Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta

Tältä sivulta löydät meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka liittyvät koronavirukseen.

Jos et löydä vastausta kysymykseesi tältä sivulta, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfo neuvoo mm. yleisötilaisuuksiin ja ravintoloihin liittyvissä kysymyksissä. Pahoittelemme, että koronainfossa voi olla ajoittain ruuhkaa. Katso koronainfon yhteystiedot

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Määräysten mukaan tietyn kokoisia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voi järjestää rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 21.9.2020 antamaa ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Ohjetta noudattamalla voidaan estää tartuntoja ja vähentää altistuneiden määrää.

Lisätietoa kokoontumisrajoituksista on kysymyksessä "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Keskeisiä THL:n ja OKM:n ohjeen huomioita:

  • Tapahtumaan ei saa tulla, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita
  • Osallistujien tai seurueiden välille on lähikontaktien välttämiseksi turvattava mahdollisuus 1-2 metrin turvavälien ylläpitämiseen.
  • Tapahtumajärjestäjällä on velvollisuus seurata alueellista epidemiatilannetta ja tarvittaessa suositella kasvomaskien käyttöä THL:n maskisuosituksen mukaisesti, jos tilaisuudessa ei ole mahdollista välttää lähikontakteja koko tilaisuuden ajan.
  • Tilanteissa, joissa saattaa syntyä jonoja, ihmisiä pitää muistuttaa ja auttaa turvavälien pitämisessä.
  • Järjestäjän pitää ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Tapahtuman järjestäjä vastaa siitä, miten ohjetta käytännössä sovelletaan tapahtuman järjestelyihin. Järjestäjän voi olla syytä eriyttää toimintaa jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa tosiasiassa voidaan noudattaa THL:n ja OKM:n ohjeistusta. Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Jos epidemiatilanne Suomessa pahenee, aluehallintovirastot voivat tarkastella voimassa olevia päätöksiään uudestaan. Korostamme jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.  Jos tautitilanne pahenee nopeasti, kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia.

HUOM. Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän täytyy noudattaa myös ravintolatoimintaa koskevia velvollisuuksia, mm. sitä, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä.  Lisätietoa ravintolatoimintaa koskevista velvollisuuksista on seuraavassa osiossa.

Lisätietoa kasvomaskeista:

THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille (thl.fi)

Kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Kokoontumisrajoituksia koskevissa määräyksissä viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjeeseen turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä

Alla on luettelo eri alueiden kokoontumisrajoituksista. Huomio: Kunnat voivat päättää alueillaan kokoontumisrajoituksista, jotka ovat vielä tiukemmat kuin alla kuvatut.

  •    Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     
    • Yli 10 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen sisä- ja rajatuissa ulkotiloissa on kielletty. Enintään 10 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisessä on noudatettava THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavia alueita:

      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, ajalla 11.-31.1.2021. Lisätietoa on 5.1.2021 julkaistussa tiedotteessa.
      Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, ajalla 5.1.-25.1.2021. Lisätietoa on 30.12.2020 julkaistussa tiedotteessa.
      Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit, ajalla 11.-31.1.2021. Lisätietoa on 5.1.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Yli 20 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen sisä- ja rajatuissa ulkotiloissa on kielletty. Enintään 20 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisessä on noudatettava THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys koskee seuraavaa aluetta:
      Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, ajalla 1.-31.1.2021. Lisätietoa on 30.12.2020 julkaistussa tiedotteessa.
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     
    • Pohjois-Savon maakunta, Etelä-Savon maakunta ja Pohjois-Karjalan maakunta
      Määräys ajalle 23.12.2020 - 22.1.2021: Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Lisätietoa on tiedotteessa.
       

  • Lapin aluehallintoviraston toimialue 
     
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue
    • Varsinais-Suomi
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. 
      Määräys ajalle 11.1.-10.2.2021: lisätietoa on 7.1.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Satakunta
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.
      Määräys ajalle 24.12.2020-23.1.2021: lisätietoa on tiedotteessa, 16.12.2020.
       
  • Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     
    • Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.


      Määräykset ajalle 22.12.2020-17.1.2021 ja 18.1.-8.2.2021 koskevat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiiriin kuuluvia kuntia. Lisätietoa on 17.12.2020 julkaistussa tiedotteessa ja 14.1.2021 julkaistussa tiedotteessa
       

  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue
     
    • Pohjois-Pohjanmaa
      Voi järjestää korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta.

      Määräys voimassa 19.12.2020-18.1.2021: lisätietoa on tiedotteessa, 17.12.2020.

    • Kainuu
      Voi järjestää korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Määräys voimassa 19.12.2020-18.1.2021: lisätietoa on tiedotteessa, 17.12.2020.

Eri viranomaisten antamat rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien sivuille.

Sairaanhoitopiirit julkaisevat kootusti tietoa alueillaan voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä. Tiedot julkaistaan sairaanhoitopiirien verkkosivuilla. Lisäksi sairaanhoitopiirien sivuilta voi olla linkkejä kuntakohtaisille koronasivuille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuille on koottu linkit eri sairaanhoitopiirien verkkosivuille.

THL:n verkkosivu Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. 

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joihin osallistutaan osallistujan omasta aloitteesta. 

Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali palvelutoiminta ja muu tiloissa yleisesti harjoitettava toiminta eikä työpaikkojen normaali toiminta. Jatkuvaluonteinen normaalitoiminta ei ole yleisötapahtuma. Aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske tällaista toimintaa. 

Myöskään yksityistilaisuudet, kuten yksityisten henkilöiden järjestämät hääjuhlat ja illanvietot, eivät ole yleisötilaisuuksia. Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät myöskään kuulu rajoitusten piiriin.

Esimerkkejä yleisötilaisuuksista (määräykset koskevat näitä):

  • Konsertit
  • Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
  • Elokuvateatterinäytökset
  • Festivaalit   
  • Markkinat
  • Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
  • Yleisurheilutapahtumat ja muut urheiluottelut ja -turnaukset (esim. pesäpallo, jalkapallo ja jääkiekko), jos paikalla on yleisöä
  • Lähtökohtaisesti kaikille avoimet, maksullisetkin koulutustilaisuudet ja seminaarit, myös kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät
  • Yhtiökokoukset ja rekisteröityjen yhdistysten kokoukset (lisätietoa kysymyksessä "Koskevatko kokoontumisrajoitukset myös yhtiökokouksia ja yhdistysten kokouksia?")
  • Pop-up-kahvilat ja -myymälät ainakin silloin, kun ne eivät ole kauppakeskusten tiloissa
  • Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen järjestämät juhlat, päättäjäistilaisuudet ja ylioppilasjuhlat, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, oppilaita ja opiskelijoita 
  • Vanhojen tanssit, jos paikalla on yleisöä (esim. oppilaiden vanhempia)
  • Penkkariajelut

Edellä mainittuja ja vastaavia tilaisuuksia siis koskevat aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, joka ei ole yleisötilaisuus (määräykset eivät koske näitä):

  • Huvipuistot ja sisähuvipuistot
  • Eläinpuistot 
  • Liikunta- ja aktiviteettipuistot 
  • Tivolit
  • Toritoiminta
  • Huutokauppatoiminta silloin kun yrityksen toimialana on huutokauppojen pitäminen
  • Leikkipuistot ja leikkipaikat   
  • Maauimalat ja uimarannat   
  • Kesäleirit
  • Esitykset, jotka ainoastaan striimataan yleisölle, eli yleisöä ei ole paikan päällä

Näiden toimijoiden ja tilojen normaalia, jatkuvaluonteista toimintaa eivät siis koske aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien kokoontumisrajoitusten piiriin.

Lisätietoa

Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa jokaisen tilanteen varalta. Yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräysten piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos esimerkiksi karaoke tai bingo on osa ravintolan jatkuvaa toimintaa, lähtökohtaisesti näitä ei pidetä yleisötilaisuuksina. Sen sijaan esimerkiksi ravintolassa järjestetyt konsertit ja vastaavat tapahtumat ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.

Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä.

Kun yleisö on erillään artisteista, urheilijoista tai muista toimijoista, yleisön henkilömäärään lasketaan mukaan yleisö ja sellaiset muut toimijat (kuten myyntipisteiden henkilökunta ja järjestyksenvalvojat), jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön.

Yleisön määrään ei siis lasketa mukaan yleisöstä erillään olevia urheilijoita, artisteja tai toimitsijoita. Yleisöstä erillään oleviin urheilijoihin, huoltohenkilökuntaan, toimitsijoihin ja vastaaviin henkilöihin sovelletaan kuitenkin omaa aluehallintoviraston voimassa olevan päätöksen mukaista rajoitustaan.

Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole määrätä kasvomaskien käytöstä. Yleisötilaisuuksia koskevissa päätöksissämme olemme edellyttäneet, että järjestäjä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Ohjeessa todetaan mm., että järjestäjä voi suositella tilaisuuden osallistujia epidemiatilanteen mukaan käyttämään kasvomaskia.

Yksityiset tapahtumanjärjestäjät voivat lähtökohtaisesti harkintansa mukaan päättää, edellyttävätkö ne osallistujilta kasvomaskin käyttöä. Tällöin täytyy kuitenkin huomioida osallistujien yhdenvertainen kohtelu. Julkinen toimija ei lähtökohtaisesti voi edellyttää julkisissa tiloissa asiakkailta maskin käyttöä.

Maskien käytöstä suosituksia antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hallitus sekä alueellisesti sairaanhoitopiirit ja kunnat. Jokaisen ihmisen vastuulla on noudattaa omalta osaltaan voimassa olevia suosituksia ja ohjeita, joilla estetään epidemiatilanteen paheneminen.

Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Toimijan pitää itse arvioida, miten se voi parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassaan. 

Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Tarvittaessa neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen voi kysyä kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

On huomattava, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirastot eivät myönnä lupia tapahtumien järjestämiseen.

Aluehallintovirasto voi päätöksissään edellyttää, että tietyn henkilömäärän ylittävien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten järjestelyissä noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Tilaisuuden järjestäjän täytyy rajoittaa osallistujien määrää niin, että tilaisuudessa voidaan säilyttää ohjeen mukaisesti osallistujien tai seurueiden väliset turvaetäisyydet. 

Aluehallintovirasto ei ole velvoittanut järjestäjää rajaamaan osallistujia tiettyyn määrään tilan sallimasta enimmäismäärästä. Tällaiseen määräykseen liittyy käytännössä ongelmia: tilat voivat olla rakenteeltaan hyvin erilaisia eikä kaikkien tilojen osalta enimmäishenkilömäärää ole välttämättä selvästi määritelty. 

Lisäksi ravintoloita ja anniskelualueita koskevat tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten mukaiset asiakasmäärien rajoitukset. Rajoitukset koskevat myös ravintolassa järjestettyjä yleisö- ja yksityistilaisuuksia. Rajoitukset voivat olla erilaisia eri alueilla tautitilanteen mukaisesti. 

Jos yleisötilaisuuden tapahtuma-alue on kokonaisuutena anniskelualueella, jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä. Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien yhteydessä olevaa ravintolatoimintaa ja anniskelua katsomossa. Viereinen istuin ei muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Vaatimus istumapaikasta tulee ravintolatoiminnalle suunnatuista rajoitteista.

Jos tilaisuus ei ole anniskelualueella, jokaisella osallistujalla ei tarvitse olla omaa istumapaikkaa. Yleisötilaisuuksia koskevat määräykset eivät velvoita siihen, että osallistujilla pitäisi olla oma istumapaikka.

Rajattu ulkotila on järjestäjän määrittämä alue tai alueet, jossa tapahtuma järjestetään. Jos tapahtuma toteutetaan laajoilla alueilla ja ilman fyysistä rajausta, esimerkiksi aitaa, tapahtuman järjestäjä voi tehdä aluemäärityksen kartalla. Tapahtuman järjestäjän täytyy huolehtia, että turvavälejä ja muita hygienia- ja turvallisuusohjeita on mahdollista noudattaa tapahtuma-alueella.

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, minedu.fi) 

Jos ilmenee, että osallistujat ovat tapahtumassa mahdollisesti altistuneet koronatartunnalle, tapahtuman järjestäjä voi tiedottaa asiasta. Suosittelemme tiedotusta ainakin silloin, kun tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa useampien henkilöiden kanssa, eikä heitä kaikkia vielä ole tavoitettu. 

Tiedotuksessa ei pidä mennä sellaisiin yksityiskohtiin, että tartunnan saaneen henkilöllisyys voisi paljastua tai että tämän henkilöllisyyden voisi annettujen tietojen perusteella päätellä. Kertoa voi, että tapahtumaan osallistuneella on varmistunut koronatartunta, ja että tapahtumassa olleiden kannattaa tarkkailla vointiaan mahdollisten oireiden varalta. 

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista ovat luonteeltaan yleisluontoiset. 

Aluehallintovirastot eivät valvo yleisötapahtumien järjestämistä, sillä laissa ei ole määritelty aluehallintovirastoille toimivaltaa valvonnan osalta. Korostamme kunkin toimijan omavalvontaa ja vastuuta noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia. Jos havaitset mielestäsi määräysten vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden järjestäjän kanssa.

Aluehallintovirastojen määräykset eivät koske esimerkiksi yksityisiä kokoontumisia, kuten perhejuhlia tai vapaamuotoisia illanistujaisia.  Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa muiden kokoontumisten rajoittamiseen. Määräyksemme eivät myöskään koske jatkuvaluonteista, normaalia palvelutoimintaa ja muuta tiloissa yleisesti harjoitettava toimintaa. Määräyksemme koskevat nimenomaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.  

Lisäksi yleisötapahtuman järjestäminen voi vaatia viranomaislupia ja -ilmoituksia, joista vastaa tilaisuuden järjestäjä.  

Ravintoloiden toiminta

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat toiminnassaan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan voimassa olevia velvollisuuksia ja rajoituksia. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta. Ravintoloissa ja niiden terasseilla, kuten kaikilla muillakin anniskelualueilla, pitää mm. olla jokaisella asiakkaalla oma istumapaikka tason ääressä. Ravintolatoiminnan velvollisuuksien noudattamisessa myös ravintoloitsijoilla on suuri vastuu tehdä omavalvontaa. 

Jos havaitset ravintolassa koronaan liittyvien rajoitusten vastaista toimintaa, sinun kannattaa ensin selvittää asiaa henkilökunnan kanssa. Voit pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu rajoitukset ja velvollisuudet hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Tarvittaessa voit ottaa aluehallintovirastoon yhteyttä. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin.

Harrastustoimintaa on hyvin monenlaista, ja osa harrastustoiminnasta voi olla yleisötilaisuudeksi tai yleiseksi kokoukseksi tulkittava tapahtuma. Tällaiset tilaisuudet ovat aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevien rajoitusten piirissä. (Yleisötilaisuuden määritelmästä tarkemmin tämän osion muissa kysymyksissä.)

Esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden harrastuskerhojen toiminta ja tilaisuudet, joissa ei ole yleisöä ja jotka eivät ole kaikille avoimia, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia. Aluehallintoviraston toimivalta ei ulotu niiden rajoittamiseen. Mm. tavanomaiset urheiluharjoitukset ja ryhmäliikuntatunnit eivät lähtökohtaisesti siten kuulu aluehallintovirastojen määräysten piiriin.

Hallitus suositteli 15.10.2020, että aikuisten korkean tartuntariskin ryhmäharrastustoiminta sisätiloissa keskeytettäisiin alueilla, joissa koronaepidemia on kiihtymisvaiheessa. Kaikenikäisten harrastustoiminta pitäisi järjestää niin, että osallistujien ja seurueiden on mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Leviämisvaiheen alueilla hallitus suosittelee ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tarvittaessa kokonaan, mutta lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta pitäisi käyttää erityistä harkintaa. Myös sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat antaa tarkempia alueellisia ja paikallisia suosituksia harrastustoiminnan järjestämisestä.

Harrastustoiminnan järjestäjän vastuulla on toimia ohjeiden ja suositusten mukaisesti.

Hallituksen tiedote 15.10.2020: Hallitus linjasi valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaepidemian leviämisen estämiseksi 

Aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien rajoituksista eivät koske uimahallien ja muiden liikuntatilojen tavanomaista toimintaa. Rajoitukset kuitenkin koskevat liikuntatiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut vesijumppa- ja muut ryhmäliikuntatunnit katsotaan liikuntatilan tavanomaiseksi toiminnaksi, jolloin niitä ei koske aluehallintoviraston määräys yleisötilaisuuksien rajoituksista.

  • Lisätietoa on kohdassa "Mikä on yleisötilaisuus?"

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita. Urheiluhallien ja liikuntapaikkojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten viranomaisten ohjeita voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä. 

Erityisesti uimahallien osalta palvelun tuottajan kannattaa käydä toimintojen avaamissuunnitelmaa läpi yhdessä kaupungin ympäristöterveysviranomaisten kanssa (mukaan lukien omavalvontaan ja allasveden laadun selvittämiseen liittyvät asiat) ja huomioida legionellariski suljetuissa vesijärjestelmissä (esim. käyttämättömät vesipisteet, tyhjennetyt uima-altaat).

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia. Yksityistilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot. Hallitus kuitenkin suosittelee, että näissäkin tilaisuuksissa noudatetaan yleisiä ohjeita hygieniasta, turvaetäisyyksistä ja muista järjestelyistä, joilla estetään koronavirustartuntoja. Myös kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat antaa alueellisia suosituksia yksityistilaisuuksien järjestämisestä.

Jos yksityistilaisuus järjestetään ravintolassa tai muussa elintarvikehuoneistossa, siinä pitää kuitenkin huomioida voimassa olevat ravintolatoiminnan rajoitukset ja velvoitteet. Näistä on määrätty tartuntatautilain väliaikaisessa muutoksessa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta yleisötilaisuuden käsitettä on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa suuri lukumäärä ihmisiä on keskenään verrattain läheisessä kontaktissa, joka lisää riskiä tartunnalle. Tässä tulee myös ottaa huomioon kyseisen tartuntataudin tunnettu leviämistapa.

Esimerkiksi oppilasvalintaan ja opetustoimintaan liittyvien kokeiden ei voida katsoa kuuluvan yleisötilaisuuden käsitteen ytimeen.

Kokeiden ja kokousten järjestämistä ja niiden toteuttamista arvioitaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota vallitsevan tilanteen kokonaisuuteen ja valtioneuvoston antamiin suosituksiin. Vaikka lain nojalla määrätyt kiellot ja rajoitteet eivät suoraan koskisikaan kaikkia tilaisuuksia, niiden järjestäjän on tärkeä arvioida sen toteuttamisen välttämättömyyttä suhteessa riskiarvioon.

Jos tapahtuma on tarve järjestää, sen toteutuksessa on syytä huomioida edellä todettu rajoitetoimenpiteiden tarkoitus ja pyrkiä järjestelyissä turvaamaan osallistujia esimerkiksi:

  • huolehtimalla tilajärjestelyin riittävästä fyysisestä väljyydestä
  • harkitsemalla mahdollisuuksia etäosallistumiseen
  • huolehtimalla tilaisuudessa hygieniaan liittyvistä järjestelyistä ja ohjeista.

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnonharjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Jumalanpalvelusten lisäksi näitä ovat esimerkiksi messut, vesperit ja ristisaatot. On kuitenkin huomattava, ettei tämä poikkeus koske uskonnollisiksi yhdyskunniksi rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä ja yhdistyksiä. Niitä koskevat aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksista (ja mahdolliset kuntien antamat määräykset).

Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa säätelevät yhdyskunnat itse. Aluehallintovirastolla ei ole lain mukaan toimivaltaa rajoittaa tällaisia tilaisuuksia.

On kuitenkin vahvasti suositeltavaa, että kaikissa kokoontumisissa noudatetaan ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Moni uskonnollinen yhteisö onkin linjannut noudattavansa terveysturvallisuutta parantavia ohjeita ja käytäntöjä tilaisuuksissaan ja esimerkiksi järjestää jumalanpalveluksia verkkotilaisuuksina.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustilaisuudet eivät ole laissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään.

Tanssilavoilla järjestettävät tanssit ovat yleisötilaisuuksia. Näin ollen tanssien järjestämisessä pitää noudattaa aluehallintovirastojen määräyksiä yleisistä kokouksista ja yleisötilaisuuksista.

Osassa maata sisä- ja ulkotiloissa voi järjestää yleisötilaisuuden ilman erityisiä ehtoja, jos osallistujia korkeintaan 50. Jos sisätilassa tai rajatussa ulkotilassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa osallistujia on yli 50, tapahtuman järjestäjällä on velvollisuus noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Joillakin alueilla on voimassa tiukempia rajoituksia.

Lisätietoa kohdassa "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Suosittelemme, että myös alle 50 henkilön tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja OKM:n ohjeita. Ohjeilla ehkäistään koronavirustartuntojen leviämistä.

THL:n ja OKM:n ohjeen mukaisesti tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulee välttää, joten yleisötilaisuuksissa on varmistettava, että turvavälejä on mahdollista ylläpitää. Tulkintamme mukaan lavatansseissa seurueiden väliin olisi hyvä jäädä 1-2 metriä. Tulkinta on sama kuin ravintoloita koskevissa ohjeissamme. 

Lisäksi tungoksen syntymistä pitäisi välttää. Tanssin osalta olemme ohjeistaneet ravintoloita seuraavalla tavalla, joka sopii myös lavatansseihin: 

  • Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään.  
  • Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys.  
  • Tanssia tai muuta vastaavaa toimintaa ei ole kielletty, mutta sen järjestämisessä pitää huomioida edellä mainitut rajoitukset, joilla ehkäistään taudin leviämistä.  

Suosittelemme, että tanssilavalla tilaisuuden järjestäjä harkitsee erilaisia toimia, joilla voidaan varmistaa paikalla olijoiden turha altistuminen mahdollisille tartunnoille. Hyvä on miettiä esimerkiksi miten varmistetaan, ettei tanssilattialle tule tungosta, tai miten järjestäjä ohjeistaa parinvaihdoksen toteutettavaksi niin, että se ei aiheuta tungosta tai tiiviitä rivejä tai jonoja. 
Jos yleisötilaisuus, kuten lavatanssit, on ravintolan yhteydessä, tanssien järjestäjän tulee lisäksi noudattaa anniskelutoiminnalle asetettuja velvollisuuksia (esim. jokaiselle asiakkaalle on oltava istumapaikka). 

Lue lisää:

Yhtiökokoukset ja rekisteröityjen yhdistysten sääntömääräiset kokoukset ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia. Niitä siis koskevat aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset.  

Rekisteröimättömien yhdistysten kokoukset ovat luonteeltaan niin erilaisia, että yhtä yleispätevää vastausta on mahdoton antaa. Joka tapauksessa kaikissa tilanteissa, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen, on syytä varmistaa osallistujien turvallisuus, vaikka kokoontumisten järjestämistä ei olisi rajoitettu viranomaispäätöksillä. 

3.10.2020-30.6.2021 on voimassa laki, jolla voidaan poiketa osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaepidemian leviämisen rajoittamiseksi. Käytännössä laki mahdollistaa mm. yhtiökokousten ja yhdistysten sääntömääräisten kokousten järjestämisen etäyhteyksillä. 

Läsnäolokokouksissa osallistujia voi jakaa pienempiin ryhmiin selkeästi erillisiin tiloihin, joilla on oma sisäänkäynti. Tällöin tartuntataudin leviämisen estämisen näkökulmasta on tulkittavissa, että jokainen pienempi ryhmä muodostaa oman tilaisuutensa, jota kutakin koskee voimassa oleva määräys kokoontumisrajoituksista.  

Vastuu kokousten järjestämisestä osallistujille turvallisella tavalla on aina yhtiöllä tai yhdistyksellä, joka kokouksen järjestää. Epidemiatilanteessa lähikontaktien määrä pitäisi karsia minimiin ja jokaisen tulisi omalta osaltaan huomioida suositukset ja ohjeet, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä. 

Kunnanhallituksen ja -valtuustojen kokoukset eivät ole yleisötilaisuuksia

Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin. Vahva suositus on, että nämäkin järjestettäisiin etäkokouksina.

Taustaa yhtiökokousten sisällyttämiselle kokoontumisrajoitusten piiriin 

Yleisötilaisuuden ja yleisen kokouksen käsitteet on määritelty kokoontumislaissa. Kyseisiä termejä käytetään myös tartuntatautilaissa. Kokoontumislain ja tartuntatautilain tulkinnat käsitteiden piiriin kuuluvista tilaisuuksista eivät kuitenkaan ole täysin yhteneväisiä. Tämä johtuu siitä, että tartuntatautilakia tulkitaan nimenomaan tartuntatautien leviämisen ehkäisyn lähtökohdista. Tartuntatautilakia koskevan hallituksen esityksen 58 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kyseisen pykälän perusteella voidaan määrätä väkeä kokoavien tilaisuuksien kieltämisestä tai rajoittamisesta. 

Yhtiökokousten lukeminen yleisötilaisuuksien piiriin perustuu oikeusministeriön keväällä 2020 laatimaan linjausmuistioon sekä edellä todettuun kokoontumislain ja tartuntatautilain tulkinnan suhteeseen.

Lisätietoa: 

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske normaalia kirjastotoimintaa. Kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin kirjastojen järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lisätietoa on kohdassa "Mikä on yleisötilaisuus?"

Kirjastojen toiminnassa sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta koronaviruksen ehkäisemiseksi. Kirjastoissa on huolehdittava mm. tilojen ja laitteiden hygieniasta ja asiakkaiden turvavälien säilymisestä. Ohjeet koskevat myös kirjastoautoja ja omatoimikirjastoja.

Voit lainata ja palauttaa kirjastosta aineistoja normaalisti. Jos haluat välttää kirjastotiloissa asiointia, suosi verkkoaineistoja, kuten e-kirjoja.

Lue lisää:

Aluehallintovirastot ovat määränneet, että marraskuussa suurimmassa osassa maata yli 50 henkilön tilaisuuksissa on noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 21.9.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Joillakin alueilla on voimassa tiukempia rajoituksia.

Lue lisää: "Mitkä ovat tällä hetkellä voimassa olevat kokoontumisrajoitukset?"

Tarvittaessa kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä voi kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen.

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, minedu.fi) 

Aluehallintovirastojen päätökset kokoontumisrajoituksista perustuvat hallituksen linjauksiin ja terveysviranomaisten arvioon vallitsevasta koronavirustilanteesta ja sen kehittymisestä. Jos epidemiatilanne pahenee, aluehallintovirastot voivat tarkastella tekemiään päätöksiä uudestaan. Epidemiologisen tilannearvion perusteella rajoituksia voidaan siis tarvittaessa tiukentaa. Jos tautiryppäitä esiintyy paikallisesti yhden kunnan alueella, kunta voi tehdä alueellaan vastaavia päätöksiä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamisesta.

Lue lisää kohdasta "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Emme käsittele aluehallintovirastossa korvaushakemuksia. Emme myöskään voi ottaa kantaa yksityisten toimijoiden välisiin sopimuksiin ja niiden perumisesta mahdollisesti aiheutuviin korvauskysymyksiin. Ensisijaisesti yrityksen kannattaa pyrkiä neuvottelemaan sopimuskumppanin kanssa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa. Sivuilla on myös yrityksille tarkoitetun neuvontapuhelimen yhteystiedot.
Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla

Yritykset voivat hakea Valtiokonttorilta kustannustukea.
Lisätietoa Valtiokonttorin sivuilla

Ravintolat ja alkoholi

Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu tartuntatautilain määräaikaisella muutoksella (uudella pykälällä 58 a), joka on voimassa 1.11.-28.2.2021, ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Aluehallintovirasto ei tee päätöksiä ravintoloiden toiminnan rajoitusten sisällöstä tai laajuudesta.

Tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten ravintoloiden toiminnan rajoitusten ja velvoitteiden tarkoituksena on estää koronaviruksen leviäminen. Rajoitukset voivat olla eri alueilla erilaisia epidemiatilanteen mukaisesti.

Tartuntatautilaki (Finlex)

Ravintoloiden aukioloaikojen, anniskeluaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset perustuvat ravintoloiden toiminnan luonteeseen ja alueelliseen tautitilanteeseen. Ravintoloiden toiminnan rajoituksista on säädetty tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetuilla asetuksilla.

Ravintoloiden toimintaa rajoitetaan tiukemmin ravintoloissa, joissa alkoholijuomien tarjoilu on ravintolan pääasiallista toimintaa. Ruokaravintoloiden rajoitukset ovat siis vähemmän tiukat. Lisätietoa ravintoloiden määritelmistä on vastauksessa UKK-kysymykseemme "Miten määritellään ravintolatyypit, joita koskevat eri rajoitukset?". Valtioneuvosto voi antaa uusia asetuksia, joilla rajoituksia muutetaan tai jatketaan. 

Päivitetty 23.12.2020 voimaan tulleiden rajoitusten mukaisesti:

Anniskeluajat

  • Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä anniskelu on kaikissa ravintoloissa sallittu klo 07*−22.
  • Muissa maakunnissa anniskelu on sallittu kaikissa ravintoloissa klo 07*−24.

*Anniskelun saa aloittaa kello 7, jos ravintolalla on siihen lupa (jatkoaikalupa). Muutoin anniskelun saa aloittaa alkoholilain mukaisesti kello 9.

Aukioloajat

  • Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa ravintoloiden aukiolo on sallittu klo 05−23. 
  • Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ravintoloiden, joiden pääasiallinen toiminta on alkoholin tarjoilu, aukiolo on sallittu klo 24−23*. Muiden ravintoloiden aukiolo on sallittu klo 01−24**.
  • Muissa maakunnissa ravintoloiden, joiden pääasiallinen toiminta on alkoholin tarjoilu, aukiolo on sallittu klo 02−01***. Muilla ravintoloilla ei ole aukiolorajoitusta.

*Ravintola täytyy sulkea asiakkailta kello 23 yhden tunnin ajaksi.
**Ravintola täytyy sulkea asiakkailta kello 24 yhden tunnin ajaksi.
***Ravintola täytyy sulkea asiakkailta kello 01 yhden tunnin ajaksi.

Asiakasmäärät sisätiloissa

  • Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnat sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 
    • Ravintoloiden, joiden pääasiallinen toiminta on alkoholin tarjoilu, asiakasmäärä voi olla korkeintaan 50 % suurimmasta sallitusta määrästä.
    • Muiden ravintoloiden asiakasmäärä voi olla korkeintaan 75 % suurimmasta sallitusta määrästä.
  • Muissa maakunnissa ei ole asiakasmäärien rajoituksia ravintoloille.

Suurimmalla sallitulla asiakasmäärällä tarkoitetaan anniskeluluvassa tai rakennuspaikkaluvassa määriteltyä yhtä aikaa tilassa oleskelevien asiakkaiden suurinta mahdollista määrää.

Mitä tahoja yllä kuvatut rajoitukset eivät koske?

  • Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravintoloita tai kahviloita eivätkä kansainvälistä vesi- ja ilmaliikennettä.
  • Henkilöstöravintoloita ja take away -myyntiä eivät koske aukiolo- ja anniskeluaikojen eivätkä asiakasmäärien rajoitukset.

Hallitus seuraa alueiden epidemiatilannetta ja huolehtii siitä, että kullakin alueella sekä rajoitusten kohteina olevissa ravintoloissa käytetään vain epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Yleiset velvoitteet, jotka koskevat ravintoloita koko Suomessa

28.2.2021 asti ravintoloita ja kahviloita koskevat muut tartuntatautilain pykälän 58 a ja sen nojalla 22.12.2020 annetun asetuksen mukaiset velvollisuudet, joita noudattamalla ehkäistään koronaviruksen leviämistä.

Käytännössä ravintoloissa on edelleen huolehdittava hyvästä hygieniasta ja asiakkaiden välisistä turvaetäisyyksistä. Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi. Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvollisuudet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa koko Suomessa 28.2.2021 asti:

  • Ravintolan pitää ilmoittaa asiakkaikseen saapuville näkyvästi, että henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, ei saa tulla ravintolaan.
  • Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen
    • asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin tilaan saavuttaessa;
    • käyttämät kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
    • asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.
  • Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikka pöydän tai tason ääressä. Baaritiskin ääressä voi istua. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 1–2 metriä, jonka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden tai seurueiden väliin. (Vaatimus ei koske henkilöstöravintoloita eikä take away -myyntiä.)
  • Ravintolan pitää laatia suunnitelma, jossa on kuvattu toimenpiteet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.
    • Suunnitelman tiivistelmän pitää olla asiakkaiden näkyvillä näiden saapuessa ravintolaan ja koko suunnitelma täytyy antaa asiakkaiden nähtäväksi sitä pyydettäessä.
    • Suunnitelman voi yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa ja tupakkalaissa mainittuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta

Aluehallintoviraston ohje ja liitteet

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)

1.11.2020 alkaen ravintoloita koskevat rajoitukset riippuvat siitä, millaista toimintaa niillä on. Alle on jaoteltu ravintolat kahteen ryhmään niiden toimintatyypin mukaan. Arvion siitä, kumpaan ryhmään ravintola kuuluu, tekee ensi sijassa ravintolayritys itse.

Alkoholijuomia pääasiallisesti tarjoileva ravintola

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yökerhot, anniskelubaarit ja pubit.

Ravintolan pääasiallista toimintaa arvioidaan ensisijaisesti sen luonteen perusteella. Ratkaisevaa on, kokoontuvatko asiakkaat ravintolaan pääasiassa aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vai onko ravintolan pääasiallinen toiminta alkoholijuomien myyntiä. Ravintolan toiminta ei muutu ruokaravintolaksi vain sen perusteella, että ravintola pitää myynnissä vähäistä määrää ruokaa. Myöskään ravintolasta käytettävä nimike ei ole itsessään merkityksellinen toiminnan määrittelyn kannalta.

Joidenkin ravintoloiden toiminta voi olla esimerkiksi päivällä ruokaravintolan tyyppistä toimintaa ja illalla pääsääntöisesti anniskelua. Ravintolan toiminta voi myös vaihdella viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Tällaisiin ravintoloihin sovelletaan kunakin ajankohtana sitä rajoitusta, johon niiden toiminta kyseisenä ajankohtana liittyy.

Muu kuin edellä tarkoitettu ravintola

Ryhmään kuuluvat ravintolat voivat olla esimerkiksi ruokaravintoloita, pizzerioita tai hampurilaisravintoloita, kahviloita tai lounasruokaloita.  

Ryhmään kuuluvat myös sellaiset toimipaikat, joissa pääasiallinen liiketoiminta on muu kuin ravitsemisliiketoiminta. Tällaisia toimipaikkoja voivat olla esimerkiksi biljardisalit ja keilahallit, joilla on anniskelulupa.

Kaikilla ravintolan asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Baaritiskin ääressä omalla istumapaikalla istuminen on sallittua. Ravintolalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia asiakkaiden välisen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien ravintolatoimintaa ja anniskelualueeksi luokiteltuja katsomoita. Viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu siihen, että asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pöydän tai vastaavan tason täytyy olla asiakkaan helposti käytettävissä ja riittävällä etäisyydellä muista, jotta turvaväli muihin asiakkaisiin säilyy.

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien anniskelualueita. Jos katsomo on luokiteltu anniskelualueeksi, tulee asiakkaalla olla istumapaikan lisäksi pöytä tai vastaava taso käytössään. Näin ollen viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät täytä vaatimuksia. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu poikkeukselliseen tilanteeseen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Anniskelualueilla on riski, että suuri määrä ihmisiä kerääntyy pienelle alueelle ja jos liikkumista ei rajoiteta edellä mainituin istumisjärjestelyin, tartuntariski kasvaa. Myös suuren väkimäärän purkautuminen esimerkiksi erätauon jälkeen on haastava hallita niin, että turvavälit säilyvät. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Muualla kuin anniskelualueella istumapaikka- ja pöytävaatimusta ei ole. Näin ollen muualla kuin anniskelualueella nautittua väliaikatarjoilua ja take away -annoksia pöytävaatimus ei koske. Tapahtuman järjestäjän on mahdollisuus muuttaa anniskelualuetta esimerkiksi rajaamalla sen pienemmäksi. Anniskelulupaan ei tarvitse tehdä muutoksia ja näin säilyy myös mahdollisuus tehdä ottelukohtaisesti muutoksia ravintolatoimintaan tarpeen mukaan. Ravintola-alue tulee kuitenkin rajata selkeästi muusta tapahtuma-alueesta.

Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään. Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys. Tanssia tai muuta vastaavaa toimintaa ei ole kielletty, mutta sen järjestämisessä pitää huomioida edellä mainitut rajoitukset, joilla ehkäistään taudin leviämistä.

Ravintoloiden ulkotiloja, kuten terasseja, koskevat voimassa olevat tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset toiminnan vaatimukset: esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja pintojen puhtaudesta ja asiakkaiden välisestä riittävästä etäisyydestä täytyy huolehtia.

Kyllä, ravintoloiden ja kahviloiden toiminnan rajoitukset koskevat myös niissä järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Esimerkiksi vaatimukset hygieniasta ja turvaetäisyyksistä on huomioitava. Lisäksi pitää huomioida aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset sekä mahdolliset asiakasmäärien rajoitukset.

Rajoitukset eivät lähtökohtaisesti koske sellaisia yksityistilaisuuksia, jotka järjestetään muissa tiloissa kuin ravintolassa tai kahvilassa. Rajoitukset eivät siis koske esimerkiksi vuokratussa kokous- tai juhlatilassa järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Suosittelemme kuitenkin ravintoloita koskevan ohjeistuksen noudattamista myös muissa kuin ravintolan tai kahvilan tiloissa järjestetyissä yksityistilaisuuksissa.

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä koskevat myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.

Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos ravintolassa on siis esimerkiksi vierailevien esiintyjien tilaisuuksia, tilaisuuden järjestämisessä pitää huomioida ravintolatoiminnan rajoitusten lisäksi aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Lue tarkemmin Yleisötilaisuudet-osiosta siitä, millainen ravintolassa järjestettävä toiminta on katsottavissa yleisötilaisuudeksi.

Keskeinen rooli valvonnassa on ravintoloitsijoiden omavalvonnalla. Aluehallintovirasto on laatinut ravintoloitsijoiden käyttöön ohjeistuksen, jonka mukaisesti ravintoloiden ylläpitäjät voivat suunnitella toimintaansa vastaamaan rajoituksia ja laatia lain mukaisen suunnitelman asiakkaiden nähtäväksi. Löydät lisätietoa ja ohjeita sivulta Ravintolat ja koronavirus

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto voi määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa ja räikeimmissä rikkomuksissa jopa määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta.

Jos asiakas havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti, ensin kannattaa pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja vaatimukset hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Ravintolan ylläpitäjällä on tartuntatautilain mukaan velvollisuus laatia edellä mainittu suunnitelma ja antaa se pyydettäessä asiakkaalle nähtäväksi. Suunnitelman tiivistelmän täytyy olla ravintolassa näkyvästi esillä asiakkaan saapuessa ravintolaan.

Jos ravintoloitsija ei noudata laatimaansa suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole lain mukaisesti saatavilla, asiakas voi ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin. Yhteydenotot pyydetään alueellisesti alkoholihallinnon sähköpostiosoitteisiin:

Aluehallintovirasto ei tee ravintoloiden toimintaa rajoittavia päätöksiä eikä voi vaikuttaa rajoitusten sisältöön tai laajuuteen. Rajoitukset ja velvoitteet ravintoloiden toiminnalle perustuvat tartuntatautilain määräaikaiseen muutokseen (uuteen pykälään 58 a) ja lain nojalla annettuihin asetuksiin. Hallitus valmistelee lakiesityksiä ja eduskunta hyväksyy ne. Asetukset valmistellaan ministeriössä ja hyväksytään valtioneuvoston istunnossa.

Aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluu valvoa, että ravintoloiden toiminnassa noudatetaan tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisia rajoituksia.

Aluehallintovirasto tekee päätökset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisestä tai rajoittamisesta hallituksen linjausten mukaisesti tartuntatautilain pykälän 58 perusteella. Osa näistä päätöksistä voi koskea myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.  

Ajantasainen tartuntatautilaki (Finlex)

Ravintoloiden aukioloaikoja ja osassa maakuntia myös asiakasmääriä on rajoitettu tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen ja valtioneuvoston antamien asetusten mukaisesti. Aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaan henkilöstöravintolatoiminnalla tarkoitetaan ruoan tai juoman tarjoamista yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille. Aluehallintovirasto ei määrittele tai arvioi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia enempää, mitä kulloinkin pidetään henkilöstöravintolana.

Henkilöstöravintolatoiminnasta tarkempia ohjeita antaa työ- ja elinkeinoministeriö. Henkilöstöravintoloiden toimintaa valvoo poliisi. Ohjeita voi kysyä sähköpostilla osoitteesta [email protected]

Jäähalleissa, jalkapallostadioneilla ja muilla vastaavilla peli- ja urheiluareenoilla on erilaisia ravintoloita ja anniskelualueita, joiden käyttötarkoitus vaihtelee eri ajankohtina. Riippuu ravintolan tai anniskelualueen käyttötarkoituksesta, koskevatko kokoontumisrajoitukset sitä. 

Jos ravintola tai anniskelualue on ottelu- tai kilpailutapahtumien ulkopuolella avoinna yleisölle, se voi jatkaa toimintaansa myös ottelutapahtuman aikana. Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät siis koske tällaista ravintolatoimintaa. Tyypillistä on, että näiden ravintoloiden ja anniskelualueiden palvelut ja tarjonta ovat otteluajankohdasta riippumatta samanlaisia. 

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin ravintolatoimintaa silloin, kun ravintola tai anniskelualue on pääsääntöisesti muussa kuin ravintolakäytössä ja se avataan ravintolatoiminnalle ottelu- tai kilpailutapahtuman ajaksi. Tällaisia alueita ovat muun muassa katsomot, aitiot ja jäähallien sekä muiden peliareenojen käytäväravintolat. Tyypillistä on, että näihin tiloihin pääsemiseksi asiakkaalla on useimmiten oltava ottelun pääsylippu.

Lisätietoa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevista rajoituksista 

Ravintoloita velvoittavat joka tapauksessa voimassa olevat säädökset tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi: lisätietoa voimassa olevista ravintolatoiminnan rajoituksista.

Ravintolatoiminnalle asetetut rajoitukset eivät koske hotellihuoneita. Hotellihuoneissa tapahtuvassa anniskelussa on kuitenkin huomioitava, että tarjolla olevan alkoholijuomien määrän on oltava asiakasmäärään nähden kohtuullinen.

Hotellien muuta ravintolatoimintaa rajoitukset sen sijaan koskevat. Asiakas ei voi sallittujen anniskeluaikojen ulkopuolella ostaa hotellihuoneeseen alkoholijuomaa tai tilata sitä huonepalvelusta. Myöskään hotellihuoneen baarikaapin täydentäminen anniskeluaikojen ulkopuolella ei ole sallittua.

Lisätietoa voimassa olevista rajoituksista (mm. anniskeluajoista) on kysymyksessä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Anniskeluluvat

Luvanhaltijoiden ei tarvitse erikseen ilmoittaa anniskeluluvan keskeytyksestä ja ravintolatoiminnan tilapäisestä sulkemisesta aluehallintovirastolle. Alkoholilaki ei tunne luvan keskeyttämistä, joten anniskelupaikan sulkeminen asiakkailta ei vaikuta anniskeluluvan voimassaoloon, vaan alkoholilain näkökulmasta lupa on edelleen voimassa. Mikäli luvanhaltija päättää kuitenkin lopettaa anniskeluluvan poikkeustilan vuoksi, tulee toiminnan uudelleen aloittamiseksi hakea aikanaan uutta lupaa aluehallintovirastosta.

Ne ravintolat, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa anniskeluluvan yhteydessä, voivat myydä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia asiakkaille mukaan otettavaksi alkoholilain säännöksiä noudattaen. Ravintoloiden vähittäismyyntitoiminta rinnastuu ruokakauppojen alkoholimyyntiin.

Päivitetty 8.5.2020.

Alkoholijuomien kotiinkuljetus ei ole mahdollista. Luvanhaltija ei voi itse toimittaa alkoholijuomia asiakkaalle kotiin eikä antaa niitä lähetin, esimerkiksi taksin, kuljetettavaksi. Alkoholijuomat täytyy luovuttaa asiakkaalle myyntipaikassa.

Lupa ulosmyyntiin voidaan myöntää korkeintaan 5,5 % vahvuisiin juomiin. Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää vain, jos nykyinen anniskelulupa on voimassa. Edellytykset myöntämiselle tulevat alkoholilaista. Vähittäismyyntitoiminta pitää huomioida anniskelupaikan omavalvontasuunnitelmassa. Verkkosivullamme apuna on Aldo-chatbot.

Lue lisää alkoholiluvista.

Anniskelupaikkojen ulosmyyntiä koskevat samat alkoholilain rajoitukset kuin muutakin vähittäismyyntiä. Vähittäismyyntiaika on 9-21 ja vähittäismyyntiä saa harjoittaa vain tuona aikana.

Normaaliolosuhteissa tavoitekäsittelyaika on kuukausi, mutta ohjeiden mukaan laadittujen hakemusten osalta aika on usein lyhyempikin. Aluehallintovirastot pyrkivät luonnollisesti käsittelemään hakemukset mahdollisimman ripeästi.

Jo tehdyn lupapäätöksen peruuttaminen ei poista maksuvelvoitetta. Lupamaksuun on mahdollista hakea oikaisua. Oikaisuvaatimuksen tekemisestä huolimatta lupamaksu tulee maksaa ja mikäli oikaisuvaatimus hyväksytään, maksu palautetaan.

Hakemuksen voi peruuttaa, jolloin asian käsittely päättyy. Mikäli hakemus peruutetaan ennen lupapäätöksen tekemistä, lupamaksusta peritään puolet.

Hakemusta voi muuttaa niin kauan kuin se on vireillä ilmoittamalla siitä aluehallintovirastoon. Hakemuksen muuttamisesta ei peritä erillistä maksua.

Valvontamaksut ovat veroluonteisia maksuja, joista on säädetty laissa, eikä viranomaisella ole mahdollisuutta poiketa niistä.

Valvontamaksu peritään, jos ei ole ilmoittanut anniskeluluvan lopettamisesta viimeistään 31.3. Jos luvan lopettaa, lupa pitää hakea uudelleen ennen anniskelutoiminnan aloittamista. Silloin peritään asetuksessa määritelty lupahakemuksen käsittelymaksu.

Toiminnan keskeyttämisestä siten, että lupa säilyy voimassa, ei ole ilmoitettava viranomaiselle eikä toiminnan keskeyttämisellä voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta.

Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta laskun yhteydessä toimitetun oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti.

Jos poikkeusolojen vuoksi valvontamaksujen perintään tulee poikkeuksia, niistä päättää valtioneuvosto tai Valtiokonttori. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

Perusopetus, muu opetus ja oppilaitokset

Opetushallitus on julkaissut kesäkuussa 2020 uusia ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Opetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Opetuksessa voidaan siirtyä poikkeusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän päätöksellä, jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti.

Lue lisää: 

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat 4.8.2020 päivittäneet suosituksiaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta: 

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. 

Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. 

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Vaihtoehtoisesti opetuksen järjestäjä voi myöntää oppilaan kuljettamista varten riittävän avustuksen, jos huoltaja pystyy huolehtimaan kuljetuksesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut seuraavasti:  

  1. Varmistetaan, että oppilaat eivät matkusta sairaana ja että kuljettaja ei tule sairaana tai oireisena töihin.  
  2. Pidetään etäisyyttä ja pidättäydytään fyysisestä kontaktista (esim. kättely).  
  3. Korostetaan hyvää yskimis- ja aivastamishygieniaa. 
  4. Huolehditaan käsihygieniasta. 
  5. Huolehditaan kulkuneuvon siisteydestä ja pintojen puhtaudesta 

THL:n ohje kokonaisuudessaan: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf, thl.fi)

Riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen opetuksesta myöntää opetuksen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori tai opettaja. Aluehallintovirasto ei ole asiassa toimivaltainen.  

Lisätietoa aiheesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksessa sekä verkkosivuilla:

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien opettajien tai koulun muun henkilökunnan mahdolliset erillisjärjestelyt hoidetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Varotoimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa.  

Työnantaja voi direktio-oikeuden perusteella määrätä opettajan työskentelemään koululla. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava työturvallisuudesta muun muassa tila- ja toiminnallisin järjestelyin. Työnantajan on myös hyvä huomioida työterveyslaitoksen ohjeistus viruksen torjunnassa työpaikoilla.

Lisätietoa:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut asiassa: Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla (minedu.fi), kysymys "Millaisilla järjestelyillä varmistetaan riittävät etäisyydet esim. ruokailussa ja välitunneilla?"

Kyllä, koulujen aamu- ja iltapäiväkerhot jatkuvat koulujen alkaessa syyslukukaudella 2020.

Lisätietoa:

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.

Viranomaiset ovat antaneet koronaan liittyvästä terveysturvallisuudesta ohjeita ja suosituksia, joiden noudattamisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Terveysturvallisuusohjeiden noudattamisesta ei ole säädetty lailla. 

Aluehallintovirasto ja opetushallitus suosittelevat opetuksen järjestäjiä noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 4.8.2020 julkaisemaa ohjetta tarpeettomien fyysisten kontaktien välttämisestä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja. Suositus ei ole velvoittava, mutta aluehallintoviraston ohjauksen mukaisesti kuntien opetustoimen on syytä noudattaa voimassa olevia suosituksia ja varmistaa koulujen terveysturvallisuus.   

Edellä mainittujen turvaetäisyyksiä ja hygieniakäytäntöjä koskevien yleisten ohjeiden lisäksi kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat antaa alueitaan koskevia suosituksia esimerkiksi maskien käytöstä, jotka opetuksen järjestäjän on syytä huomioida. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi ohjata ja ohjeistaa opetustoimea tarkemmin koronaohjeiden käytännön soveltamisessa. 

Jos herää huoli kouluympäristön turvallisuudesta, ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä koulun johtoon tai kunnan opetustoimeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (pdf, minedu.fi)

Varhaiskasvatus

Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat 4.8.2020 päivittäneet suosituksiaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta:  

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. Lapsiryhmät pitää muodostaa varhaiskasvatuslain mukaan. Myös henkilöstömitoitusta säätelee voimassa oleva varhaiskasvatuslaki. Tartuntavaaran vuoksi varhaiskasvatuksessa on silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Myös muiden kuin lasten ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin tai koulun alueella tulee välttää. Kunkin varhaiskasvatusyksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivimmat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Lisätietoa:

Lelujen pesuun ja hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lisätietoa:

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (mukaan lukien verkkoyhteydet) ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.

Tietojärjestelmien, joita käytetään etäpalvelussa potilastietojen välittämiseen ja tallentamiseen, tulee olla salassapitoon, tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien vaatimusten mukaiset. Palvelun antaja vastaa tarjoamansa palvelun tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta: etäpalvelussa käytettävästä yhteydestä ja siinä syntyvien henkilötietojen käsittelystä.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

Suositeltavaa on, että asiakastapaamisia rajoitetaan tilapäisesti, jos vain mahdollista. Jos asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön asiakastapaaminen joudutaan järjestämään, on tärkeä huolehtia asianmukaisista suojaustoimista. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa riskiryhmiin kuuluvien asiakastapaamisissa.  On huomioitava, että joku voi sairastaa COVID-19-infektiota tietämättään.

Useissa kunnissa kartoitetaan parhaillaan tiloja (esim. kouluja) tilapäisiksi hoitolaitoksiksi. Samaan aikaan monilla paikkakunnilla voi olla tyhjillään entisiä hoitolaitoksia, vanhainkoteja tai muita majoitustoimintaan hyväksyttyjä tiloja.
 
Tilojen koordinointi hoidetaan maakuntien tilakeskuksen kautta. Asiaa valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tilojen tarjoajat voivat ottaa yhteyttä tilakeskukseen.

