Puásuiääših

Päikkisaje: Posio
Puásui-iššeed: Antti Pätsi
Väripuásui-iššeed: Mika Ronkainen
Rääji:
Rääji mana Kitka Jäkälälahti rääjist Oivanki palgâs rääji mield Paakkula toorpán, Paakkula torppáást Kallioluoma palgâs rääji mield Hossa-Irni palgâs rááján, Hossa-Irni palgâs rääji mield Kuoliojoki räi, Kuoliojoki mield Kostonjärvi räi, Kostonjärvi mield Kynsijoki räi, Kynsijoki mield Kynsijärvi räi, Kynsijärvist Tervajoki mield Kaukuanjärvi vyelipoođâst Säikkä čuálmán, Säikkä čuálmist Kitkajärvi Kiurusenperä räi, Kiurusenperäst Kitka čácáduv mield Jäkälälahti räi vyelgimsajan.

Estimäiđi Oivanki já Akanlahti palgâsij kooskâst: äiđi vuálgá Kurkijärvi riddoost Paakkusaari puotâ tavaskulij já juávdá Paakkula maađijpiällá čiähán já tast Paakkulantie verejáá räi. Äiđi juátkoo ain Haavikkosuo taveroobdâ mield já juávdá Isosuon, kost tot juátkoo tavenuorttiikulmeest Isosuonpuro räi. Isosuonpurost ain tavekulmeest Haukivaaran mannee traktormaađij verejáá räi. Täst nuorttiikulmeest servikode páálstán, kost tavekulmeest Kallioisenaho räi. Kallioisenahost tavenuorttiikulmeest Nojosenvaara taveviältán (Hyvänniemenniittypalsta I, Hyväsenniemenniittypalsta II), kost Ruoppijärvi káárgu vuálá, tobbeen káárgu viestâr-, taveviestâr- já taavaabeln Ruoppijärvi pirrâ máddááriidon. Ruoppijärvi nube peln Ruoppivaara traktormaađij verejáá räi, tast Vesala máddáábel, kost nuortâs jorgeetdijn Löytölamminpuronsuo máddáároobdân. Tast mainâšum jeegi mield vistig njuáidus taavaakulmeest, tastoo njuáidus taveviestârkulmeest, mon maŋa njuáidus viestârkulmeest Löytölamminpuro taavaabeln. Täst taavaakulmeest Ruávinjaargâ maađij piällán, kost stivrimnjävileh sehe nuortâs já viestârân. 

Päikkisaje: Kuáccám
Puásui-iššeed: Vesa Säkkinen
Väripuásui-iššeed: Marko Kilpivaara
Rääji:
Rääji mana Kesälahti poođâst Kitka čácáduv mield Koramosaari taavaabeln Piiloperän. Piiloperäst váldumaađij 5:st Lehtovaara puotâ vyelgee paasi mield Keski-Vitikkovaara alemuu saje mield Salla palgâs rääji räi (paasi mana máddáá-taavaasundeest), taan rääji mield väldikode rääji räi, ton mield Oivanki palgâs rääji puotâ. Täst Tavajärvi luodân Kuntijärvi nuorttiikeeji puotâ, kost vuod jeegi mield Kuntijärvi nuorttiikiäčán, kost Kuntijoki mield Vuotunkijärvi räi, tiest Kalliojoki mield Kalliojärvi räi, kost Vuosselijoki mield pajas Vuosselijärvin. Vuosselijärvist Pessarinmäki peht njuolgâ linjáást vyelgimsajasis Tolvanselkä Kesälahti räi.

Päikkisaje: Kittâl
Puásui-iššeed: Jani Jääskö
Rääji:
Rääji mana nuorttân já mäddin Suáđikylá kieldâ rääji mield Ruávinjaargâ kieldâ rááján, mon mield Ounasjokin, tobbeen Tainiojoki mield viestârân Kolari já Kittâl koskâsii kieldâ rááján. Viestârist rääji mana Kolari já Kittâl kieldâi rääji mield Ylläsjärvin, ton tavenuorttiikeejist Järvenpääjärvi njaargâ, Tuuliselkä já Härkämännikkö máddáápiälásij vuomij peht njuolgâ linjá Lainiojokin, ton mield pajas Lainiolompolon, tobbeen Pyhäjärvi máddáákiäčán, Pyhäjärvist aijuu mield Kukasjärvin, tiest aijuu mield Aakenusjokin, Aakenus mield vuálus Aakenuspoikkion, tiest Aakenusjärvin, tobbeen aijuu mield Ruonajärvin, tast Hirvasjärvin, tast taveviestârân kolgee aijuu mield Harrilompolon já ain Levijoki räi adai Kyrö palgâs máddáárááján. Taan rääji mield nuortâs Ounasjoki kuávlun já Ounasjoki mield Kuusajoki njáálmán, Yläkuusajoki pajas Sinermäjärvin, Sinermäjärvist Nunarajärvin, Nunarajoki vuálus Jeesiöjokin, Jeesiöjoki vuálus Suáđikylá kieldâ rááján.

Estimäiđi Alakylä já Syväjärvi palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Syväjärvi-Poikajärvi koskâsii räjiääiđist Liittovaarast tavaskulij Raaterovan Jouni Uutela já Pentti Niemelä pálstái čiehân, kost ain statâeennâm já Pentti Niemelä pálstá taveviestârkiäčán, ain statâeennâm mield tavenuortâs Suáđikylá – Kittâl kieldârááján, mon mield Sotkajokin já Auno Kuusela rääji mield kieldârááján räjimeerkân nr 11, kost ain kieldâ rääji mield Jeesiöjokin Sattasniemi–Syväjärvi räjiááiđán (13.11.1996 D: 1168/777/96).

Päikkisaje: Suomussalmi
Puásui-iššeed: Asko Moilanen
Väripuásui-iššeed: Ensio Keränen
Rääji:
Rääji álgá väldikode rääjist Raate maađij puotâ já mana mainâšum maađij mield Suomussalmist Kuhmoniemin mannee mađijân, taan maađij mield Suomussalmi markkânân, tiest ain Kiantajärvi mield Pesiönlahti pootân, tobbeen Pesiöjoki mield Pesiöjärvin, Pesiöjärvi mield ton Hampusperä räi, kárttálabdos miäldásávt Pesiöjärvi Hampusperäst kiddoduv 777-407-93-5 máddáárääji sundásávt Joukokylä luodân, kost Hiidenvaara mecciautoluodâ mield, Sihonen-nommâsii jäävri máddáákeejist, Lehtoselkä algâtáálust hämmejum kiddoduv 777-407-24-6 máddáárääji miäldásávt já Riihivaara mecciautoluodâ mield Majavanjokin togo, kogo Puolanka kieldârääji moksá juuvâ, Majavanjoki mield Niittyjärvin, tobbeen Lamminsuo mield Valkeajärvin, Valkeajärvist Karjasuo mield Näätävaaran, tobbeen Lylykylä maađij mield Puolanka markkânân, Puolanka markkânist Hyrynsalmi kieldâ rááján, täst mainâšum rääji sehe Ristijärvi já Kuhmo (Kuhmoniemi pitejái) kieldâi rääji mield väldikode rááján já väldikode rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Jarmo Haataja
Väripuásui-iššeed: Lasse Lehtola
Rääji:
Rääji mana Sallâvääri palgâs mield Lemmest Pennâgâšjuvvii puotâ Aanaar já Suáđikylá kieldâi rääji räi, tobbeen Kivijokist nuortâs Avveel palgâs rääji räi adai Čuđejuuhân. Čuđejuuvâst Avveeljuuhân, tobbeen Aanaarjáávrán, kost rääji mana Mahlad, Mávrái já Stuorrâ Jieŋâsuollui nuorttiibeln Skállujoorŋân. Skállujoorŋâst rääji mana Äijihjoorŋâ mield Juvduujuuhân já ton pajas Kiäptuvei mield Páđárân já tobbeen Lemmee mield Pennâgâšjuvâžân.

Estimäiđi Pänituoddâr já Sallâvääri palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Pááđáár máddáákeejist Aanaar já Suáđikylá pitejáá rááján Laapi palgâs estimääiđi räi (9.5.1977, 2040/63 MMM 1976).

Estimäiđi Pänituoddâr já Avveel palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Tovâskuoškâst Avveeljuuvâ mield Čuđejuuhân já Čuđejuuvâ mield Suáđikylá kieldâ rááján (26.4.1975, 1797/63 M-MM 1975).

Päikkisaje: Kiemâjävri
Puásui-iššeed: Alpo Alaluusua
Väripuásui-iššeed: Pekka Kaisanlahti
Rääji:
Rääji mana Jumiskojokist Posio kieldâ rääji mield Outojokin, Outojoki vuálus Juujärvin. Juujärvist Kiemâjuuvâ mield Kiemâjäävri peht Iso-Akanjoki njáálmán, tobbeen Iso-Akanjoki mield pajas Kunkuttama vuáčun, tobbeen koivum aijuu mield Siuliojokin, ton vuálus Vuotosjokin, tobbeen Sulavajoki já Sulavalampi peht Kiemâjäävri kieldâ rááján já taan rääji Salla palgâs rááján já Salla palgâs rääji mield Posio kieldâ rááján.

Päikkisaje: Suomussalmi
Puásui-iššeed: Ville Seppänen
Väripuásui-iššeed: Ville Seppänen
Rääji:
Rääji mana mäddin Mäkelä torpá puotâ vyelgee čácáduv Hietajärvi, Kivijärvi já Ehronjärvi peht Kiantajärvist Saarperän, Saarijoki mield Saarijärvin já Saarijärvist viiđišmaađij räi, mon mield pajas Rytilä táálun já tobbeen Kaupinlampin, tobbeen Piispajärvin, Piispajärvi pajas Kellolahtin tast vyelemuu Kellojärvi viestârkiäčán já tast tuáli mield Kellojokin já ton mield Perankan Peranganjärvi kiäčán, Peranganjärvi keejist estimääiđi mield Peranganjärvi taavaabeln Myllylä toorpán, Myllylä torppáást puáris tälvimaađij mield Saarijärvin, Saarijärvist tälvimaađij vuáđu mield Kovionjärvi máddáápootân, Kovionjärvi mield Vaarapuro njáálmán, Vaarapuro mield Vaarasuon, tast Parkkisii poođâ Turpeisii táálu peht Kylmäoja njáálmán, Kylmäoja mield Kylmäluoman, Kylmäluoma mield Harju táálun, Harju táálust Saarilammi já Kattaisii jeegi peht Hukkasii táálun, Hukkasii táálust Hukkasii čuálmán, Hukkasii čuálmist Kuáccám kieldâ rääji mield Oulu-Kuáccám maađij räi, maađij mield Inkee táálun, Inkee táálust Kantolan mannee maađij mield Kostonjärvi puásuipootân tiest Kostonjärvi mield Kuoliojoki njáálmán, Kuoliojoki paja Kuáccám kieldâ rááján, Kuáccám kieldâ rääji mield Kallioluoma palgâs rááján, mon mield väldikode rááján Närängänmutkan, tast väldikode rääji mield vuálus vyelgimsajasis Mäkelä toorpán.

Päikkisaje: Pudasjärvi
Puásui-iššeed: Ari Hepola
Väripuásui-iššeed: Janne Juhani Alatalo
Rääji:
Rääji álgá Haara-Hiltusii táálu puotâ Siuruajokis, mana juuvâ vuálus Pudasjärvi já Yli-Ii kieldâi räjiliinján sehe tađe mield já Pudasjärvi já Ranua kieldâi viestârraajij mield Kivijokin, kost mainâšum juuvâ já Tervonoja mield Tervonjärvin já ain Tervo tälvimaađij mield Isoasmuntijärvin sehe tobbeen Karhusuo peht vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Simo
Puásui-iššeed: Markus Haapaniemi
Väripuásui-iššeed: Tuomas Ruonala
Rääji:
Rääji mana tavveen Narkaus palgâs rääji, nuorttân Ruávinjaargâ já Pudasjärvi pitejái puáris rääji mield Kuivaniemi kieldâ rááján, mäddin já viestârist Kuivaniemi kieldâ rääji Pohjanlahtin, tast Kiemâ já Simo kieldâi koskâsâš rááján, mon mield Narkaus palgâs rááján.

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Niko Kustula
Väripuásui-iššeed: Tommi Kustula
Rääji:
Rääijin láá Piäccám rääji (väldikode rääji), Räji-Jovsepist 1,18 km tavas räjimeerhâst 56 leijee čuággás, kost palgâsij koskâsii puásuiestimääiđi mield Loto Rajakoskin, Suáđikylá rääji, Čuđejuuhâ, Avveeljuuhâ já Aanaarjävri, kost rääji mana Mahlad, Mávrái já Stuorrâ-Jieŋâsuollui nuorttiibeln Skállujoorŋân, Mudusjäävri já Paččvei palgâsij raajij ovtâstumsajan.

Estimäiđi Avveel já Pänituoddâr palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Tovâskuoškâst Avveeljuuvâ mield Čuđejuuhân já Čuđejuuvâ mield Suáđikylá kieldâ rááján (MMM:2 miärádâs 26.4.1975, DNRO 1797/63 M-MM 1975)

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Kari Ollila
Väripuásui-iššeed: Vesa Pehkonen
Rääji:
Rääji mana tavveen Kolari já Kittâl kieldâi rääjist Tainiojoki mield Ounasjokin, nuorttân Ounasjoki vuálus Palojärvi palgâs rááján, mäddin Palojärvi palgâs taverääji Pello já Ruávinjaargâ kieldâi koskâsâš rááján, mon maŋa taam rääji já Ruávinjaargâ já Kolari kieldâ koskâsii rääji mield tavaskulij Taapajoki räi, tobbeen Taapajoki mield pajas Vyeleeb Taapajärvi räi, Taapajärvi koskâmuddoost Lohiniva-Sieppijärvi maađij oolâ já ton mield Kolari já Ruávinjaargâ kieldâi rááján já ton mield ain Kolari já Ruávinjaargâ sehe Kolari já Kittâl kieldâi koskâsii rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Ucjuuhâ
Puásui-iššeed: Vesa Länsman
Väripuásui-iššeed: Niila Laiti
Rääji:

Paalgâs raijâšuvá viestârist Paištuoddâr palgâsân, tavveen Tiänujuuhân, nuorttân väldikode rááján já mäddin Ucjuuvâ ja Aanaar kieldâi rááján.

Päikkisaje: Kuáccám
Puásui-iššeed: Heikki Härmä
Väripuásui-iššeed: Juho Seppänen
Rääji:
Rääji mana väldikode rääjist Näränkä mohheest, Närängänvaarast Hyteikönsuo aassâmkuávlu luodâ mield Hyteikkö mađijân, mon mield Murtovaaran já tast Rantalan mannee maađij mield Pikku-Kerojärvin já taan čácáduv mield Keski-Kerojärvin já tast pajas Käsmänjoki mield Käsmänjärvin, Käsmänjärvist Visauoma mield Visajärvin, Visajärvist Hukkasenjärvin, Hukkasenjärvist Mustalampin, Mustalampist Taivalkoski kieldâ rääji mield Kuoliojokin, Kuoliojoki mield Pulkkasenvaaran, Pulkkasenvaarast Hyväjärvi maadânuorttiičievâ peht Purnujärvin, Stuorrâ-Purnujärvi viestârkeejist Saunalampin, Saunalampist Välijoki mield Soilunjärvin Konkelolahtin, Konkelolahtis Raatejuuvâ mield Raatelampin, Raatelampis juuvâ mield Kurkijärvi uáivušân, Kurkijärvi uáivušist Kurkijärvi mield Paakkusaarin já tobbeen Kurkijärvi mield Jormunperän tast Koivulampi peht Vilponlampi taavaakeejist njuolgâ linjá mield Lakkisaarin já tast ain Kuáccám jäävri mield nuortâs, Kuáccám čácáduv já Nuutamo čielgi peht Kokkoniemist leijee paasin, paasi mield Muojärvin, kost Rajasaari taavaaroobdâ mield já ain Keinässaari taavaabeln Muojokin, Muojoki mield Joukamon já tast ain Syväjokin, Syvâjoki mield Tiirakkajärvin já tast Välijärvin, Välijärvist Vuolajärvin ja tast Multikoskin, Multikoskist Multijärvin, kost ain Pistojokin, kost väldikode rááján, väldikode rääji mield maassâd Näränkä mookán.

Päikkisaje: Lokka
Puásui-iššeed: Mika Kavakka
Väripuásui-iššeed: Jani Pulska
Rääji: 
Rääji mana Kiemâjuuvâst Tenniöjoki pajas Salla kieldâ rááján, taan rääji mield Laapi palgâs rááján, väldikode rääji mield Laapi palgâs rááján, Laapi já Oraniemi palgâsij rääji mield Kiemâjuuhân já Kiemâjuuvâ mield Tenniöjoki njáálmán.

Estimäiđi Oraniemi já Kiemâ-Suobbâd palgâsij kooskâst: äiđi mana mäddin Savukoski Jurmunvaara enâduv miäldásávt Värriö kylán já tobbeen Arajärvin, Arajärvist nannejum rääji mield Angeinvaara kuurâ peht Tanhua-Lokka maađij rasta njuolgist Lätäkköoja njäälmi puotâ Luiro nube pel puáris estimááiđán já tobbeen Vasavaara sehe Hanhireikä-Lokka maađijpiällá mield Lokka kylán. Estimääiđi kalga PHL 5 § 2 mield keččâđ palgâsij rääijin (n:o 2925/63 MMM 1977).

Päikkisaje: Kiiminki
Puásui-iššeed: Juha Parkkinen
Väripuásui-iššeed: Jouko Päkkilä
Rääji: 
Rääji vuálgá Siuruanjoki njäälmi puotâ Iijokis, mana ton mield pajas Hirvelä táálu puotâ, tobbeen Pudasjärvi já Ii pitejái puáris räjilinjá mield Pudasjärvi, Yli-Ii já Kiiminki pitejái räjiratkuuttâhân, ton mield Kiiminki tavenuorttiirääji mield Pudasjärvi, Ylikiiminki já Utajärvi pitejái ratkuuttâhân, togopeht Utajärvi pitejáá koskâsii rääji mield Kiiminginjokin, tobbeen ain puásuituálukuávlu máddáárääji mield Iijokin já Iijoki mield pajas vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kolari
Puásui-iššeed: Mika E. Satta
Väripuásui-iššeed: Ville Kotajärvi
Rääji: 
Rääji mana tavveen Ylläsjoki njäälmist Ylläsjoki mield nuortâs Kolari já Kittâl koskâsii kieldâ rááján, nuorttân Kittâl já Kolari sehe Ruávinjaargâ já Kolari koskâsii rääji mield Jääskö palgâs rääji mield Jääskö palgâs rááján, mii mana Kittâl já Kolari kieldâi koskâsii rääjist Ruávinjaargâ já Kolari koskâsii ráájá já tobbeen Lohiniva-Sieppijärvi-mađijân, kost Vyeleeb Taapajärvin, tobbeen Taapajokin, kost Ruávinjaargâ já Kolari koskâsii rääji mield Pello já Kolari koskâsii kieldâ rááján, mäddin Kolari kieldâ rääji mield väldikode rááján já viestârist väldikode rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Pudasjärvi
Puásui-iššeed: Lauri Oinas-Panuma
Väripuásui-iššeed: Jarmo Kynkäänniemi
Rääji: 
Rääji, mii álgá Siuruanjokis, mana Ritvanoja mield Pudasjärvi – Ranua mađijân, ton mield Livojokin, Livojoki vuálus já Siikahaara peht Koirakangas táálun, kost Pudasjärvi já Kollaja kylái koskâsii laigosrääji mield Käre táálu puotâ, tobbeen puáris hiävušmaađij mield Vuormanjärvi Kylmäperän já tobbeen njuolgist Kuljunsaari peht Lokaoja suárán, kost aijuu mield Hetejärvin, tobbeen Jurvasenlampij já Alaoja mield Nuorittajokin sehe juuvâ vuálus Pudasjärvi já Ylikiiminki kieldâi räjilinjâžân já ain Kiiminki, Oijärvi já Ikonen palgâsij raajij mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kittâl
Puásui-iššeed: Antti I. Koskela
Väripuásui-iššeed: Kai Jussila
Rääji:
Rääijin láá viestârist Ounasjoki sehe Kyrö palgâs rääji, taverääijin Aanaar kieldâ rääji, nuorttiirääijin Suáđikylá kieldâ rääji já máddáárääijin Alakylä palgâs rääji.
Estimäiđi Kuivasalmi já Sattasniemi palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Kitisiist tavveen Jeesiön mäddin. Äiđi vuálgá Suáđikylá Laapi palgâs já Sattasniemi sehe Kuivaniemi palgâs koskâsii ratkuuttuvâst já mana Kuivasalmi palgâs já Sattasniemi palgâs koskâsii rääji mield Jeesiöjoki räi (9.1.2968, 3612 MM 1967).

Päikkisaje: Ranua
Puásui-iššeed: Hannu Juotasniemi
Väripuásui-iššeed: Juha Piri
Rääji: 
Rääji mana puáris kirkkotälvimaađij puotâ Siuruanjoki mield Siuruanjoki vuálus Haara-Hiltusii táálu puotâ, tobbeen Karhusuo peht Isoasmuntijärvi vuoluukiäčán, tobbeen jäävri paijeel sehe Tervo tälvimaađij mield Tervonjärvin, Tervonjärvist Tervonoja já Kivijoki mield Ranua já Kuivaniemi kieldâi koskâsii rááján, ton rääji mield Kuivaniemi kieldâ taavaakiäčán já tobbeen Isosydänmaa palgâs, Narkaus palgâs sehe Niemelä já Pudasjärvi Livo palgâsij rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kittâl
Puásui-iššeed: Juuso Autto
Väripuásui-iššeed: Joonas Autto
Rääji: 
Rääji mana mäddin Muonio já Kittâl kieldâi rääji já Muonio palgâs rääji ovtâstume puotâ njuolgâ linjá Levijärvin já tobbeen Levijoki vuálus Ounasjoki, nuorttân Ounas- já Tepastojoki pajas Vietkajokin, Vietkajoki mield toos tavveen lyeštee nomâttes aijui, mainâšum aijuu sehe ton sundásávt leijee uáli mield Korsâluobbâlân, Korsâluobbâlist Korsâjuuvâ mield Korsâjáávrán já tobbeen Iänuduv já Kittâl kieldâi koskâsii rááján, tavveen Kittâl kieldârääji Muonio kieldâ rááján já viestârist Muonio já Kittâl kieldâi koskâsii rääji mield máddáárááján.

Estimäiđi mana linjáást: Muoniojoki Iänuduv já Muonio kieldâi rääjist – Ruototunturi – Muonio já Kittâl kieldâi rääji mield Raijanselkän – Keräsjärvi taavaabeln Vuontisjärvi tavekiäčán – Keinovaara – Kittâl já Iänuduv kieldâi rääji mield Rupijärvin – Vietkajärvi – Kuivasalmi palgâs puásuiäiđi Kätkätunturi taveviestârpeln (n:o 2251 MM 1962).

Päikkisaje: Iänudâh
Puásui-iššeed: Juha Tornensis
Väripuásui-iššeed: Per Antti Labba
Rääji: 
Rääijin láá viestârist Muoniojoki, Könkämäeno já Kilbisjävri, tavveen Taažâ rääji. Taažâ rääjist Seyrisjoki Palojärvin, tobbeen Palojokin, Palojoki mield Iänuduv – Kuovdâkiäinu-maađij já Palojoki ratkuuttâhân, tast maađij mield Kaunisoja hamâšumsaje ja Kuovdâkiäinu maađij ovtâstumsajan, kost Muurusjärvi máddáábeln viestârân jorgeetdijn Näätämaan linjáást leijee priivaat eennâm pirrâ monâdijn taveviestârpeln, Näätämaasta maadâviestârkulij njuolgâ Sotkajärvin, Sotkajärvist Sotkajoki vuálus Palojokin, Palojokist Suomâ já Ruotâ koskâsii räjijuuhân.

Päikkisaje: Suáđikylá
Puásui-iššeed: Nilla Hirvasvuopio
Väripuásui-iššeed: Jouni Alakorva
Rääji: 
Rääji mana Kitisiist Oraniemi sehe Kiemâ-Suobbâd palgâs räjiääiđi káártá miäldásávt Talkkunapään já nohá väldikode rááján räjimeerhâ 25 puotâ, taan rääji mield Räji-Jovsepist 1,18 km tavaskulij räjimeerhâst 56 leijee sajan, kost palgâsij koskâsii puásuiestimääiđi mield Loto Rajakoskin, Aanaar kieldâ rääji mield Kittâl kieldâ rááján, Kittâl kieldâ rááján Kitisii räi já Kitisii mield Oraniemi palgâs räjiääiđi räi. Keejâ kárttálabdos pdf 730kB
Estimäiđi Laapi já Oraniemi palgâsij kooskâst: äiđi mana Lokka kylá – Porttipahta tahojävri (MMM 10.11.1982 3356/63 MMM 1982).

Päikkisaje: Ylitornio
Puásui-iššeed: Matti Holster
Väripuásui-iššeed: Reijo Kvist
Rääji: 
Rääijin láá tavveen Pello Orajärvi palgâs máddáárääji, viestârist väldikode rääji, mäddin puásuituálukuávlu máddáárääji, nuorttân Tuárnus, Tervola já Ruávinjaargâ kieldâi raajij čiehâ, Vaajärvi Saariuoma maađij Mellajärvin, Mellajoki, Kuijasjoki, Isolohijärvi já Lohijärvi sehe Tengeliöjoki Pello Orajärvi rááján.

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Osmo Seurujärvi
Väripuásui-iššeed: Leo Aikio
Rääji: 
Rääijin jáá Juvduujuuhâ, Kiäptuvei, Mudusjävri, Kaamâsjuuhâ, Ucjuuvâ rääji ton sajan, mii lii 1,5 km tavenuortâs Čuálmááväärist leijee Aanaar-Ucjuuvâ rääji toohâm čievâst, tast njuolgist Selgijaavrij viestârumos luohtân, tobbeen njuolgist Kiärdooluobbâl viestârumos luohtân, njuolgist viestârumos Lokkerrisjäävri viestârumos luohtân, tast njuolgist Aailâjäävri tavenuorttiimus luohtân, tobbeen njuolgist Räsikeessimjäävri já Njižžjäävri koskâsii kuátkun, Njižžjäävri čoođâ Kuoškâvuonâžân, tobbeen Čuolisvuonân, tobbeen Aanaarjáávrán, kost rääji mana Kálbáiäävi, Skállujoorŋâ já Äijihjoorŋâ mield.

Päikkisaje: Muonio
Puásui-iššeed: Vili Kurki
Väripuásui-iššeed: Janne Kutuniva
Rääji: 
Viestârist rääji mana Kolari já Kittâl kieldâi rääji mield Ylläsjärvin, ton tavenuorttiikeejist Järvenpääjärvi njaargâ, Tuuliselkä já Härkämännikkö máddáápiälásij vuomij peht njuolgâ linjá Lainiojokin, ton pajas Lainiolompolon, tobbeen Pyhäjärvi máddáákiäčán, Pyhäjärvist aijuu mield Kukasjärvin, tiest aijuu mield Aakenusjokin, Aakenus mield vuálus Aakenuspoikkion, tiest Aakenusjärvin, tobbeen aijuu mield Ruonajärvin, tast Hirvasjärvin, tast taveviestârân kolgee aijuu mield Harrilompolon já ain Levijoki räi adai Kyrö palgâs máddáárááján.  Estimäiđi mana linjáást: Muoniojoki Iänuduv já Muonio kieldâi rääjist – Ruototunturi – Muonio já Kittâl kieldâi rääji mield Raijanselkän – Keräsjärvi taavaabeln Vuontisjärvi tavekiäčán – Keinovaara – Kittâl já Iänuduv kieldâi rääji mield Rupijärvin – Vietkajärvi – Kuivasalmi palgâs puásuiäiđi Kätkätunturi taveviestârbeln (n:o 2251 MM 1962).

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Tarmo Lietoff
Väripuásui-iššeed: Keijo Pirttijärvi
Rääji: 

Palgâs rääijin láá Taažâ rääji, Ucjuuvâ kieldâ rääji sehe Mudusjäävri, Pänituoddâr já Sallâvääri palgâsij rääjih.

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Antero Petäjäjärvi
Väripuásui-iššeed: Petri Jänkälä
Rääji: 
Rääji mana mäddin Kiemâjuuvâst Tervola já Kiemâeennâm, Tervola já Simo sehe Tervola já Ranua kieldâi koskâsii rääji mield Palovaaran, tobbeen Yliportimojoki mield Portimojärvin, Portimojärvist Simojoki já Toljamojärvi mield Kelukkajoki njáálmán, nuorttân Kelukkajoki pajas Paaronjärvin já tobbeen Joululampin, viestârist Juomujoki njäälmist Kiemâjuuvâ mield Kiemâeennâm rääji räi sehe tavveen Juomujoki pajas Vilmilä šalde räi, tobbeen Kuohunkijoki mield Ravoninpaasi njáálmán Alakuohunkijärvi paajaabel, tobbeen Yläkuohunkijärvi peht Puuro-ojan já Puurolampin, kost maađij mield Siikakämä jáávrán, tobbeen Paloniemi peht maađij mield Ruostesuon, Ruostesuo maađij mield Mätäsjärvin, tobbeen Joutsenoja mield Joutsenlampin já Joutsenlampis Närkkä maađij mield Joululampin.

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Matti Komulainen
Väripuásui-iššeed: Jarkko Petäjäjärvi
Rääji: 
Rääji mana Juomujoki njäälmist Kiemâjuuvâ mield Timisjärvi palgâs rááján, Auttijoki já Korojoki mield Kurtanjokihaaran, njuolgâ linjá mield Itsejärvi nuorttiikiäčán já tobbeen kieldârääji mield Ranua-Posio maađij N:o 941 räi, maađij mield máddáánuortâs tassaaš ko juávdá Ojajärvi máddáákeeji puotâ Kuukas palgâs rááján, mii mana Ojajärvenoja, Ojajärvi já Ojamännikkö peht Simojärvi Lehtoperän, já tom já ain Simojärvi mield Porosaari viestârbeln Kultisalmin, kost Ruávinjaargâ já Pudasjärvi pitejái puáris rääji mield Kelukkajokin já tobbeen Narkaus palgâs rääji mield Kiemâjuuhân.

Päikkisaje: Iänudâh
Puásui-iššeed: Hannu Ranta
Väripuásui-iššeed: Esa Kelottijärvi
Rääji: 
Viestârist Suomâ já Taažâ koskâsii räjijuuvâst Palojokin, tobbeen Sotkajoki pajas Sotkajärvin, Sotkajärvist tavenuorttiikuávlun njuolgist Näätämaan, karvemáin linnjást leijee priivaat eennâm tave-viestârbeln, tobbeen Muurusjärvi máddáábeln jotkuudijn Kuovdâkiäinumaađij já Kaunisoja hámášumsaje ovtâstumsajan já tobbeen tavas maađij mield Iänuduv - Kuovdâkiäinu maađij já Palojoki ratkuuttâhân, kost Palojoki mield Palojärvin já tobbeen Seyrisjoki mield Taažâ rääji räi.  
Tavveen Taažâ rääji mield Aanaar kieldâ rááján já tobbeen Aanaar já Kittâl kieldâi raajij ratkuuttâhân, kost Kittâl kieldâ rääji mield Ounasjoki räi. Ounasjokis Iänuduv já Kittâl já Iänuduv já Muonio kieldâi rääji mield väldikode rááján.

Estimäiđi mana linjáást: Muoniojoki Iänuduv já Muonio kieldâi rääjist – Ruototunturi – Muonio já Kittâl kieldâi rääji mield Raijanselkän – Keräsjärvi taavaabeln Vuontisjärvi tavekiäčán – Keinovaara – Kittâl já Iänuduv kieldâi rääji mield Rupijärvin – Vietkajärvi – Kuivasalmi palgâs puásuiäiđi Kätkätunturi taveviestârbeln (n:o 2251 MM 1962).

Päikkisaje: Suomussalmi
Puásui-iššeed: Jorma Räisänen
Väripuásui-iššeed: Timo Moilanen
Rääji: 
Rääji álgá väldikode rääjist Mäkelä torpá puotâ, mana tobbeen älgee čácáduv mield Hietajärvi, Kivijärvi já Ehronjärvi peht Kiantajärvi Myllylahtin, Kiantajärvist Saarperän, Saarijoki mield Saarijärvin já Saarijärvist viiđišmaađij räi, kost pajas Rytilä táálun já tobbeen Kaupinlampin, tobbeen Piispajärvin, Piispajärvi pajas Kellolajtin, tobbeen vyelemuu Kellojärvi viestârkiäčán já tobbeen tälvimaađijij mield Kellojokin já ton mield Perangan*) Perangajärvi kiäčán, tobbeen Peranka- já Pyhäjärvij taavaabeln mannee estimääiđi mield Taivalkoski já Suomussalmi kieldâi räjilinjá räi Pyhäjärvi puotâ, taan rääji sehe Suomussalmi já Pudasjärvi sehe Puolanka já Pudasjärvi kieldâi koskâsii rääji mield Puolanka markkânist Pudasjärvin mannee maađij räi, taan maađij mield Puolanka markkânân, tobbeen Halla palgâs taverääji mield väldikode rääji räi já väldikode rääji mield vyelgimsajasis Mäkelä torpá puotâ. 

*) Oulu läänihaldâttâs miärádâs 14.10.1971 N:o 3205 lii uážžum lahâvyeimi Alemuu haldâttâhrievti miärádâssáin 29.5.1973 já tot lii peividum palgâsregisterân 21.11.2018.

Päikkisaje: Čevetjävri
Puásui-iššeed: Wille Feodoroff
Väripuásui-iššeed: Juha Feodoroff
Rääji: 
Rääji mana Taažâ rääjist leijee Kolmišuáivist  Aanaar já Ucjuuvâ kieldâi rääji mield ton mainâšum rääjist leijee sajan, mii lii 1,5 kilomeetterid tavenuortâs Čuálmááväärist  leijee Aanaar já Ucjuuvâ rääji toohâm muálhist, mainâšum rääjist leijee saajeest njuolgâ Selgijaavrij  viestârumos luohtân, tobbeen njuolgist Kiärdooluobbâl  viestârumos luohtân, ain njuolgist viestârub Lokkerrisjäävri  viestârumos luohtân, kost njuolgist Aailâjäävri tavenuorttiimus luohtân, tobbeen njuolgist Räsikeessimjäävri já Njižžjäävri koskâsii kuátkun, Njižžjäävri čoođâ Kuoškâvuonân, tobbeen Čuolisvuonân, kost vyeimist leijee Mudusjäävri já Vääččir palgâs rääji mield Taažâ rääjist leijee estimääiđi räi já Taažâ rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kuivaniemi
Puásui-iššeed: Henri Siurua
Väripuásui-iššeed: Kalle Hiltunen
Rääji: 
Rääji álgá Pudasjärvi já Yli-Ii pitejái räjilinjáást Siuruanjokis, mana ton sehe Iijoki mield vuálus Yli-Ii já Ii kieldâi räjilinjá räi sehe Yli-Ii pitejáá viestâr- já Kuivaniemi kieldâ máddáárääji Pohjanlahtin, kost vuod Kuivaniemi kieldâ taveviestârrääji mield kieldâ tavekiäčán, já tobbeen Kuivaniemi já Yli-Ii kieldâi nuorttiirääji mield maassâd vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kuáccám
Puásui-iššeed: Juha Kujala
Väripuásui-iššeed:  Jarmo Aikkila
Rääji: 
Rääji mana Pistojokis Kallioluoma palgâs rääji mield Multijärvin, kost Multikoski peht Välijärvin, tobbeen Vuolajärvi peht Tiirakkajärvin, Tiirakkajärvist Syväjoki mield Joukamon, Joukamost Muojoki mield Muojärvin, kost Keinässaari taavaabeln ain Rajasaari taveroobdâ mield, tobbeen čácáduv mield viestârân Kokkoniemi puotâ leijee paasi puotâ, paasi mield Kokkoniemin, tobbeen ain Nuuntamo čielgi já Kuáccám jäävri čácáduv peht viestârân Lakkisaarin, kost njuolgâ linjá mield Vilponlampi tavekiäčán, tobbeen Koivulampi peht Jormuanperän já ain Kurkijärvi mield Paakkusaarin, Paakkusaarist Isonruoppijärvi taveviestârkeeji mield Kitkajärvi Jäkälälahtin, tobbeen Kitka čácáduv mield Kesäjoki njáálmán já Kesäjoki mield ain Talvijärvin já tobbeen Saaruajärvi peht Vuosselijärvin já tobbeen Vuosselinjoki peht vuálus Kalliojärvin, kost Kalliojoki vuálus Vuotunkijärvin, tast Kuntijoki mield Kuntijärvin, Kuntijärvi nuorttiikeejist jeegi mield Tavajärvi mađijân já Tavajärvi maađij mield väldikode rááján, väldikode rääji mield vuálus vyelgimsajasis Pistojokin. 

Estimäiđi: Oivanki já Akanlahti palgâsij kooskâst: Estimäiđi vuálgá Kurkijärvi riddoost Paakkusaari puotâ tavaskulij já juávdá Paakkula maađijpiällá čiehân já tast Paakkulantie verejáá räi. Äiđi juátkoo ain Haavikkosuo taveroobdâ mield já juávdá Isosuon, kost tot juátkoo tavenuorttâčievâst Isosuonpuro räi. Isosuonpurost ain tavekulmeest Haukivaaran mannee traktormaađij verejáá räi. Täst nuorttiikulmeest servikode páálstán, kost tavekulmeest Kallioisenaho räi. Kallioisenahost tavenuorttiikulmeest Nojosenvaara taveviältán (Hyvänniemenniittypalsta I, Hyväsenniemenniittypalsta II), kost Ruoppijärvi káárgu vuálá, tobbeen káárgu viestâr-, taveviestâr- já taavaabeln Ruoppijärvi pirrâ máddááriidon. Ruoppijärvi nube peln Ruoppivaara traktormaađij verejáá räi, tast Vesala máddáábeln, kost nuorttiibel jorgeetdijn Löytölamminpuronsuo máddáároobdân. Tast mainâšum jeegi mield vistig njuáidus tavekulmeest, tastoo njuáidus taveviestârkulmeest mon maŋa njuáidus viestârkulmeest Löytölamminpuro taavaabeln. Táágu tavekulmeest Ruávinjaargâ maađij piällán, kost stivrimnjävileh sehe nuortâs já viestârân. 

Päikkisaje: Pello
Puásui-iššeed: Mikko Koskenniemi
Väripuásui-iššeed: Aimo Ekonoja
Rääji: 
Rääji mana tavveen Aalisjokist kieldâ rääji mield väldikode rááján, viestârist väldikode rääji mield Ratasjoki njáálmán sehe mäddin já nuorttân Ratasjoki mield Ratasjärvin, tobbeen Vuomajoki mield Yli-Tornio já Pello kieldâi koskâsii rááján, taan rääji mield Pahtajokin, Pahtajoki mield Pahtajärvin já tast Paajeeb Pahtajärvi já Torasjärvi koskâsii kuolbân mield Kypäsjärvin, tobbeen Pakisjärvin, kost Kaivosoja mield Vyeleeb Alposjärvin, tobbeen Vyeleeb Alposjoki mield Miekojärvin, Miekojärvi mield Vaarasaari nuorttiibeln Lankojärvin, tobbeen Sivakkajärvin, Sivakkajärvist Konttajärvin já tobbeen Aalisjoki mield Kolari kieldâ rááján.

Päikkisaje: Suáđikylá
Puásui-iššeed: Martti Siivola
Väripuásui-iššeed: Leo Harju
Rääji:
Rääji mana Jeesiöjoki njäälmist Kitisiist Kitisii vuálus Kiemâjuuhân, Kiemâjuuvâ pajas Arajoki njáálmán, Arajoki pajas Arajärvin, tobbeen Kapukkaoja peht Luirovuopajan, tobbeen Laapi palgâs räjiääiđi (MM 3356/63 MMM 1982) mield Kitisâžân já Kitisii vuálus Jeesiöjoki njáálmán.
Estimäiđi Oraniemi já Kiemâ-Suobbâd palgâsij kooskâst: Äiđi mana mäddin Savukoski Jurmunvaara enâduv miäldásávt Värriö kylán já tobbeen Arajärvin, Arajärvist nannejum rääji mield Angeinvaara kuurâ peht Tanhua-Lokka maađij rasta njuolgist Lätäkköoja njäälmi puotâ Luiro nube pel puáris estimááiđán já tobbeen Vasavaara sehe Hanhireikä-Lokka maađij piällá mield Lokka kylán. Estimääiđi kalga PHL 5 § 2 mield keččâđ palgâsij rääijin (n:o 2925/63 MMM 1977).
Estimäiđi Oraniemi já Laapi palgâsij kooskâst: äiđi mana Lokka kylá – Porttipahta tahojävri (MMM 10.11.1982 3356/63 MMM 1982).

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Petri Hänninen
Väripuásui-iššeed: Heidi Hänninen
Rääji: 
Paččvei palgâs rääji mana Räjivođđiist Nuáđiselgjäävri tavekiäčán, tobbeen Čurnâvuonâ tavekiäčán. Ton maŋa Čurnâvuonâ mield Kumppisuolluu máddáábeln Áirupuunnjâmsuolluu máddáábeln Turvesaari já Säđisuolluu  kooskâst Mudusjäävri palgâs rááján, tobbeen oovdeb rääji mield Kálbáiáápán já tobbeen Aanaarjäävri peht Skállujoorŋân Mudusjäävri, Pänituoddâr já Avveel palgâsij raajij teivâdemsajan, tobbeen Palgâssuolluu  máddáábeln Čyetpecjoorŋâ mield Paččvuonân já ton mield Paččviäján. Tobbeen Suomâ já Ruošâ koskâsii rääji mield Taažâ rááján já tobbeen Suomâ já Taažâ koskâsii rääji mield Vääččir palgâs rááján Räjivođâžân.

Päikkisaje: Ucjuuhâ
Puásui-iššeed: Hannu Valle
Väripuásui-iššeed: Raine Tapiola
Rääji: 
Viestârist já tavveen rääijin láá Aanaar- já Tiänujuuhâ, nuorttân Ucjuuhâ já Čuoggá  taavaabeln Latvajärvin , ain njuolgist Suáhimokkpuolžâi  taavaabeln Suttesjohkan já ton mield Aanaar já Ucjuuvâ kieldâi rááján, sehe mäddin Aanaar já Ucjuuvâ kieldâi koskâsâš rääji Aanaarjuuvâ räi.

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Tapio Vuolo
Väripuásui-iššeed: Tero Hiukka
Rääji: 
Rääji mana mäddin já viestârist Kiemâjuuvâst Tervola já Kiemâeennâm kieldâi koskâsii rääji mield Tuárnus kieldâ rááján, tobbeen Tuárnus já Tervola kieldâi rääji mield tai já Ruávinjaargâ kieldâ rääji ovtâstumsajan, tobbeen Vaajärvin, tobbeen Saariuoma maađij mield Mellajärvin, tobbeen Mellajoki já Kuijasjoki mield Iso-Lohijärvin, tobbeen čääsi mield Pessalompolo peht Miekojärvin, Miekojärvi mield Vaarasaari nuorttiibeln Lankajärvin, tobbeen Sivakkajärvin, tobbeen Konttajärvin, tobbeen Aalisjoki mield Pello já Kolari kieldâi rááján, tavveen Pello já Kolari kieldâi koskâsii rääji mield Aalisjokist Ruávinjaargâ kieldâ rááján, tobbeen Pello já Ruávinjaargâ kieldâi koskâsii rääji mield Rattosjärvi já Marrasjärvi koskâsii maađij räi, ton mield Marrasjärvin, Marrasjärvi já Marrasjoki mield Ounasjokin sehe nuorttân Ounasjoki vuálus Marrasjoki njäälmist Kiemâjuuhân já ton mield vuálus Tervola já Kiemâeennâm kieldâi rááján.

Päikkisaje: Iinattijärvi
Puásui-iššeed: Eero Kosamo
Väripuásui-iššeed: Janne Vähäkuopus 
Rääji: 
Rääji álgá Rytivaara taavaabeln leijee Pudasjärvi já Taivalkoski kieldâi rääji čievâst, mana njuolgist Pärjänjokin, Kapistusân, tobbeen Kuusiniemi jáávrán, tobbeen Loukusajoki vuálus Iijokin, Iijoki vuálus Jurmunlampin, tobbeen vyelemuu Koivujärvi peht Pääahon, tobbeen Hetejärvi já Salmijärvi peht Puolanka pitejáá rááján, taan rääji mield Puolanka markkânist Pudasjärvin mannee maađij luus, taan maađij mield Kiiminginjokin, Kiiminginjoki vuálus Pudasjärvi palgâs rááján já taan sehe Livo palgâs rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Salla
Puásui-iššeed: Lasse Aatsinki
Väripuásui-iššeed: Heikki Särkelä
Rääji: 
Rääji mana tavveen Savukoski kieldâ rääji mield, nuorttân Ruošâ rääji mield Sallajokin, Sallajoki mield Tenniöjokin já Tenniöjoki mield vyelgimsajasis Savukoski kieldâ rááján.
Estimäiđi mana väldikode rääjist Sorsatunturist Salla kieldâ viestârrááján Värriöjoki máddáábeln Jäkäläharjun (25.2.1975 884/63 M-MM 1975).

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Janne Mustonen
Väripuásui-iššeed: Samuli Kietäväinen
Rääji: 
Rääijin láá nuorttân Pyhä-Kallio já Vanttaus palgâsij viestârrääjih, mäddin Kiemâjuuhâ já viestârist Ounasjoki. Tavveen rääji mana Ounasjokist kieldârääji mield Käyläkänoja räi, tobbeen mainâšum aijuu mield Kukasjärvin, Kukasjärvist Moulusjoki mield Unarijärvin, Unarist Meltausjoki mield kieldârááján, kieldârääji mield Siikajokin, Siikajoki mield Käyrämöjärvin já Käyrämöjärvist Käyrämöjoki mield Raudanjokin adai Pyhä-Kallio palgâs viestârrááján.
Estimäiđi Poikajärvi já Syväjärvi palgâsij kooskâst: äiđi mana Liittovaarast Raudanjokin (n:o 2861/777 MMM 1988).

Päikkisaje: Posio
Puásui-iššeed: Seppo Hirvonen
Väripuásui-iššeed: Minna Tuomivaara
Rääji: 
Rääji mana Ahvensalmist Kitkajärvin Kiurusenperän, tobbeen čácáduvâi mield Kiurusenperä njäälmist njuolgâ linjá mield Säikänsalmin, tobbeen ain njuolgâ linjá mield Tervajärvin, Tervajärvist Tervajoki mield Kynsijärvin, tobbeen Unijoki mield Sirniönlampin, Sirniönlampis Kuusijoki mield Kuusijärvin, tobbeen Löytöjoki pajas Pudasjärvi, Taivalkoski já Posio kieldâi räjiratkuuttâhân, tobbeen kieldâ rääji mield Kortepalon já puáris Pudasjärvi já Kuáccám pitejái rääji mield Posio-Ranua maađij N:o 941 luus já maađij mield Posio já Ranua kieldârááján, kieldârääji mield Itsejärvi nuorttiikiäčán já tobbeen njuolgâ linjá mield Korojoki Kurtanjokihaaran, Kurtonjoki mield Aartojärvin, tobbeen Koppelojärvin, kost ain Peräjärvin já tobbeen puáris kyláluodâ mield Koivulahti pootân já tobbeen Posiojärvi válduväävli mield Miekkapudasân já tobbeen Karhuselkä peht Ahvensalmin.

Päikkisaje: Pudasjärvi
Puásui-iššeed: Sami Konttila
Väripuásui-iššeed: Ilpo Saarela
Rääji: 
Rääji álgá Livojokis Siuruantie N:o 855 rasteldittemsaajeest Kyngäsist, mana juuvâ pajas Pudasjärvi já Livo kylái koskâsii laigosrááján, ton mield Pärjänjokin, mon pajas Alaoja njáálmán já aijuu pajas Vähäkuopusjärvin, tobbeen njuolgâ linnjást Pudasjärvi já Taivalkoski kieldâi koskârääjist Rytinkivaara taavaabeln leijee räjičiehân, tobbeen Pudasjärvi já Taivalkoski sehe Pudasjärvi já Posio kieldârääji mield Livojokin, tobbeen Pudasjärvi já Kuáccám pitejái puáris rääji mield Ranua-Posio maađij N:o 941 luus, maađij mield máddáánuortâs tassaaš ko juávdá Ojajärvi máddáákeeji puotâ Kuukas palgâs rááján, mii mana Ojajärvenoja lunne Pajutaival puotâ Siuruanjokin, Siuruanjoki vuálus Haarahiltusii táálu puotâ sehe tobbeen Ikosii já Kollaja palgâs raajij mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Pudasjärvi
Puásui-iššeed: Markus Jaurun
Väripuásui-iššeed: Pekka Timonen
Rääji: 
Rääji álgá Leveärinta puotâ Pärjänjokis, mana juuvâ pajas Vihannanlampi puotâ, tobbeen láádu peht já Vihannanlammenoja mield Iinattijärvin já ton rasta Vaaraperän, kost Valkinojan Suovaara nuorttiikeeji puotâ, aijuu mield Poijula táálu saargârááján já ton mield Oulu – Kuáccám maađij rasta sehe Poijulanjärvi viestârbeln Nikujärvin, tobbeen Ervasti táálun, Venymänlampij peht Tiirola táálun, kost Hankakangas peht Pudasjärvi, Utajärvi já Puolanka kieldâi räjiratkuuttâhân sehe majemui pitejái koskâsii räjilinjá mield Kiiminginjokin já juuvâ vuálus puásuituálukuávlu rááján já ton mield Kiiminki palgâs rááján, já ain Kiiminki, Kollaja já Livo palgâsij raajij mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Kiemâjävri
Puásui-iššeed: Kyösti Uutela
Väripuásui-iššeed: Anssi Kiiskinen
Rääji: 
Mäddin rääji mana Juujärvist Kiemâjuuvâ mield Ruávinjaargâ kaavpug já Kiemâjäävri kaavpug rááján, kost rääji mield Ruávinjargâ-Kiemâjävri-ryevdirađan, mon mield Raudanjokin. Viestârist rääji mana Ruávinjargâ-Kiemâjärvi-ryevdiraađeest Raudanjoki mield Ruávinjaargâ já Suáđikylá kieldâ rááján, kost váldumaađij 4 mield Aska kylán. Tavveen rääji mana Aska kylást Kitisii mield Kiemâjuuhân. Nuorttân rääji mana Kitisii njäälmist Kiemâjuuvâ já Kiemâjäävri mield Juujärvin.

Päikkisaje: Salla
Puásui-iššeed: Sami Mursu
Väripuásui-iššeed: Jussi Pirttilä
Rääji: 
Rääji mana nuorttân väldikode rääji Sallajokis Salla kieldâ máddáárááján, mäddin Salla kieldâ rääji mield väldikode rääjist Kiemâjäävri kieldâ rááján já tobbeen Jumiskonjokin, viestârist Jumiskonjoki mield Kiemâjáávrán, Kiemâjäävri čácáduv mield Käsmäjoki njáálmán, Käsmäjoki mield Joutsijärvin, tobbeen Vilmajoki mield Kiemâjäävri já Salla kieldâi koskâsii rááján, kost tavaskulij Hirvasniemi palgâs rääji mield Iso-Akanjoki já Kiemâjuuvâ ovtâstumsajan, sehe tavveen Kiemâjuuvâ pajas Tenniöjoki njáálmán, Tenniöjoki pajas Sallajoki njáálmán já Sallajoki pajas väldikode rááján.

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Väripuásui-iššeed: Magreta Sara
Rääji: 
Rääji mana Aanaar já Suáđikylá kieldâi koskâsii rääji mield Kivijokis viestârân, tastoo Aanaar kieldâ sehe Kittâl já Iänuduv kieldâi koskâsii rääji mield Taažâ rááján, Taažâ rääji mield Stuorrabohki kámpá puotâ, tobbeen Ruossajávrin, Ruossajávrist Stuorrabogejávrin, tobbeen Stuorrabogijohka vuálus Fááškun, Fáášku vuálus kirdemvuoimij kámpá räi, tobbeen Roavvejohka mield kierruu räi, tobbeen Ruitojohka mield Seereeh kierruu alodâhân, tobbeen Seereeh kierrui, kost Seereeh mield Seereehjáávrán, Seereehjäävrist ain Seereeh mield Báktevárri viestârbeln, tobbeen aijuu mield Báktevárri taavaabel aijuu kierruu räi, tobbeen Kuoškuáijuuvâ kierrui, kost Kuoškuáijuuvâ vuálus njäälmi räi, tobbeen Äivihjäävri máddáákiäčán, Äivihjäävrist Lemmee mield Pennâgâšjuvâžân, Pennâgâšjuvvii mield Pennâgâšjáávrán, tobbeen aijuu mield Koškâmjáávrán, tobbeen Kođojuvvii mield Menišjáávrán, tobbeen Menišjuuvâ pajas Juntinojan, kost Sarveskäyditraivien kooskâst leijee uáli kaskoo Kuávžurjáávrán, tobbeen Kuávžurjuuvâ vuálus Gollumája kierrui, kost Porttiája kierrui, Porttiája mield Avveeljuuhân, tobbeen Kivijokin já tobbeen Aanaar já Suáđikylá kieldâi rááján.
Estimäiđi mana Sallâvääri já Pänituoddâr palgâsij kooskâst: äiđi mana Pááđáár máddáákeejist Aanaar já Suáđikylá pitejáá rááján Laapi palgâs estimääiđi räi (9.5.1977, 2040/63 MMM 1976).

