Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja aluehallintovirastot kartoittivat keväällä 2020 kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Kokonaisuudessaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet merkittävästi vuodesta 2016.

Kyselyssä selvitettiin, löytyykö kunnista (n=62) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja moniammatillinen työryhmä. Lisäksi selvitettiin, miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien suunnitelmia. Maakunnista vahvimmat ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kyselyn perusteella Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää vaikuttaa olevan Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kunnissa.

Kunnallinen ja/tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 85 %:ssa (53 kuntaa) alueen kunnista. Lisäksi viisi prosenttia kunnista  (kolme kuntaa) ilmoitti, että kunnassa toimii yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimitettynä. Valtakunnallisesti yhdyshenkilöitä oli 91 prosentissa kunnista. Tilanne on parantunut selvästi vuodesta 2016, jolloin 69 % (43 kuntaa) Etelä-Suomen alueen kunnista ilmoitti yhdyshenkilön toimivan joko kunnallisena tai seudullisena.

Etelä-Suomen alueen kunnista 79 prosentille (49 kuntaa) oli joko nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielin oli valtuuttanut työn kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle. Tilanne on Etelä-Suomessa hieman parempi kuin koko maassa, jossa 77 prosenttia kunnista oli nimennyt ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen. 

84 prosentissa (52 kunnassa) Etelä-Suomen alueen kunnista löytyi ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattoi kaikki ikäryhmät. Tämäkin on hieman isompi osuus kuin koko maassa keskimäärin (82 %). Lisäksi kuudessa prosentissa Etelä-Suomen kunnista eli neljässä kunnassa ilmoitettiin toimivan johonkin rajattuun teemaan tai ikäryhmään (yleensä lapsiin ja nuoriin) keskittynyt monialainen työryhmä.

- Kyselyn tulokset osoittavat, että ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin on kiinnitetty tarvittavaa huomiota. Näin kunnissa on huolehdittu enenevässä määrin siitä, että lainmukainen toimielin sekä käytännössä ehkäisevää päihdetyötä toteuttava ja koordinoiva monialainen työryhmä toimivat, kertoo ylitarkastaja Heli Heimala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. - Toimivat rakenteet auttavat parantamaan yleistä hyvinvointia ja turvallisuutta ja tuovat myös taloudellista merkitystä.

Lähes jokaisessa Etelä-Suomen alueen kunnassa (97 %, 60 kuntaa) ehkäisevä päihdetyö sisältyi kunnan johonkin suunnitelmaan. Yleisimmin se oli osa kunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Koko Suomessakin ehkäisevän päihdetyön suunnitelmien tilanne on varsin hyvä, sillä keskimäärin 95 prosentissa kunnista ehkäisevä päihdetyö sisältyy kunnan johonkin suunnitelmaan.

Vahvat ehkäisevän päihdetyön rakenteet tukevat toiminnan johtamista, pitkäjänteisyyttä ja työn sujuvuutta. Rakenteiden lisäksi tarvitaan myös riittävää resursointia, monialaisia ja motivoituneita toimijoita sekä konkreettisia toimia, joiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan.

Ehkäisevän päihdetyön järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Lisätietoja:

Heli Heimala, ylitarkastaja, puh. 0295 016 115
[email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet kunnissa – työn laatu varmistettava 
• Lisätietoa kyselyn tuloksista kootusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla
• Esite "Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä"