Sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämisessä parannettavaa

---

Aluehallintoviraston tekemän kyselyn mukaan lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämisessä on parannettavaa. Keskeiset ongelmat sijoitettujen lasten opetuksessa liittyvät oppilashuoltoon ja erityisen tuen saamiseen. Kysely on toteutettu osana aluehallintovirastojen tekemää peruspalvelujen arviointia, ja sen tiedot perustuvat vuoteen 2019.

− Usein ongelmat liittyvät tiedon kulkuun. Tieto sijoitettavasta lapsesta voi tulla vastaanottavalle kunnalle yllättäen, jolloin opetuksen järjestämiseen on vaikea varautua. Toinen merkittävä haaste on oppilaiden lisääntynyt tarve oppilashuollolle sekä tehostetulle ja erityiselle tuelle. Myös erityisopettajia tarvitaan tällä hetkellä lisää, opetustoimen ylitarkastaja Toni Saarivirta kertoo kyselyn keskeisistä havainnoista. 

Kyselyn mukaan sijoitetuista oppivelvollisuusikäisistä lapsista noin kolme neljäsosaa kävi vuonna 2019 kunnan omaa koulua. Alle viidesosa sijoitetuista lapsista opiskeli lastensuojelulaitoksissa kokonaan tai osittain. Kyselyyn vastanneissa 215 kunnassa oli yhteensä 4677 lastensuojelulain perusteella sijoitettua oppivelvollisuusikäistä lasta tai nuorta. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut viime vuosina.

Lapsi voidaan sijoittaa lastensuojelulain perusteella väliaikaisesti oman kodin ulkopuolelle. Sijoitettu lapsi asuu esimerkiksi uudessa perheessä, lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa. Lapsen oikeus opetukseen on varmistettava siinä kunnassa, johon hänet on sijoitettu. Osa sijoitetuista lapsi tai nuori tarvitsee oppimiseen erityistä tukea, jonka järjestäminen on huomioitava kunnissa.

Perusopetuksen oppilaitosten määrä vähenee Suomessa, ja lähitulevaisuudessa väheneminen jatkuu. Ikäluokkien koot pienenevät ja kunnat yhdistävät ala- ja yläkoulujaan. Sijoitettujen lasten lukumäärä jatkaa edelleen kasvuaan, joten sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseen on kiinnitettävä kunnissa tarkasti huomiota.

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi? Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä.

Peruspalvelujen arviointi 2019: Perusopetus (patio.fi)

Peruspalvelujen arviointi 2019 kokonaisuudessaan (patio.fi)

#peruspalvelut

#AVIarvioi