Käsiteltävänä olevassa tapauksessa työnantaja oli laiminlyönyt lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen kahdessa eri yrityksessä. Tämä kävi ilmi vuonna 2017 tehdyissä työsuojelutarkastuksissa, joissa havaittiin, että työnantajalla ei ollut esittää voimassa olevaa työterveyshuoltosopimusta. Työterveyshuolto oli ollut järjestämättä usean vuoden ajan.
 
               Työnantaja ei ryhtynyt toimiin vielä silloinkaan, kun työsuojelutarkastaja antoi tälle kehotuksen asiasta. Lakisääteinen työterveyshuolto järjestettiin vasta sitten, kun työsuojeluviranomainen ryhtyi asettamaan asiasta uhkasakkoa.
 
               Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja on jättänyt työnantajan edustajana lakisääteiset työterveyspalvelut järjestämättä ja järjestänyt ne vasta kehotuksen ja uhkasakon saatuaan. Oikeus totesi, että yhtiöiden ottamat vapaaehtoiset vakuutukset eivät korvaa lakisääteistä työterveyspalveluiden järjestämisvelvoitetta eivätkä poista teon rangaistavuutta.
 
               Lakisääteisen työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työn terveyshaittoja
 
               ”Työterveyshuollon järjestäminen on jokaisen työnantajan lakisääteinen velvollisuus”, muistuttaa työsuojelun lakimies Anna Tiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. 
 
               Työnantajan on laadittava työterveyshuollon kanssa kirjallinen sopimus palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamiseksi. Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, josta työterveyshuolto tekee kirjallisen raportin. 
Lakisääteinen työterveyshuolto on ehkäisevää työterveyshuoltoa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja- ja vaaroja.
 
               ”Sen sijaan sairaanhoitopalveluiden järjestäminen työntekijöille ei ole osa lakisääteistä työterveyshuoltoa, vaan sen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista”, Tiainen toteaa.
 
               Helsingin käräjäoikeuden tuomio 14.12.2020, R 19/7981