 

Aikaisemman, 26.3.2020 annetun ohjeistuksen mukaisesti jo rekisterissä olevat itsenäiset ammatinharjoittajat sekä luvan saaneet oman yhtiönsä kautta toimivat terveydenhuollon palveluja tarjoavat henkilöt pystyivät valmiuslain voimassaoloaikana (16.3.–16.6.2020) siirtyä työskentelemään myös sellaisiin toimipaikkoihin, joissa heillä ei ollut voimassa olevaa lupaa/rekisteröintiä. Tämä poikkeus koski kuitenkin vain niitä tilanteita, jossa itsenäinen ammatinharjoittaja tai luvan saanut yhtiö toimi toisen palvelujen tuottajan tiloissa/lukuun ja siirtyi tämän palvelujen tuottajan toiseen toimipaikkaan, jolla on tosiasiallinen yhteys siihen toimipaikkaan, johon alkuperäinen lupa/rekisteröinti on myönnetty (esim. yhteinen potilasrekisteri, järjestelmät jne.). Valmiuslaki ei ole enää voimassa, joten siirtyminen toisiin toimipaikkoihin ilman luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä ei ole enää mahdollista.

Palvelujen tuottajien on tehtävä kaikki päätökset asiakas- ja potilasturvallisuus varmistaen. Toiminta, tehdyt päätökset sekä Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida. Palvelujen tuottajien tulee siis dokumentoida kaikki Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvat muutokset ja päätökset sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Ne terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka Covid-19-epidemiatilanteen vuoksi siirtyivät aikaisemman ohjeistuksen mukaisesti toisiin toimintayksiköihin työskentelemään, voivat jatkaa toimintaansa näissä toimintayksiköissä 31.5.2021 saakka. Jos tarkoituksena on jatkaa palvelujen tuottamista uudessa toimipaikassa myös 31.5.2021 jälkeen, tulee tähän hakea lupa tai tehdä ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. Jos toiminta on kuitenkin aloitettu valmiuslain voimassaolon aikana (16.3.–16.6.2020), voidaan palvelujen tuottamista jatkaa samalla tavalla myös lupahakemuksen tai ilmoituksen käsittelyaikana. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että itsenäisellä ammatinharjoittajalla on jo olemassa oleva rekisteröinti johonkin toimipaikkaan tai yhtiöllä on voimassa oleva yksityisen terveydenhuollon lupa toiseen toimipaikkaan.

Päivitetty 28.8.2020.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pääsääntönä on, että uudet tilat tulisi tarkistaa ja mahdollisesti niiden käyttöönotto edellyttäisi myös muutosta voimassa olevaan lupaan. Tartuntatautilain 17 §:ssä säädetään kuitenkin infektioiden torjunnasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa palvelujen tuottajan omavalvonnan ja potilasturvallisuuden varmistaminen voivat jopa edellyttää sitä, että etsitään erilaisia ratkaisuja mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja riskiryhmien, muiden potilaiden sekä myös henkilökunnan suojaamiseksi. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto (jo olemassa olevien tilojen yhteydestä) tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta. Uusien toimipaikkojen/ -pisteiden perustaminen edellyttää edelleen luvan hakemista ja tarkastuksen tekemistä.

Uusien tilojen ja ratkaisujen käyttöönoton tulee perustua nimenomaan tartuntatautiperusteisiin ja poikkeusolosuhteisiin. Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta tulee konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on tehtävä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Päivitetty 15.9.2020.

Jos palvelujen tuottajalla on voimassa oleva lupa tai rekisteröinti tuottaa palvelua tavallisena vastaanottotoimintana, kattaa tämä lupa/rekisteröinti kyseisen palvelun tuottamisen myös etäpalveluna. Näin ollen muutoslupaa ei tarvitse hakea. Jos palvelujen tuottajalla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa lupaa taikka rekisteröintiä, tulee lupaa/ rekisteröintiä etäpalvelujen tuottamiseen hakea.

Potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen. Toisin sanoen, etäpalveluissa asiakkaan tunnistamisessa suositellaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys etäpalvelujen tuottamiselle ja erityisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä myös muuta tunnistautumista. Edellytyksenä kuitenkin on se, että palvelujen tuottaja pystyy potilaan/ asiakkaan tosiasiallisesti tunnistamaan. Dokumentointi on erityisen tärkeää ja dokumentoida tulee myös se, miten tunnistautuminen on tapahtunut.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (ml. yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Etäpalveluissa potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on palvelujen antajalla.

Etäpalvelusta, samoin kuin muista terveydenhuollon palveluista, on laadittava asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät ja potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Päivitetty 6.7.2020

Koronavirustestaus kuuluu mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että testauksia tekevällä yksityisellä palvelujen tuottajalla tulee olla yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa kliinisen mikrobiologian tutkimusten tekemiseen. Lisäksi mikrobiologisten tutkimusten tekeminen edellyttää tartuntatautilan 18 §:ssä tarkoitettua mikrobiologian laboratorion toimilupaa taikka valvovan laboratorion kanssa tehtyä valvontasopimusta mikrobiologian vieritestauksien tekemiseen.

Koronavirustutkimusten tekeminen edellyttää, että palvelujen tuottajalla on joko laaja tai suppea mikrobiologisen laboratorion toimilupa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen palvelujen tuottajan tulee hakea toimintaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa lupaa että mikrobiologisen laboratorion toimilupaa. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun lupa toimintaan on myönnetty.

Jos palveluntuottajan toiminnalle haetaan suppean toiminnan lupaa ja sen mikrobiologinen asiantuntemus on hankittu erityisjärjestelyillä (valvontasopimus laajan toiminnan kliinisen mikrobiologian laboratorion kanssa) on tästä erityisjärjestelystä toimitettava kirjallinen valvontasopimus sekä näiden kahden toimijan yhteistyössä laatima (oma)valvontasuunnitelma.
Jos palvelujen tuottajalla on jo myönnetty ja voimassa oleva lupa mikrobiologian toimintaan (laajan toiminnan mikrobiologian lupa sekä yksityisen terveydenhuollon lupa), ja koronavirusdiagnostiikan pystyttäminen on tehty 27.3.2020 mennessä yhteistyössä THL:n kanssa voidaan toimintaa jatkaa normaalisti. Jos koronavirustestaus ei sisälly palvelujen tuottajan tutkimusvalikoimaan, tulee koronatestauksen aloittamisesta tehdä ilmoitus mikrobiologian toimiluvan myöntäneelle aluehallintovirastolle (tutkimusvalikoiman laajennus). Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla tiedot tutkimusnumerosta ja -nimikkeestä, arvio viikoittaisesta maksimitutkimusmäärästä (tutkimusmäärät/ vko) ja tieto siitä, osallistuuko laboratorio ulkoiseen laadunarvioitiin. Kaikista alihankintatutkimuksista tulee ilmoittaa samat tiedot, lisäksi vaaditaan tieto alihankintalaboratorioista sekä näyte ja vastausliikenteen järjestelyistä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai sähköpostitse. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun ilmoitus on käsitelty.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lupa- ja valvontaviranomaiset käsittelevät koronavirustestaukseen liittyvät lupahakemukset kiireellisinä.

Lisätietoa mikrobiologian toimiluvan hakemisesta ja COVID-19 laboratoriotutkimuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelusta.

Valmiuslaki ei oikeuta kuntia poikkeamaan kaikista lakisääteisistä velvoitteistaan ja määräajoistaan. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain säännökset ovat voimassa valmiuslain säännöksistä huolimatta.

Covid-19-epidemiatilanteessa voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla tarkoituksenmukaista välttää varsinaisten tarkastuskäyntien tekemistä. Kunnan vastaava lääkäri tai hammaslääkäri voi alueen Covid-19-epidemiatilanteen takia tehdä tarkastuksen kirjallisella menettelyllä tai etäyhteyden välityksellä. Tarkastaja arvioi onko edellä kuvattu valittu tarkastusmenettely riittävä vai pitääkö lisäksi tehdä varsinainen tarkastuskäynti.

Tarkastuskertomus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen kuin lupa toimintaan voidaan myöntää tai toiminta aloittaa.

Jos terveydenhuollon palvelujen tuottajalle myönnetyssä luvassa ei ole mainintaa kotikäynneistä asiakkaan tiloissa tai potilaan kotona, riittää että palvelujen tuottaja ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli aikoo jatkossa ryhtyä tuottamaan jo myönnetyssä luvassaan olevia terveydenhuollon palvelua myös potilaan kotona. Lupaviranomainen arvioi tehdyn ilmoituksen perusteella, riittääkö suunniteltujen kotona annettavien palvelujen luonne huomioiden pelkkä ilmoitus, vai kehotetaanko toimijaa hakemaan muutosta lupaan.

