Sijoitettujen lasten ja nuorten opetusjärjestelyissä on puutteita (Pohjois-Suomi)

Aluehallintoviraston kunnille suuntaaman kyselyn mukaan lastensuojelulain perusteella kuntiin sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämisessä on parannettavaa. Kysely toteutettiin osana aluehallintovirastojen tekemää peruspalvelujen arviointia, ja sen tiedot perustuvat vuoteen 2019.

Ylijohtaja Terttu Savolaisen mukaan on tärkeää, että peruspalveluiden arvioinnissa esiin tuodut yli 170 löydöstä erilaisista epäkohdista käydään läpi huolellisesti ja peruspalveluja kehitetään. Arvioitaessa edellisen kerran neljä vuotta sitten havaittiin, että yhtenä sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmana oli se, että tieto ei aina siirry sijoitetun lapsen kotikunnasta sijoituskuntaan eikä myöskään sosiaalitoimelta koulutoimelle.

"Toivon, että uusi lastensuojelulaki korjaa monia havaittuja puutteita," ylijohtaja Savolainen linjaa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vastuualuejohtaja Veijo Kosola näkee, että vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulain muutoksessa on selkeytetty eri toimijoiden vastuita sijoitustilanteissa.

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa yhä nopeasti

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi Suomessa viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja kiireellisten sijoitusten määrä samana ajanjaksona 6,9 prosenttiyksikköä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan 0 - 17 -vuotiaista keskimäärin 1,5 prosenttia on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Aluehallintoviraston kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin puolet lastensuojelun piirissä olevista oppivelvollisuusikäisistä lapsista ja nuorista oli sijoitettu perhehoitoon, neljännes laitoshuoltoon (perhekodit, koulukodit, lastensuojelulaitokset) ja hiukan alle neljännes ammatillisiin perhekoteihin.

Pääosa sijoitetuista lapsista käy oman kunnan koulua

Sijoitettujen lasten ja nuorten opetusjärjestelyissä oli kuntakohtaisia eroja. Suunnilleen kolme neljäsosaa oppivelvollisuusikäisistä sijoitetuista kävi oman kunnan koulua ja vajaa viidennes opiskeli kokonaan tai osittain lastensuojelulaitoksessa.

Aluehallintoviraston kyselystä selvisi, etteivät kaikki lastensuojelulain perusteella sijoitetut saa valtioneuvoston päättämän tuntijaon tuntimäärän mukaista opetusta. Syynä on useimmiten lapsen tai nuoren terveydentila tai se, ettei koulunkäynti jostain muusta syystä ole täysimääräisesti mahdollista. Syynä tähän on, että lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat kasvaneet.

Erityisen tuen tarve on suuri, tiedonkulussa yhä puutteita

Lähes kolmanneksella sijoitetuista lapsista tai nuorista on erityisen tuen päätös. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella lisääntynyt tehostetun ja erityisen tuen tarve nousee muuta maata merkittävämmäksi opetuksen järjestämisen haasteeksi. Myös lisääntynyt oppilashuollon rooli koetaan alueen kunnissa ongelmien aiheuttajaksi. Edellä mainitut asiat konkretisoituvat mm. koulunkäynnin ohjaajien tarpeen kasvamisena.

Aluehallintovirastojen tekemässä peruspalvelujen arvioinnissa on selvitetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä edellisen kerran neljä vuotta sitten. Myös silloin yhtenä sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmana oli se, että tieto ei aina siirry sijoitetun lapsen kotikunnasta sijoituskuntaan eikä myöskään sosiaalitoimelta koulutoimelle.

Vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulain muutoksessa on selkeytetty eri toimijoiden vastuita sijoitustilanteissa. Koska arviointiin liittyvä kysely toteutettiin ennen lakimuutoksen voimaantuloa, niin muutoksen vaikutukset eivät voineet vielä näkyä kyselyvastauksissa. Lastensuojelulain muutoksilla haluttiin turvata paremmin lasten perusoikeuksien toteutuminen.  

Mikä on peruspalveluiden arviointi?

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

Missä tilassa ovat maamme varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, lastensuojelu, eläinlääkintä ja pelastustoimi. Tähän pyrkii vastaamaan peruspalvelujen arviointi 2019.  Arviointiraportit julkaistiin 15.6.2020 aluehallintovirastojen Patio-järjestelmässä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa arvioinnin koordinoinnista, prosessin menetelmällisestä kehittämisestä sekä arviointia tukevan tietojärjestelmän muodostamisesta. Aluehallintovirastojen lisäksi mukana työssä ovat olleet, valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Ruokavirasto ja sisäministeriö (SM).

Linkit:

Tiedotteet, peruspalvelujen saatavuuden arviointi

https://www.patio.fi/web/pepa-2019-tiedotteet/yleista-arvioinnista

Arvioinnin tulokset Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa

https://www.patio.fi/pepa-2019-psavi

https://www.patio.fi/pepa-2019

Liite

Vuotta 2019 koskevan peruspalvelujen saatavuuden arvioinnin kohteet ovat seuraavat:

• Viittomakieliset ja coda-lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
• Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen tai yksityisesti sijoitettujen lasten opetus
• Kulttuuripalvelut - kunnan kulttuuripalvelujen saatavuus ja resurssit
• Kirjastotilat - kirjastolain edellyttämät tilojen käytettävyys, saatavuus ja tarkoituksenmukaisuus
• Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus - kunnan perusliikuntapaikkojen sijainti, määrä ja esteettömyys
• Kuntien nuorille suunnattujen palvelujen riittävyys
• Eläinlääkäripalvelujen saatavuus
• Eläinlääkäripalvelujen saatavuus - päivystys
• Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta - saatavuus
• Pelastustoiminnan nopean avun saanti

Peruspalveluiden arviointi julkaistiin 15.6.2020