Päikkisaje: Suáđikylá
Puásui-iššeed: Matti Riipi
Väripuásui-iššeed: Pentti Kauppi
Rääji: 
Rääji mana Jeesiöjoki njäälmist Kitisiist Jeesiöjoki pajas Kittâl kieldâ rääji räi, taan rääji mield Kitisii räi já Kitisii vuálus Jeesiöjoki njáálmán.

Estimäiđi Sattasniemi já Kuivasalmi palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Kitisiist tavveen Jeesiön mäddin. Äiđi vuálgá Suáđikylá Laapi palgâs já Sattasniemi sehe Kuivaniemi palgâs koskâsii ratkuuttuvâst já mana Kuivasalmi palgâs já Sattasniemi palgâs koskâsii rääji Jeesiöjoki räi (29.1.1968, D:3612 MM 1967).

Estimäiđi Syväjärvi já Sattasniemi palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Satinkinoja –Virtamutka kooskâst (6.5.1994, D: 6454/777/MMM 1994).

Päikkisaje: Suáđikylá
Puásui-iššeed: Jari Hannula
Rääji:
Rääji mana Raudanjokis Poikajärvi palgâs taverääji mield Kittâl kieldârááján, kieldârääji mield Jeesiöjokin, Jeesiöjoki njäälmist Kitisii vuálus Käyräsjoki njáálmán, Käyräsjoki pajas Ruávinjaargâ-Suáđikylá maađij räi, maađij mield Raudanjokin já Raudanjoki mield vyelgimsajasis.

Estimäiđi Syväjärvi já Alakylä palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Syväjärvi-Poikajärvi koskâsii räjiääiđist Liittovaarast tavaskulij Raaterovan Jouni Uutela já Pentti Niemelä pálstái čiehân, kost ain statâeennâm já Pentti Niemelä pálstá taveviestârkiäčán, ain statâeennâm mield tavenuortâs Suáđikylá – Kittâl kieldârááján, mon mield Sotkajokin já Auno Kuusela rääji mield kieldârááján räjimeerkân nr 11, kost ain kieldâ rääji mield Jeesiöjokin Sattasniemi–Syväjärvi räjiááiđán (3.11.1996, D 1168/777/96).

Estimäiđi Syväjärvi já Sattasniemi palgâsij kooskâst: Estimäiđi mana Satinkinoja –Virtamutka kooskâst (6.5.1994, D 6454/777/MMM 1994).

Estimäiđi Syväjärvi já Poikajärvi palgâsij kooskâst: äiđi mana Liittovaarast Raudanjokin (n:o 2861/777 MMM 1988).

Päikkisaje: Taivalkoski
Puásui-iššeed: Mika Käsmä
Väripuásui-iššeed: Miika Taskila
Rääji: 
Rääji álgá Pudasjärvi, Taivalkoski já Posio pitejái räjiratkuuttuvâst Pudasjärvi Livo palgâs rääjist, mana Angervo-ojan älgee Löytöjoki mield Kuusijärvin, tobbeen Sirniönlampin, kost Unijoki mield Kynsijärvin, tobbeen Kynsijoki mield Kostonjärvin, Kostonjärvi mield ton Poroperän, tobbeen Inkee táálu peht maađij N:o 18838 já váldumaađij N:o 20 mield Taivalkoski já Kuáccám kieldâi räjilinjâžân, taan rääji mield Hukkasensalmin, tobbeen Hukkasii táálu, Kattaisii jeegi, Saarilampi já Harju táálu peht Kylmäluoman, tobbeen Kylmäoja mield Turpeisenjärvin, Turpeisenjärvist Turpeisii táálun já Vaarasuo peht Vaarapuron, Vaarapuro mield Kovionjärvin, Kovionjärvist máddáápoođâ peht tälvimaađij vuáđu mield Saarijärvin, Saarijärvestä puáris tälvimaađij mield Myllylä toorpán, tobbeen Peranko- já Pyhäjärvij taavaabeln mannee oovdiš estimääiđi linjá mield Taivalkoski já Suomussalmi kieldâi räjilinjâžân Pyhäjärvi puotâ sehe räjilinjá mield Suomussalmi já Pudasjärvi sehe Puolanka já Pudasjärvi kieldâi rääji mield Pintamo palgâs rááján já ain Pintamo já Pudasjärvi Livo palgâsij rääji mield vyelgimsajasis.

Päikkisaje: Posio
Puásui-iššeed: Matti Myllynen
Väripuásui-iššeed: Heikki Juujärvi
Rääji: 
Rääji mana Juujärvist Outojoki pajas Kiemâjäävri já Posio kieldâi koskâsii rááján, taan rääji mield Jumiskonjokin, Jumiskonjoki mield Suolijärvin, ton válduväävli mield Uopajainperän, kost njuolgist kesimaađij mield Miekkapudasân, Miekkapudasist Posiojärvi válduväävli mield Koivulahti pootân já tobbeen puáris kyláluodâ mield Peräjärvin sehe tobbeen ain Koppelojärvi já Aartojärvi peht Kurtonjoki já Koronjoki mield Ruávinjaargâ já Posio kieldâi koskâsii rááján já tobbeen Koronjoki Kiemâjuuhân.

Päikkisaje: Posio
Puásui-iššeed: Olavi Lämsä
Väripuásui-iššeed: Esa Määttä
Rääji: 
Rääji mana Miekkapudasist Posio jäävri válduväävli mield Ahvensalmin, tobbeen Kitkajärvi mield Tolvanniemin, kost jäävri mield Halkasija njargâkiäčán, tobbeen Lososaari nuorttiibeln Kilkiläsalmin, kost čääsi mield Palosalmin, Koramosaari taavaabeln Piiloperän, Piiloperäst váldumaađij 5:st Lehtola puotâ vyelgee paasi mield Keski-Vitikkovaara alemuu peht Salla palgâs rááján (paasi mana máddáá-taavaakuávlust), mon mield Jumiskojokin Timisjärvi palgâs rááján.

Päikkisaje: Ruávinjargâ
Puásui-iššeed: Seppo Karvonen
Väripuásui-iššeed: Matias Uutela
Rääji:

Rääijin láá nuorttân Ruávinjaargâ já Kiemâjäävri kieldâ rääji, mäddin Kiemâjuuhâ, viestârist já tavveen Raudanjoki já Ruávinjaargâ-Kiemâjäävri ryevdirađe.

Päikkisaje: Aanaar
Puásui-iššeed: Tuomas Semenoff
Väripuásui-iššeed: Aimo Semenoja
Rääji:

Rääji mana Taažâ rääjist tađe mield: Njiävđámjuuhâ, Kuošnjâjuuhâ, Kuovđâšmjävri, Rekkjävri, Njuámmilâšjävri, Čevetjävri, ton Čuájápoođâst karvemáin Nilijoki-nommâsâš puásuitáálun kullee priivaateennâm vyevdipálstá viestâr- já máddáábeln, njuolgâ linjá mield Čuolisjäävri máddáákeejist leijee suollui, Čuolisvuonâ mield Mudusjäävri palgâs rááján, kost rääji mana Turvesaari já Säđisuolluu  kooskâst Čurnâvuonâ tavekiäčán já tobbeen Nuáđiselgjäävri taavaabeln Räjivođâžân. Räjivođđiist Suomâ já Taažâ koskâsii rääji mield Njiävđámjuuhân.
Estimäiđi (MMM 2779/MM1965).