Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Pyeccest láá vuoigâdvuođah, moh láá kirjettum lavváid. Taah láá vuoigâdvuotâ pyere tiipšon já kohtâlmân, tipšo tábáhtum ohtsâšibárdâsâst pyeccein, tiäđu uážžumvuoigâdvuotâ, tiätusyeji sehe pyecceeäššiolmoošvuáhádâh. Lasseen pyeccee vuoigâdvuođáid kuleh vuoigâdvuotâ tiipšon pesâmân, vuoigâdvuotâ valjiđ huáputtes tipšosaje sehe vuoigâdvuotâ toohâđ tipšoost tâi kohtâlmist muštottâs já kuoddâlem.
Pyeccee kalga kohtâliđ nuuvt, ete suu noonâ osko já priivaatvuotâ kunnijâttojeh já ete suu olmoošárvu ij luávkkájuu. Pyeccee eenikielâ, kulttuur já suu ohtâgâslijd táárbuid kalga máhđulâšvuođâi mield huámášiđ suu tipšomist já kohtâlmist. Tiervâsvuotâpalvâlusâid kalga adeliđ nuuvt, ete ulmuuh iä pieijuu sierâárvusâš sajadâhân ovdâmerkkân ave, tiervâsvuotâtile tâi vádulâšvuođâ vuáđuld.
Tipšo kalga olášuttiđ ohtsâšibárdâsâst pyeccein ijge pyeccee uážu páguttiđ tiipšon. Pyeccest lii vuoigâdvuotâ piettâliđ tipšoost, mutâ talle-uv sun kalga tiettiđ muulsâiävtulijn tipšomvuovijn sehe tipšoost piettâlem čuávumušâin.
Pyeccee kalga uážžuđ pijssájeijee tiervâsvuotâpalvâlusâid sorjohánnáá tast, mon kieldâst sun áásá. Jyehi pyeccest lii vuoigâdvuotâ peessâđ huáputtes tiipšon tiervâsvuotâkuávdáin já pyecceiviäsuin laavâst miäruštâllum aaigij siste, jis tipšo tárbu lii páhudum vuossâmuu puhelinohtâvuođâ ääigi, sierâ tipšo táárbu árvuštâllâmkollimist tâi vuolgâttâspááppár árvuštâlmáin. Tipšo táárbu árvuštâl ain tiervâsvuotâhuolâttâs áámmátolmooš. Argâpeeivij tiervâsvuotâkuávdáá ávusorroomaaigij siste tohon kalga uážžuđ njuolgist puhelinohtâvuođâ tâi tohon kalga peessâđ moonnâđ.
Juáhháást lii vuoigâdvuotâ huápulii tiipšon tiervâsvuotâkuávdái tâi pyecceiviäsui kocemist tâi huáppuvuástáväldimist aassâmpääihist sorjohánnáá.
Tipšoo tiervâsvuotâhuolâttâs áámmátpargeeh kalgeh muštâliđ pyeccei tâi omâhâžân jieijâs algust puoh suu tiipšon lahtojeijee aašijn, main lii merhâšume suu tipšoost meerriddijn. Pyeccei kalga muštâliđ tipšomuulsâiävtuid já tipšoi vaiguttâsâid, meiddei máhđulijd háittuvaiguttâsâid. Vijđes já tivrâs tipšoin kalga uážžuđ tipšomvuávám já koloárvuštâllâm. Tot puáhtá leđe njálmálâš, mutâ tom puáhtá táttuđ meiddei kirjálâžžân.
Pyeccest lii vuoigâdvuotâ tärhistiđ olssis kyeskee pyecceeäššikirjemerkkimijd. Kirjálâš piivdâ toimâttuvvoo tipšo adelâm tiervâsvuotâhuolâttâs ohtâdâhân, mon maŋa äššigâs uážžu kopioid pyecceeäššikirjijnis. Tiäđui addelmist kalga toohâđ merkkim pyecceeäššikiirjijd. Tiervâsvuotâhuolâttâs áámmátpargee mana táárbu mield čoođâ oovtâst pyeccein já omâháin, mii pyecceeäššikiirjijd lii merkkejum. Jis tiervâsvuotâhuolâttâsohtâduvâst iä addel pyecceeäššikiirjijd pivdemist huolâhánnáá, tot kalga agâstâllâđ piettâlem kirjálii vástádâsâst já ääšist kalga toohâđ merkkim pyecceeäššikiirján.
Tiäđuid kalga adeliđ nuuvt, ete pyeccee äddee toi siskáldâs tuárvi pyereest. Jis tiervâsvuotâhuolâttâs áámmátpargee ij määti pyeccee kevttim kielâ tâi pyeccee ij pyevti áiccu- tâi sárnumváádu tiet addiittâddâđ, tulkkumist kalga huolâttiđ máhđulâšvuođâi mield.
Pyeccest lii vuoigâdvuotâ tärhistiđ tiäđuid, moh sust láá kirjettum pyecceeäššikiirjijd. Jis tiäđuh láá pyeccee mielâst puástud, sun puáhtá táttuđ tivvoođ toid.
Tiervâsvuotâhuolâttâs äššikirjeh láá syeligâssân tolâttetteeh. Pyeccest lii vuoigâdvuotâ tiettiđ, moos suu tiäđuh annojeh.
Pyeccee puáhtá valjiđ tipšosaijeen monnii eres ko jieijâs aassâmkuávlu tâi -kieldâ tiervâsvuotâsajattuv. Tipšosaje puáhtá molsođ táválávt oovtâ ihán häävild já molsom almottuvvoo uđđâ tipšosajan kirjálávt. Tipšomovdâsvástádâs sirdoo väljejum kieldâ tiervâsvuotâkuávdážân majemustáá kulmâ oho keččin almottâs puátimist. Olmooš puáhtá valjiđ tipšosaijeen siämmáá ääigi tuše oovtâ tiervâsvuotâkuávdáá já tiervâsvuotâsajattuv. Talle pyeccee puoh tiervâsvuotâsajattuvâi palvâlusah sirdojeh uđđâ tipšosajan.
Tipšosaje ij pyevti valjiđ jieš, jis koččâmuš lii škovlâ- tâi uápputiervâsvuotâhuolâttâsâst tâi kuhesáigásii lájádâstipšoost. Kieldâst ij lah kenigâsvuotâ orniđ päikkipyecceetipšo jieijâs kuávlu ulguubel.
Jis tuáhtár tâi pänituáhtár árvuštâl, ete olmooš taarbâš spesiaalpyecceitipšo palvâlusâid, olmooš puáhtá valjiđ tipšo adeleijee kieldâlii spesiaalpyecceitipšo toimâohtâduv. Tipšosaje kalga valjiđ ohtsâšibárdâsâst vuolgâttâspááppár adeleijee tuáhtáráin tâi pänituáhtáráin.
Pyeccee uážžu valjiđ, kii lavâlistum tiervâsvuotâhuolâttâs áámmátolmooš tipšo suu tiervâsvuotâhuolâttâs toimâohtâduvâst. Valjim puáhtá toohâđ toimâm ulmemiäldásii ornim suovvâm raajij siste. Pyeccee kalga jotkâtipšoost-uv laiđiđ suu ovdil tipšom tuáhtár tâi pänituáhtár tiipšon, jis tot lii máhđulâš tipšo ääšimiäldásii ornim tááhust.
Jyehi tiervâsvuotâhuolâttâs toimâohtâduvâst kalga leđe nomâttum pyecceeäššiolmooš.
Pyecceeäššiolmooš läiđee já rävvee pyeccee, jis sun lii tutâmettum suu uážžum tiipšon tâi kohtâlmân. Pyeccest lii vuoigâdvuotâ toohâđ muštottâs tâi kuoddâlem äšistis, já pyecceeäššiolmooš puáhtá išediđ suu toi tohâmist. Pyecceeäššiolmooš ij kuittâg vääldi jieš pele toos, láá-uv pyeccee tipšomist tâi kohtâlmist toimâm ääšimiäldásávt.
Pyecceeäššiulmuu ohtâvuotâtiäđuh kalgeh leđe uáinusist tiervâsvuotâhuolâttâs toimâsoojijn.
Jis tun lah tutâmettum tuu uážžum tiervâsvuotâhuolâttâs palvâlusân, tun puávtáh toohâđ tast muštottâs tom palvâlus pyevtittem ohtâdâhân. Tust lii meiddei vuoigâdvuotâ toohâđ kuoddâlem jieijâs´d kuávlu kuávluhaldâttâhvirgádâhân.
