Etelä-Suomen valmiustoimikunta: terveydenhuollon henkilöstön rokottaminen on edennyt sujuvasti, virusmuunnos haastaa tautitilanteen hoitoa
Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 13.1. joulutauon jälkeen päivittämään kuvaa koronavirustilanteesta.
Epidemiatilanne on edelleen vaikea, totesi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist valmiustoimikunnan kokouksen aluksi. Tartuntojen määrä näyttää tasaantuneen mutta tarkkana tulee olla: yllättäviäkin tartuntaketjuja on ilmennyt ja virusmuunnos aiheuttaa epävarmuutta tilanteen kehittymiseen. Voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia täytyy edelleen meidän kaikkien jaksaa noudattaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoi katsauksessaan, että uusi virusmuunnos voi tarttua ja levitä aiempaa nopeammin. Tilanteen kartoitusta hankaloittaa se, että virusmuunnosta ei saada kaikkialla analysoitua, mutta Suomessakin on todennäköisesti useita satoja uuden virusmuunnoksen tartuntoja. Hyvä uutinen on se, että rokotteet nykytiedon valossa tepsivät myös uuteen virusvarianttiin.
Rokottaminen puhuttaakin tällä hetkellä paljon Suomessa ja maailmalla. Rokoteohjelma on käynnistynyt ja nyt käydään kilpajuoksua viruksen leviämisen ja rokotteiden - ja paikoin myös rokottamiseen tarvittavien ruiskujen - saatavuuden välillä. Merja Ekqvist kertoi, että sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat käynnistämässä valtakunnallista rokoteviestinnän kampanjaa. Kampanja ajoittuu rokottamisen päävaiheen yhteyteen ja tavoittaa kaikki väestöryhmät. Kampanja tukee alueellista ja paikallista viestintää, ja sen yhteydessä tuotetaan mm. rokottamisen hyötyjä esittelevää monikanavaista materiaalia, jota eri toimijat voivat hyödyntää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek esitteli katsauksen rokottamisen tilanteesta Suomessa. Vaikka koko väestöstä vasta pieni osa on rokotettu, hoitohenkilöstön rokottaminen on edennyt sujuvasti: valtaosa esimerkiksi tehohoidon ja erikoissairaanhoidon henkilökunnasta on jo saanut rokotteen. Kuitenkin olisi tärkeää päästä mahdollisimman pian rokottamaan myös ikääntyneitä riskiryhmäläisiä. Joillain alueilla rokotuksia vanhusten hoivakodeissa ollaankin jo aloitettu tai ne ovat juuri alkamassa.
Nohynek totesi, että rokottamiseen liittyy myös säilyvyys- ja säilytys- sekä logistisia haasteita: on vaikea suunnitella massarokottamisen tarkkaa ajankohtaa, kun ei ole varmuutta, milloin rokotteita saadaan riittävä määrä. Kuntien ja kuntayhtymien onkin rokottamisen käytännön toteuttajina syytä varautua siihen, että Suomeen saadaan pikaisellakin aikataululla suuria määriä rokotetta ja massarokottaminen täytyy saada tehokkaasti käyntiin. Useampi rokote on saanut myyntiluvan EU:ssa, mutta joidenkin valmistajien rokotteiden myyntiluvat ovat viivästyneet tutkimusten ollessa vielä kesken.
Lisätietoa rokottamisesta THL:n sivuilla: https://thl.fi/fi/-/koronarokotukset-edenneet-valtaosassa-maata-hoivakoteihin-suomessa-on-toimivia-kaytantoja-laajojen-vaestorokotusten-toteuttamiseen
Aluehallintoylilääkärin näkökulmia koronapandemian hoitoon
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta Laura Nikunen esitteli koronatilanteen hoitoa aluehallintoylilääkärin näkökulmasta. Etenkin yhteistyö sekä aluehallintoviraston sisällä, eri aluehallintovirastojen välillä ja laajemmin eri viranomaisten välillä on kehittynyt ja tiivistynyt paljon kriisin aikana. Viranomaisten resurssien rajallisuus korostuu kriisin hoidossa: virkamiehet kuormittuvat eikä tietoa ja vastauksia saada välttämättä riittävän nopeasti. Kuitenkin alkuvaiheen sekavuuden jälkeen viranomaiset ovat järjestäytyneet ketterästi, roolit ovat selkiytyneet ja kukin on ottanut oman paikkansa epidemiatilanteen hoidon kokonaisuudessa. Tämä on sujuvoittanut tilanteen hoitoa ja kaikkinensa haastavassa tilanteessa on pärjätty suhteellisen hyvin.
Maakuntien turvallisuus- ja valmiusfoorumien katsaukset
Kokouksessa kuultiin myös Etelä-Suomen alueen turvallisuus- ja valmiusfoorumien katsauksia epidemiatilanteesta ja siihen varautumisesta. Epidemiatilanne on vaihteleva eri alueilla, mutta pääosin ollaan edelleen leviämisvaiheessa. Testimäärät ovat olleet suhteellisen pieniä, mikä on osaltaan huolestuttavaa: ihmisten tulisi edelleen käydä testeissä lievistäkin oireista, jotta tartunnat saadaan kiinni ja altistuneet jäljitettyä.
Huomio kiinnittyi kokouksessa myös koronakriisin sosioekonomisiin vaikutuksiin: osalla yrityksistä menee oikein hyvin, laajemman talouskasvun odotetaan alkavan kesän jälkeen, mutta osa yrityksistä on kärsinyt todella pahasti tilanteesta, konkursseja on odotettavissa, työttömyys pahenee monin paikoin ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät ja kärjistyvät. Kriisin jälkihoitoa tästä näkökulmasta tullaankin käsittelemään jatkossa myös Etelä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan kokouksissa. Valmiustoimikunta kokoontuu etäyhteyksin toistaiseksi neljän viikon välein.
Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.