Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, kotihoito, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden ympärivuorokautinen palveluasuminen, lastensuojelun sijaishuolto sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen.
Hyvinvointialue on sosiaalipalvelujen ensisijainen valvova viranomainen, mutta myös aluehallintovirasto valvoo oman virastonsa alueella tuotettavia julkisia ja yksityisiä sosiaalipalveluja.
Sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi kotipalvelu, vanhusten ja vammaisten henkilöiden tehostettu palveluasuminen, lastensuojelun sijaishuolto sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tuettu asuminen.
Hyvinvointialue vastaa siitä, että se järjestää sosiaalipalveluja kaikille niitä tarvitseville hyvinvointialueen asukkaille. Hyvinvointialue tekee palvelua hakevalle asiakkaalle palvelutarpeen arvioinnin, jonka pohjalta asiakas saa myönteisen tai kielteisen päätöksen palvelujen järjestämisestä.
Jos lailla ei toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Myös palvelusetelin käyttäminen on mahdollista.
Omavalvonnan tarkoituksena on, että palvelujen tuottajat tunnistavat riskit, joilla voi olla vaikutusta asiakkaan palvelun laatuun ja sisältöön. Sekä hyvinvointialueen että yksityisen palvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka pitää olla nähtävillä ilman erillistä pyyntöä. Koko henkilökunnan täytyy osallistua omavalvontasuunnitelman laatimiseen, jotta omavalvonnasta tulee osa arkityötä ja henkilökunta oppii arvioimaan omaa toimintaansa.
Hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa kaikkia alueellaan toimivia yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia riippumatta siitä, ostaako hyvinvointialue palveluja kyseiseltä palvelujen tuottajalta vai ei. Hyvinvointialueen täytyy tarvittaessa ohjata ja neuvoa palvelujen tuottajia palvelun laadun ja riittävyyden parantamisessa. Hyvinvointialueen on myös varmistuttava siitä, että yksityisen palvelujen tuottajan tuottamat palvelut vastaavat vähintään julkisten palvelujen tasoa.
Kun hyvinvointialue ostaa palvelua yksityiseltä palvelujen tuottajalta, palvelun ostaminen perustuu sopimukseen. Sopimukseen on määritelty palvelua koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden täytyy toteutua koko sopimuskauden ajan. Sen lisäksi, että hyvinvointialueella on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia yksityisiä palvelujen tuottajia, on hyvinvointialueella myös oikeus ja velvollisuus valvoa sopimuksen toteutumista. Hyvinvointialue voi määritellä sopimukseen sanktioita siltä varalta, että sopimuksessa sovitut asiat eivät toteudu käytännössä siten kuin on sovittu. Sanktio voi olla esimerkiksi sopimussakko tai palvelujen ostamisesta kieltäytyminen, kunnes asiat ovat taas sopimuksen edellyttämällä tasolla.
Hyvinvointialue voi järjestää palvelun palvelusetelillä. Palvelusetelillä järjestetty palvelu antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita itse palvelujen tuottajan, jolta hän haluaa palvelunsa saada. Palveluseteliasiakas saattaa kuitenkin joutua itse maksamaan osuuden ostamastaan palvelusta. Hyvinvointialueet voivat itse määritellä palvelusetelin arvon, minkä takia asiakkaan oma maksuosuus voi vaihdella eri hyvinvointialueilla.
Hyvinvointialue määrittelee kriteerit palvelusetelituottajalle. Jos palvelujen tuottaja täyttää kriteerit, hyvinvointialue hyväksyy palvelujen tuottajan palvelusetelituottajaksi ja merkitsee sen omaan palvelusetelituottajien rekisteriinsä. Hyvinvointialue valvoo hyväksymiensä palvelusetelituottajien toiminnan laatua ja palvelun riittävyyttä.
Palveluseteliasiakas tekee itse palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen. Tätä asiakkaan ja palvelujen tuottajan välistä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.
Jos asiakas hankkii ja maksaa itse sosiaalipalvelunsa, asiakas ja palvelujen tuottaja tekevät sopimuksen, jota koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Hyvinvointialueen täytyy valvoa, että palvelujen tuottajan tarjoamat palvelut ovat laadukkaita ja riittäviä, vaikka hyvinvointialue ei olisi osana palvelun järjestämistä eikä hyvinvointialueella ja palvelujen tuottajalla olisi sopimusta.
Hyvinvointialueen on ohjattava palvelujen tuottajaa toimimaan lain edellyttämällä tavalla, jos se huomaa palvelujen tuottajan toiminnassa puutteita. Jos ohjaus ja yhteinen keskustelu eivät paranna toimintaa, hyvinvointialue ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon.
Hyvinvointialue on sosiaalipalvelujen ensisijainen valvova viranomainen, mutta myös aluehallintovirasto valvoo oman virastonsa alueella tuotettavia julkisia ja yksityisiä sosiaalipalveluja. Aluehallintoviraston ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät jaetaan kolmeen osaan.
Ohjaus ja neuvonta ovat ensisijaisia keinoja parantaa toiminnan laatua. Aluehallintovirastossa ohjaamme ja neuvomme niin asiakkaita kuin palvelujen tuottajiakin.
Sosiaalipalveluja voi ryhtyä tuottamaan vasta sitten, kun yksityinen palvelujen tuottaja on saanut toiminnalleen luvan tai tehnyt ilmoituksen sille hyvinvointialueelle, jossa se aikoo palvelua tuottaa. Lupahakemuksen ja ilmoituksen käsittelyn yhteydessä myös arvioimme palvelujen tuottajan toimintaedellytykset ja ohjaamme ja neuvomme tarvittaessa palvelujen tuottajaa. Toimintaedellytysten arviointia kutsutaan ennakolliseksi valvonnaksi.
Joskus hyvinvointialueen antama ohjaus ja neuvonta tai sopimuksen tuomat sanktiokeinot eivät ole riittäviä palvelun laadun parantamiseksi. Tällöin joko hyvinvointialue, asiakas itse tai asiakkaan läheinen voi tehdä meille aluehallintovirastoon ilmoituksen epäkohdasta. Kun olemme saaneet ilmoituksen, harkitsemme, mihin toimenpiteisiin ryhdymme.
Pääsääntöisesti käsittelemme asian siten, että epäkohtaan pyydetään lausuntoa hyvinvointialueelta ja selvityksiä palvelujen tuottajalta. Tällöin valvonta-asia käsitellään saatujen selvitysten pohjalta. Voimme tarvittaessa tarkastaa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden tekemällä ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
Kunta on sosiaalipalvelujen ensisijainen valvova viranomainen. Jos asiasi koskee sosiaalipalvelutoiminnan aloittamista tai sinulla on kysymyksiä palvelun laatua koskien, ole yhteydessä siihen kuntaan, jonka alueella aiot palvelua tuottaa.
Myös aluehallintovirasto voi antaa neuvontaa ja ohjausta. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse oman aluehallintovirastosi kirjaamoon. Löydät linkin kirjaamoidemme yhteystietoihin tämän sivun lopusta.
Päivitetty:
