Etelä-Suomen valmiustoimikunta: Avoimella ja selkeällä viestinnällä tuetaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä

Kokouksen aluksi aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri kertoi ajankohtaisesta koronatilanteesta. Kaikki Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen sairaanhoitopiirit ovat koronaviruksen vakavimmassa eli leviämisvaiheessa. Alueella on voimassa useita tartuntatautilain mukaisia päätöksiä viruksen leviämisen estämiseksi, ja rajanylityspaikoilla maahantulijoiden pakolliset terveystarkastukset jatkuvat.

Vaikka tilanne on edelleen riskialtis, rajoitustoimien tehosta on jo näkyvissä viitteitä, sillä tartuntatilanne on lievästi parantunut maaliskuuhun verrattuna. Myös rokotukset etenevät ja rajoitusten purkusuunnitelmien hahmottelu on aloitettu. Nyt voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia on kuitenkin tärkeää jaksaa noudattaa, jotta tartuntatilanteen suunta parempaan päin jatkuu.

Viestintä avainasemassa henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa

Kokouksen teemaksi oli valittu viestintä, koska selkeällä ja ymmärrettävällä viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa rajoitustoimien tehoon.

­– Viestintää tehdään tavalliselle ihmiselle, jonka on ymmärrettävä tilanne ja sen vaatimat rajoitukset, jotta hän voi toimia oikein ja suojella itseään ja muita, korosti teemaa alustanut valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. – Viestinnän tehtävä on myös tukea ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa ja jaksamista kriisitilanteessa. Hyvä henkinen kriisinkestävyys on yhteiskunnan liima.

Paneelikeskusteluun koronaviestinnästä ja median roolista osallistuivat Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka, Yleisradion vastaava tuottaja Petri Kejonen ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Panelistien mielestä viranomaisviestintä ja yhteistyö median kanssa on onnistunut pääosin hyvin poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Kriisin pitkittyessä haasteeksi on kuitenkin tullut se, että eri viranomaisten vastuu- ja valtasuhteet sekä monimutkainen lainsäädäntö näyttäytyvät kansalaisille sekavana vyyhtinä, jolloin viestinnän selkeys kärsii ja kansalaisten jaksaminen on koetuksella.

Viestinnän selkeyttämiseksi koronaviestinnän johtaminen ja yhteensovittaminen on 18.3.2021 alkaen keskitetty valtioneuvoston kanslialle valmiuslain pykälän 106 mukaisesti. – Tarkoituksena on, että tieto kulkee tehokkaasti ja viestintää suunnitellaan entistä enemmän yhdessä. Viranomaisilla on kuitenkin edelleen velvollisuus viestiä aktiivisesti vastuulleen kuuluvista asioista, Anttikoski kertoi.

Yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä tukee tammikuussa käynnistynyt Suomi toimii -viestintäkokonaisuus. Myös kansalaiset saavat äänensä kuuluviin esimerkiksi keskusteluohjelmissa ja podcasteissa, jossa koronatilanteeseen liittyvä kysymyksiä ja huolia puretaan. Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta auttaa jaksamaan kriisitilanteessa.

Luotettavalla tiedolla misinformaatiota vastaan

Panelistit pitivät merkittävänä vahvuutena sitä, että Suomessa kansalaisten luottamus mediaan ja viranomaisiin on korkealla tasolla. Tämä luottamus on myös lunastettava päivittäisessä työssä. Mitä avoimemmin ja läpinäkyvämmin hallinto toimii, sitä enemmän kansalaiset siihen luottavat.

– Perinteinen media luo vakautta sillä, että asioista kerrotaan mahdollisimman reilusti ja rehellisesti, tiivisti Yleisradion Petri Kejonen.

Tiedon jakamiseen ja ihmisläheisyyden lisäämiseen myös sosiaalista mediaa pidettiin erinomaisena työkaluna. Sosiaalisessa mediassa viesti on mahdollista kohdentaa myös sellaisille ikä- ja kieliryhmille, joiden tavoittaminen perinteisten kanavien kautta on haastavaa. Toisaalta sosiaalisessa mediassa nähtiin merkittäviä riskejä, sillä myös valheellista mis- ja disinformaatiota on sen kautta mahdollista levittää tehokkaasti ja kiihdyttää yhteiskunnan polarisaatiota samanmielisten kupliin. Sekä median että viranomaisten yhteisenä tehtävänä nähtiin totuudenmukaisen tiedon levittäminen ja sen asettaminen kontekstiin.

Viestinnän ja yhteistyön merkitys korostuu myös jatkossa, kun suunnitellaan päätöksiä siitä, miten rajoitustoimia aletaan purkaa ja millä tavoin kriisistä päästään kestävästi eteenpäin. Näköala ja usko tulevaisuuteen luovat motivaatiota noudattaa rajoituksia vielä niin kauan, kun tilanne sitä vaatii.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa ovat mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.