Valvira ja aluehallintovirastot tukevat vanhuspalvelulain muutoksen toimeenpanoa
Vanhuspalvelulain 1.10.2020 voimaan tulleessa lakimuutoksessa on kyse lakisääteisestä henkilöstömitoituksen vähimmäismitoituksesta, jolla pyritään turvaamaan hoidosta ja huolenpidosta vastaavan henkilöstön riittävä määrä ja toimintayksikön asianmukainen henkilöstörakenne.
Vähimmäismitoitus nousee asteittaan niin, että se on 1.4.2023 vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja sosiaalihuollon laitoshoidossa 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Palveluntuottajien tulee toiminnassaan huomioida, että henkilöstön mitoituksen tulee aina vastata asiakkaiden palvelujen tarvetta, jolloin henkilöstön mitoitus voi olla suurempi kuin vähimmäismitoitus. Palvelun laadun keskeinen tekijä on se, että sekä välittömään että välilliseen työhön on osoitettu asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä ja osaava henkilökunta. Vähimmäismitoitus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia.
Vanhuspalvelulain muutoksilla on tarkoitus turvata iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niillä myös vahvistetaan asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuutta iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa.
Välillinen ja välitön asiakastyö
Vanhuspalvelulain muutoksen myötä lainsäädännössä määritellään selkeästi välitön asiakastyö ja välillinen työ (tukipalvelut). Välitön asiakastyö tarkoittaa asiakkaan hoivasta ja huolenpidosta huolehtimista, mikä tarkoittaa asiakkaan perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtimista. Lisäksi asiakkaiden hyvinvointia on tuettava huolehtimalla asiakkaiden kuntoutumisesta, liikkumisesta, ulkoilusta ja sosiaalisten suhteiden sekä sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Tärkeää välitöntä asiakastyötä on ylläpitää asiakkaiden ja heidän läheistensä ja omaistensa yhteydenpitoa. Välittömään asiakastyöhön kuuluu asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen, kirjaaminen, seuraaminen ja päivittäminen
Välillisellä työllä tarkoitetaan yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäistä, viikoittaista ja kuukausittaista siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa sekä ruoan valmistusta ja aikaa vievää ruoan lämmitystä suuremmalle joukolle asiakkaita. Tukipalveluhenkilöstön tulee pääsääntöisesti vastata välillisistä työtehtävistä tai jos välilliset työtehtävät kuuluvat hoitohenkilökunnan työhön, työtä ei kuulu ottaa huomioon välittömän työn mitoituksessa.
Välittömän ja välillisen työn erottamisella voidaan nykyistä paremmin varmistaa voimavarojen riittävyys ja osaaminen molempiin tehtäviin. Välittömään työhön on varattava erillinen resurssi joko omana toimintana tai ostopalveluna ja palvelujen tuottajien tulee selkeästi osoittaa riittävät resurssit sekä välittömiin että välillisiin tehtäviin.
Lain muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia ennakollisessa valvonnassa
Vanhuspalvelulain muutokset eivät synnytä tarvetta voimassa olevien sosiaalihuollon yksityisten palvelujen tuottajien tehostetun palveluasumisen lupien uudelleen arviointiin ja tehdyt luparatkaisut ovat edelleen voimassa. Jos toimintayksikön luvassa mitoitus on suurempi kuin lain edellyttämä minimi, noudatetaan yksikössä luvan mukaista henkilöstömitoitusta. Mikäli ennen lain voimaantuloa myönnetyssä luvassa henkilöstön määrää koskeva ehto on pienempi kuin laissa on säädetty, on palvelujen tuottajan noudatettava vähintään lain mukaista vähimmäismitoitusta. Palvelujen tuottajien on kuitenkin toiminnassaan säännöllisesti arvioitava riittävän henkilöstömitoituksen määrää ja mitoitusta on nostettava, jos asiakkaiden palvelujen tarve kasvaa.
Kuten aikaisemminkin ennakollisessa valvonnassa kiinnitetään huomiota toimintayksikön välitöntä asiakastyötä tekevän hoito- ja hoivahenkilöstön määrän ja rakenteen riittävyyteen suhteessa asiakkaiden palvelujen tarpeeseen. Lupahakemuksessa tulee olla osoitettuna riittävä henkilöstöresurssi toimintayksikön välillisiin työtehtäviin.
Vanhuspalvelulain uudistusten toimeenpanon ohjaus ja valvonta
Valvira ja aluehallintovirastot tukevat vanhuspalvelulain muutosten toimeenpanoa ohjauksella. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien ympärivuorokautisten asumispalvelujen lupien myöntäminen ja muu normaali valvontaviranomaisten valvontatyö kentällä luonnollisesti tukee tätä annettavaa ohjausta.
Alueelliset tilaisuudet
Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät loppuvuodesta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kanssa kuusi alueellista tilaisuutta vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen. Näistä tiedotetaan lähiaikoina.
Lisätietoja:
Valvirassa
Elina Uusitalo, ylitarkastaja, puh. 0295 209 334
etunimi.sukunimi(at)valvira.fi
Aluehallintovirastoissa
Lounais-Suomen aluehallintovirasto:
Nina Siro-Södergård, sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja, p. 0295 018 114
Marjo Henrichson, ylitarkastaja, p. 0295 018 164
Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto:
Jaana Aarnio, ylitarkastaja, p. 0295 018 576
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto:
Leena Serpola-Kaivo-oja, sosiaalihuollon ylitarkastaja, p. 0295 017 290
Lapin aluehallintovirasto:
Päivi Salminen, sosiaalihuollon ylitarkastaja, p. 0295 017 376
Etelä-Suomen aluehallintovirasto:
Päivi Vainio, sosiaalihuollon ylitarkastaja, p. 0295 016 000
Itä-Suomen aluehallintovirasto:
Kirsi Laitinen, ylitarkastaja, p. 0295 016 821
etunimi.sukunimi(at)avi.fi
Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.