Toimintamme jalanjälkiä

Kestävä kehitys kirjanpitoyksikön toiminnassa 

Aluehallintovirastojen tulossopimuksessa 2023 oli edelleen mukana aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategian mukainen hiilineutraaliuden tavoittelu ja sen osana muun muassa vihreän siirtymän vauhdittaminen. 

Talvikaudella 2022–2023 käynnistettiin valtion toimitiloissa laaja, Senaatti-kiinteistöjen toteuttama energiansäästöohjelma kansainvälisen tilanteen, Ukrainan sodan turvallisuuskysymysten ja Euroopan laajuisen energiakriisin uhan alla. Valtion toimitilojen energiankulutuksesta on noin 60 prosenttia lämpöenergiaa, käytännössä kaukolämpöä. Sähköenergian osuus on vastaavasti noin 40 prosenttia. Tyypillisessä toimistotalossa lämpöenergiasta noin puolet kuluu tilojen lämmittämiseen ja noin puolet ilmanvaihdon lämmitykseen. Sähkönkulutuksesta valtaosa kuluu ilmanvaihtojärjestelmiin sekä muihin talotekniikan laitteistoihin, kuten pumppuihin ja puhaltimiin. Noin kolmannes sähkömäärästä on tilan käyttäjien käyttämää sähköä, joka kuluu muun muassa tietokoneisiin ja valaistukseen. 

Toukokuussa 2023 voitiin todeta, että energiansäästöohjelma tuotti alkuvuodesta selviä tuloksia, eikä esimerkiksi talvelle 2023 suunniteltuihin kiertäviin sähkökatkoihin tarvinnut turvautua. Välitön sähköpulan uhka olisikin myöhemmin ohi muun muassa ydin-, tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisen myötä, mutta energiansäästö on edelleen tärkeää. Energian hinta on edelleen huomattavasti aiempia vuosia korkeammalla tasolla, kun sydäntalvesta 2023 myös Hanselin hintasuojatun sähköenergian hinta moninkertaistui. Venäjän tuonnin päättyminen vaikuttaa kotimaisen lämmöntuotannon polttoaineiden saatavuuteen. Jokaisella säästetyllä watilla on edelleen vaikutus sekä ympäristöön että talouteen. Senaatin energiansäästöohjelma jatkuu edelleen. Energiansäästö ja eri energiamuotojen käyttövaihtoehdot ovat aluehallintovirastoille myös osa keskeistä varautumis- ja valmiustoimintaa. 

Toimitilojen kehittäminen 

Kevättalvella 2020 alkaneen koronapandemian hellitettyä ja etätyösuositusten lievennettyä tehtiin valtion tiloissa valtiovarainministeriön toimeksiannosta käyttöastemittaukset syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Yleisesti haluttiin näkemystä ”toimistolle palaamisesta”. Näiden mittausten perusteella voitiin todeta, että valtion virastoissa toimistotilojen käyttöaste oli enää keskimäärin 28 prosenttia. Aluehallintovirastoissa käyttöaste oli jopa tätä alhaisempi: yleisesti vain 10–30 prosenttia päivittäin tai viikoittain. Käyttöasteita mitattiin havainnoimalla, sensoreilla ja muilla seurantatiedoilla. Etä- ja hybridityö jäivät koronapandemian jälkeen hyvin arkisiksi ja yleisiksi työnteon muodoiksi jopa enemmistölle henkilöstöstä. Mittaustulosten perusteella vuoden 2023 aikana virastot velvoitettiin mittaustuloksiin liittyen myös toimeenpanosuunnitteluun tilankäytön tehostamiseksi. Edelleen pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa esiteltiin kesäkuussa 2023 valtionhallinnon tuottavuusohjelma, joka tulee koskemaan myös toimitilahallinnossa tehtäviä toimintamenosäästöjä. Voitaisiinkin arvioida, että loppuvuodesta 2023 oli saavutettu hyvin laaja yhteisymmärrys siitä, että fyysisissä työympäristöissä täytyy tapahtua muutoksia. 

Valtionhallinnon tilahallintajärjestelmän (HTH) raportoinnin mukaan vuonna 2023 kirjanpitoyksikössä on käytetty toimitilakustannuksiin 7 156 067 euroa (vuonna 2022 yhteensä 7 043 710 euroa) eli 5 418 euroa per henkilötyövuosi (vuonna 2022 5 421 euroa). Aluehallintovirastojen toimistotilatehokkuudeksi oli vuoden loppuun mennessä mitattu 13,6 toimistoneliömetriä henkilötyövuotta kohden, kun edellisvuonna vastaava luku oli 17,2. Edelleen voidaan todeta, että valtion aikaisemman toimitilastrategian (VNp 18.12.2014) tavoite oli ollut peruskorjatuissa toimistotiloissa alle 18 toimistoneliömetriä henkilötyövuotta kohden ja uusissa tai peruskorjatuissa tiloissa alle 15 toimistoneliömetriä henkilötyövuotta kohden, joten tilankäytön tehostamiselle asetetut tavoitteet on siis myös aluehallintovirastoissa selkeästi saavutettu vuosien myötä.  Toki myös tilojen tarve ja käyttötavat ovat laajasti muuttuneet. 

Tuoreimman valtion toimitilastrategian (VNp 16.12.2021) tavoite tiivistyy lukuna alle  10 neliöön toimistohenkilötyövuotta kohti yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa. Tavoitteissa huomioidaan lisäksi muun muassa työnteon uudet tarpeet, turvallisuus, terveellisyys, käyttöasteet, kulttuurihistoria, ekologisuus ja muut olennaiset näkökohdat. Yhteiskäyttöisyys merkitsee valtakunnallisesti valtion yhteisten työympäristöjen sijoittamista ensisijaisesti valtion virastotaloihin. Aluehallintovirastot osallistuvat toimipaikoissaan kaikkiin yhteisten työympäristöjen hankkeisiin, joita tehdään myös osana Valtiovarainministeriön vetämää julkisen hallinnon palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta. Kullakin paikkakunnalla virastot ja myös muut julkiset toimijat voivat osallistua yhteiseen työympäristöön, jossa tarvittavat eri tilatyypit ja palvelut toteutetaan kokonaisuutena. Neliöala suunnitelluissa yhteisissä työympäristöissä on jopa reilusti alle 10 toimistoneliömetriä henkilötyövuotta kohden, mutta silti tilat ovat riittäneet hyvin käynnistyneissä ja jo valmistuneissa toteutuksissa (esimerkiksi Joensuu, Lahti, Lappeenranta, Pori ja Kouvola). Aluehallintovirastojen 15 vuoden toimintahistorian aikana jopa kahdesta kolmasosasta tiloja energiakustannuksineen on voitu luopua. Tiloihin liittyvät palvelut ovat kuitenkin koko ajan lisääntyneet ja kehittyneet. 

Lisätietoa valtion toimitilojen käytöstä vuonna 2023 löytyy sivustolta tutkihallintoa.fi. 

Kirjanpitoyksikön hankintatoimi 

Koronapandemian syvimmän vaiheen jälkeen myös hankintatoimi elpyi vuonna 2023 muun toiminnan ohella, niin ostojen euromäärällä kuin laskujen lukumäärällä mitattuna. Kirjanpitoyksikön hankintaprofiili on kuitenkin säilynyt ennallaan, ja sen kolme suurinta toimittajaa ovat edelleen Senaatti, Valtori ja Palkeet. Neljänneksi suurin on työterveyshuollon toimittaja Mehiläinen Oy. Nämä neljä muodostavat jo yli kaksi kolmasosaa ostolaskujen euroista. Saman tietolähteen eli Hansel Hankintapulssin kertomaa on, että Senaatti ja Valtori yhdessä muodostavat yli puolet aluehallintovirastojen toimittajien hiilijalanjäljestä. Esimerkiksi matkustuspalvelut eivät aluehallintovirastojen toiminnassa edusta kovin suurta hiilijalanjälkikuormaa. Hankintapulssin tietojen mukaan vuonna 2023 vajaa kolmannes yhteishankinnoista oli tehty Hanselin ympäristötunnusten mukaan. 

Matkustus 

Aluehallintovirastojen tehtävissä matkustaminen on edelleen hyvin kotimaapainotteista. Julkisen liikenteen vaihtoehdoista käytämme eniten päästöjen kannalta vihreintä vaihtoehtoa eli junaa. Virka-ajoja teemme paljon henkilöautoilla, sillä tarkastustoiminnan kannalta julkisen liikenteen käyttäminen ei usein ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Toimialueemme on koko Suomi, haja-asutusalueita myöten. Valtion matkustusstrategian mukaan alle 500 kilometrin matkoilla suositellaan välttämään lentämistä. Lentojen määrä on kuitenkin merkittävästi lisääntynyt toiminnan elpyessä vuosien 2020–2021 koronakäytännöistä. Kaikkineen kotimaan matkapäivien lukumäärä on liki kolminkertaistunut vuodesta 2021 vuoteen 2023, ja hotelliyöpymisten määrä samalla vertailujaksolla on jopa nelinkertaistunut. Videoneuvottelut ovat toki jääneet kalentereita täyttäväksi tapaamismuodoksi. 

Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi (CVD) edellyttää julkisten hankintojen kohdistuvan aluksi vähäpäästöisiin ladattaviin ja myöhemmässä vaiheessa nollapäästöisiin täyssähköisiin ajoneuvoihin. Vuoden 2023 aikana tehtiin aluehallintovirastojen ensimmäiset virka-autojen latauspaikat virastotaloihin. Latauspaikkojen tekeminen aiheuttaa virastotaloissa teknisiä ja taloudellisiakin kysymyksiä, joten samalla on myös arvioitu muutoin virka-autoilun hankintamalleja ja toteutuksia. Ajoneuvojen pitkä- ja lyhytaikaisvuokraukset todellisen käyttötarpeen mukaan ovat yhä yleisempiä. 

Edellä mainituissa yhteisten työympäristöjen hankkeissa pyritään myös kehittämään kevyen työmatkaliikenteen edellytyksiä järjestämällä esimerkiksi pyörien säilytystiloja, sähköpyörien latausmahdollisuuksia ja työmatkapyöräilijöiden pukeutumistiloja. Kaikkinensa liikenne ja liikkuminen ovat hyvällä matkalla kohti kestävämpiä vaihtoehtoja. 

Aluehallintovirastojen matkustuksen lukuja vuosilta 2022–2023: