitteessa: http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot  ja http://tilastot.kirjastot.fi.