Pohjois-Suomessa lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus parani

Saavutettavuuden näkökulmasta eri liikuntapaikkojen välillä ollut suuria eroja. Peruspalveluiden arvioinnin mukaan keskeiset liikuntapaikat sijoittuvat hyvin yhdyskuntarakenteeseen.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella uimahallipalvelujen saavutettavuus on kansallista keskitasoa hieman huonompi. Alueella yli 97 % väestöstä asuu 35 minuutin ajomatkan sisällä lähimmästä uimahallista tai kylpylästä. 15 minuutin ajomatkan sisällä asuu lähes 81 % väestöstä, kun vastaava luku valtakunnallisesti oli yli 86 prosenttia. Väestöstä 72 % asuu 10 minuutin ajomatkan sisällä.

Arvioinnissa huomautetaan, että väestön ikääntyessä täytyy tulevaisuudessa liikuntapaikkarakentamisessa kiinnittää erityistä huomiota arki- ja lähiliikuntaolosuhteiden turvaamiseen ja esimerkiksi kevyen liikenteen väylien hyvään kunnossapitoon erityisesti talviolosuhteissa.

Suomen nuorimman ja vanhimman keski-iän kunnat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on Suomen nuorimman ja vanhimman keski-iän kunnat. Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja sen ympäristökunnat kasvavat nopealla vauhdilla, kun taas Kainuun kunnat menettävät asukkaitaan merkittävän nopeasti.

Kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvät muutokset vaikuttavat myös liikuntapaikkojen ja liikuntapalvelujen saavutettavuuteen. Esimerkiksi kouluverkon harveneminen heijastuu usein suoraan lähialueen liikuntapaikkatarjontaan. Kun koulu lakkautetaan, koulun sisäliikuntatilat, pihakentät ja lähiliikuntapaikat voivat jäädä pois kuntalaisten käytöstä. Tämä saattaa kaventaa alueen väestön mahdollisuuksia vapaa-ajan liikuntaan.

Liikuntapaikkapalvelujen keskittyminen ja lähipalvelujen väheneminen heikentää myös eri väestöryhmien tasa-arvoa. Esimerkiksi lasten, nuorten ja ikääntyneiden riippuvuus erilaisista kuljetuksista lisääntyy, mikäli liikuntapaikka ei ole saavutettavissa jalan tai pyörällä. Arjen aktiivisuus vähenee siis myös kulkutapojen passivoituessa. Pitkät matkat liikuntapaikalle voivat olla este säännölliselle harrastustoiminnalle.

Liikuntapaikkasuunnitelmat kunnossa, esteettömyydessä haasteita

Voimassa olevia liikuntapaikkasuunnitelmia oli Pohjois-Pohjanmaan kunnissa maan keskiarvoa enemmän. Pohjois-Pohjanmaan kunnista 53 prosentissa oli liikuntapaikkasuunnitelma, johon pohjautuen liikuntapaikkarakentamista toteutetaan.

Esteettömyydessä on edelleen paljon parannettavaa liikuntapaikoilla. Vain kolmasosassa kunnista oli tehty esteettömyyssuunnitelmia.

Mikä on peruspalveluiden arviointi?

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. 

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä. 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa arvioinnin koordinoinnista, prosessin menetelmällisestä kehittämisestä sekä arviointia tukevan tietojärjestelmän muodostamisesta. Aluehallintovirastojen lisäksi mukana työssä ovat olleet, valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Ruokavirasto ja sisäministeriö (SM).

Linkit:

Tiedotteet, peruspalvelujen saatavuuden arviointi

https://www.patio.fi/web/pepa-2019-tiedotteet/yleista-arvioinnista

Arvioinnin tulokset Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa

https://www.patio.fi/pepa-2019-psavi

https://www.patio.fi/pepa-2019