Länsi- ja Sisä-Suomen alueen valmiuspäivät: vuorovaikutuksella keskeinen rooli häiriötilanteiden hoitamisessa
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella pidettiin viisi maakunnallista valmiuspäivää lokakuun ja marraskuun aikana. Valmiuspäivät korvasivat perinteisen alueellisen valmiusharjoituksen. Valmiuspäivien aikana syvennettiin viime vuonna toteutetun LSS19-valmiusharjoituksen väestönsuojelun teemaa täydentäen sitä koronapandemia näkökulmalla. Osallistujia valmiuspäiviin oli kaikkiaan yli 600.
”Tänä poikkeuksellisena vuonna halusimme muistuttaa valmiuspäivillä yhteiskunnan eri toimintojen voimakkaasta keskinäisriippuvuudesta ja siitä, että keskellä koronatilanteenkin hoitamista tulee meidän muistaa varautua muihinkin yllättäviin tapahtumiin”, totesi johtaja Tarja Wiikinkoski valmiuspäivien päätteeksi.
Valmiuspäivillä keskityttiin varautumisen ja valmiuden kehittämiseen kunnissa. Päivät järjestettiin yhteistyössä terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Valmiuspäiville osallistuivat lähes kaikki alueen yli 80 kuntaa, keskeiset viranomaiset ja merkittävä määrä sidosryhmiä ja kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Mukana oli osallistujia myös sisäministeriöstä, Pelastusopistolta ja muista aluehallintovirastoista. Tilaisuus järjestettiin etäyhteyksillä, joten osallistujat pystyivät osallistumaan tilaisuuteen haluamistaan paikoista.
Koronapandemian, huoltovarmuuden ja yhteisen tilannekäsityksen tiivis yhteys kiinnosti
Valmiuspäivien teemoina olivat väestönsuojelu, pandemia, tilannekuva ja huoltovarmuustoiminta. Näitä teemoja valottivat sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta, Valtioneuvoston tilannekeskuksen apulaispäällikkö Rauli Lepistö ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Valtion keskushallinnon puheenvuoroissa korostettiin paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason vuorovaikutuksen keskeistä merkitystä, jotta häiriötilanteista selvitään. Viestit, joita osallistujat ja alueellisten esitysten pitäjät toivat esille, toimitettiin jatkokäsittelyyn kansallisen tason toimijoille. Vuorovaikutus toimi siis molempiin suuntiin.
Alueellisten terveydenhuollon toimijoiden ja pelastuslaitosten edustajat totesivat, että paikallinen tiedonvaihto on toiminut hyvin tässä häiriötilanteessa. Esille tuotiin voimakkaasti myös pandemiatilanteeseen alussa liittynyt suuri epävarmuus ja vaikeus hankkia tarvittavia materiaaleja, jotta tartuntatautitilanne pystyttäisiin hoitamaan.
Kuntien ja maakuntaliittojen puheenvuoroissa tuotiin esille miten tärkeätä häiriötilanteessa on keskittyä tähän hetkeen ja tehdä toimenpiteet oikeaa aikaan, jotta kansalaiset ja elinkeinoelämä selviävät tilanteesta. Kriisistä selvitään, mutta se edellyttää huolellista paneutumista tilanteen hoitoon ja myös varautumista pitkäkestoisen tilanteen elpymisvaiheen toimenpiteisiin.
Alueellisissa puheenvuoroissa korostui toimivat verkostot ja onnistunut viestintä, mutta yhteys kansallisen tason tilannekuvaan ja toimiin oli kuitenkin jäänyt puutteelliseksi.
Keskushallinnon suuntaan lähetettiin terveisinä erilaisia kehittämisnäkökulmia. Pandemian aikana maakunnallisten varautumisen ryhmien työ on ensiarvoisen tärkeää tilanneymmärryksen muodostamisessa ja välittämisessä. Väestönsuojeluun liittyvien asioiden todettiin vaativan vahvaa ohjausta, jotta väestönsuojelun suunnittelu saataisiin kansallisesti yhtenäiseksi. Kuntien tukemiseen toivottiin lisää resursseja.
Lisätietoja:
johtaja Tarja Wiikinkoski, p. 0295 018 800
pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
[email protected]
Länsi- ja Sisä-Suomen AVI
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.