Lastensuojelun sijaishuollon toiminta järjestetty kunnissa pääosin hyvin - parannettavaa lääkehoidon toteuttamisessa ja omavalvontasuunnitelmissa

Kartoitusta varten pyydettiin tiedot henkilökuntamäärästä koulutuksineen, yhteenveto käytetyistä rajoitustoimenpiteistä, tiedot työntekijöiden lääkehoito-osaamisesta sekä arvio omavalvontasuunnitelman toteutumisesta.

Aluehallintovirasto sai vastaukset 27 kunnasta ja sote-kuntayhtymästä. Vastanneista 16 ilmoitti, ettei niillä ole omaa sijaishuoltoyksikköä vaan ne hankkivat sijaishuollon ostopalveluna. Yhteensä alueella toimii 32 kunnallista lastensuojeluyksikkökokonaisuutta, joissa on yhteensä 72 asuinyksikköä ja 515 asiakaspaikkaa.

Toiminta on saatujen tietojen perusteella järjestetty yleisesti ottaen varsin hyvin, mutta korjattavaakin löytyy. Henkilökunnan määrä ja koulutus olivat pääsääntöisesti kunnossa. Rajoitustoimenpiteitä käytettiin yleisesti ottaen vähän, mutta runsaampi käyttö ja erityisesti henkilönkatsastuksen käyttö keskittyi joihinkin yksiköihin. Henkilönkatsastus on lastensuojelulain mukainen rajoitustoimenpide, joka tarkoittaa käytännössä huumausaineseulan ottamista tai puhallutusta.

Isoimmat puutteet koskivat lääkehoidon toteuttamista ja omavalvontaa. Useissa yksiköissä lääkehoitosuunnitelma oli vasta valmisteilla eikä kaikilla työntekijöillä ollut lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavaa lupaa. Kaikilla lastensuojeluyksiköillä ei ollut laadittuna toimintayksikkökohtaista omavalvontasuunnitelmaa.   Suunnitelman päivittäminen oli niin ikään jäänyt usealla yksiköllä tekemättä.

Aluehallintovirasto on lähettänyt kuntiin ja kuntayhtymiin ohjauskirjeen, jossa se ohjeistaa korjaamaan yksiköiden toiminnan puutteet omavalvonnan keinoin. 

Yhteenvetona aluehallintovirasto toteaa, että sijaishuollon rakentuminen varsin laajasti yksityisen palvelutoiminnan varaan asettaa suuria vaatimuksia lastensuojelun sosiaalityölle. Kunnan velvollisuutena on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävästä lasten tapaamisesta ja sijaishuoltoyksikön toiminnan valvomisesta. Toisaalta kunnalla on palvelujen järjestämisvastuullisena velvollisuus huolehtia, että kaikille - myös vaativahoitoiselle lapselle - löytyy lapsen tarpeisiin sopiva paikka. Jos sellaista ei löydy, kuten viime aikoina on voimakkaastikin tuotu esiin, kunnan on viime kädessä vastattava itse palvelun toteuttamisesta.

Aluehallintoviraston lähettämä ohjauskirje (pdf, aukeaa uuteen ikkunaan)

Lisätietoja

Anna Tervonen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, p. 0295 016 598

Elina Haahti, sosiaalihuollon ylitarkastaja p. 0295 016 440

[email protected]

Etelä-Suomen aluehallintovirasto