Jos taas terveydenhuollon palvelujen tuottaja aikoo tuottaa potilaan kotona sellaisia palveluita, jotka eivät vielä sisälly palvelujen tuottajan jo olemassa olevaan lupaan, tuottajan tulee hakea muutosta lupaan (palvelualan laajennus). 

Tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi myös kotikäynneillä on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaiseen suojautumiseen, jolla turvataan asiakasta, potilasta ja henkilökuntaa.  

Lisätietoa:

Näytteenotto on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveydenhuollon toimintaa, joka yksityisesti tuotettuna edellyttää yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaiseksi tarkoitettuun koronanäytteenottopisteeseen, joka ei sijaitse toiminnassa olevan toimipaikan yhteydessä, tulee hakea lupaa normaalilla yksityisen terveydenhuollon lupamenettelyllä.

Pelkkä Covid-19-näytteiden ottaminen ei edellytä kliinisen mikrobiologian toimilupaa tai valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Sen sijaan mikrobiologisiin näytteisiin liittyvä vieritestaus/ pikadiagnostiikka edellyttää valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Covid-19-näytteiden analysointi edellyttää, että palvelujen tuottajalla on kliinisen mikrobiologian toimilupa, jonka palveluvalikoimaan sisältyy ne Covid-19-tutkimukset (analytiikka), joita laboratoriossa on tarkoitus suorittaa.

Näytteenottopisteiden perustamisessa on otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet. Kaikki ratkaisut on tehtävä potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen. Palvelujen tuottajien tulee dokumentoida kaikki Covid-19-epidemiatilanteesta johtuva toiminta sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa kyseisellä hetkellä työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Väliaikaisia näytteenottopisteitä ei ole välttämätöntä tarkastaa kunnan virkalääkärin toimesta. Tällöin palvelujen tuottajan tulee kuitenkin tarkastaa tilat itse ja toimittaa täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastus-lomake (valvira.fi) tarkastuskertomuspohjaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti suorittaisi toimitilan käyttöönottotarkastuksen.

Henkilökunnan suojaamisessa, näytteenotossa ja näytteen lähettämisessä tulee noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistuksia:

Sosiaalipalvelut

Kuntien sosiaalihuollossa on erittäin tärkeää seurata STM:n päivittyviä ohjeita ja tiedottaa niistä myös alueellaan toimiville yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille.

Lisätietoa:

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä.

Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.

Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa  toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.

Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.

Koronaviruksesta johtuvat poikkeamat lainsäädännössä eivät koske kehitysvammalain (519/1977) nojalla tehtäviä rajoitustoimenpiteitä kuten lyhytaikaista erillään pitämistä, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä. Toimintayksiköillä on myös oltava käytettävissä kehitysvammalain edellyttämällä tavalla asiantuntijatiimi. Kehitysvammalain nojalla tehtävien rajoitustoimenpiteiden syynä ei voi olla tarve estää tartuntataudin leviäminen, vaan kehitysvammalakia tulee noudattaa. Syy edellä mainittuun on se, että kehitysvammalaissa ei ole huomioitu poikkeusoloja.

Tartuntalain pykälät 60, 63 ja 67 sisältävät määräykset henkilön eristämisestä tai määräämisestä karanteeniin. Eristäminen ja karanteeniin määrääminen voidaan toteuttaa myös sosiaalihuollon toimintayksikössä asuviin vammaisiin henkilöihin.

Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.

Lisätietoa:

Vanhusten hoivakodit ja korona

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tiedoista tiedetään, että koronavirus on levinnyt osaan vanhusten hoivakoteja niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tartunnat ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat eivät välttämättä johdu laiminlyönneistä hoivakodin toiminnassa.

Aluehallintovirasto ei kerää tietoa koronatartunnoista tai koronasta johtuvista kuolemantapauksista hoivakodeissa. Koronatartunnan todennut lääkäri ilmoittaa tartunnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme valvontatoimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

Lisätietoa siitä, mihin toimiin voimme ryhtyä, on vastauksessamme kysymykseen "Jos hoivakotien toiminnassa havaitaan laiminlyöntejä, millaisiin toimiin aluehallintovirasto voi ryhtyä?"

Kaikki ne keinot, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä, ovat hyödyllisiä myös silloin kun ehkäistään viruksen leviämistä vanhusten hoivayksiköissä. Palveluntuottajien ja toimintayksiköiden vastuuhenkilöiden pitää huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Lisäksi palveluntuottajat saavat kunnan tartuntatautilääkäriltä tarvittaessa ohjeistusta yksittäisiin tilanteisiin.

Kunnat saavat myös sairaanhoitopiiriltä ohjeita siitä, miten ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja miten menetellä, jos on aihetta tartuntaepäilyyn. Myös sairaanhoitopiirien on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta, mutta sairaanhoitopiirit voivat ohjata kuntaa siltä osin kuin ministeriön ohjeet tarvitsevat yksityiskohtaisempaa tai tilannesidonnaista tulkintaa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa.

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.2020:

Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.   

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.  Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailujen välttämistä koskeva suositus ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan 18.6.2020, että tartuntatautilain 17 §:n nojalla ei voi antaa sitovia vierailukieltoja asumisyksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirasto viittaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun ja toteaa, että tapaamisia ja vierailuja hoivakoteihin ja muihin sosiaalihuollon asumisyksiköihin ei voi kategorisesti kieltää eikä asiakkaan poistumista yksiköstä voi estää ilman lakiin perustuvaa syytä. Vierailut ja läheisen ulkoiluapuna toimiminen pitää lähtökohtaisesti sallia, jos asiakkaan tilanteen yksilöllinen arviointi ei anna oikeutta käyttää tartuntatautilain mukaisia eristämis- tai karanteenitoimenpiteitä. Riittävästä suojautumisesta ja turvaetäisyyksistä on kuitenkin huolehdittava.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 18.6.2020

Nuoriso ja nuorisotyö

Nuorisotyössä on omaksuttu nopeasti uudet toimintatavat, jotka ovat painottuneet digitaaliseen työskentelyyn ja jalkautuvaan työhön. Koronaviruksen aiheuttama tilanne on osoittanut, että nuorten kohtaaminen uusin, digitaalisin välinein ja etämenetelmin onnistuu hyvin ja sille on paikkansa. Moni opittu asia jää työkalupakkiin pysyvästi. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Oikean tiedon välittäminen koronaviruksesta ja tautitilanteesta nuorille on myös edelleen tärkeää.

Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan voidaan tehdä paikallisesti. Paikalliset tartuntataudeista vastaavat viranomaiset voivat tartuntatautilain 9 §:n mukaisesti avustaa näissä paikallisissa ratkaisuissa.

Nuorisotilatoiminnassa, kerhotoiminnoissa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

  • Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
  • Suositeltua turvaväliä (1-2 m) noudatetaan
  • Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
  • Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
  • Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
  • Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää

Lisätietoa:

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen.  Jos olette saaneet valtionavustusta lasten ja nuorten harrastustoimintaan, voitte käyttää rahoitusta myös etäkerhoista aiheutuviin ohjaajakuluihin. Loppuraportin yhteydessä kuvatkaa meille kokemuksenne etäkerhoista.

 

Etsivä nuorisotyö jatkuu normaalisti yleiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ja paikallisten viranomaisten määräykset huomioon ottaen. Etsivä nuorisotyö jalkautuu ja tapaa nuoria kasvokkain sekä hyödyntää verkko-ohjausta ja sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Joustavat etätyökäytännöt ovat suositeltavia, jos epidemiatilanne muuttuu.

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Jos etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.

Etsivään nuorisotyöhön on myös lisätty määrärahoja. Lisäavustusta on 14.9.2020 asti haettavissa uusien etsivien nuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen. Lisäavustus on tarkoitettu koronaviruksen jälkeisiin elvytystoimiin, joilla tasoitetaan poikkeusolojen aiheuttamia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Lisätietoa:

Päivitetty 21.8.2020.

Nuorten työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen pitää tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Toimintatavoista pitää aina sopia yhdessä toimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.

Kevään poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa oli mahdollista järjestää myös työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Monilla työpajoilla kehitettiin etävalmennusmalleja kevään ja kesän aikana. Valmennuksen monipuolistamista etäpalveluja kehittämällä suositellaan edelleen, jotta valmennusta voidaan jatkaa koronatilanteesta riippumatta.

Tämän hetken koronatilanteessa seurataan tartuntatautilakia. Sen mukaan ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti ja tarvittaessa paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla.

Vinkkejä verkkovalmennukseen:

Lisätietoa STM:n kevään ohjeista:

  • Tiedote 8.4.2020: Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla (stm.fi)

Päivitetty 21.8.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamassa ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa, enintään 50 henkilön ryhmissä. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä.

THL:n ja OKM:n ohje (päivitetty 4.11.2020)

Jos nuorisotilalla ilmenee koronavirustartuntoja, on tärkeää, että mahdollisesti altistuneet voidaan jäljittää mahdollisimman hyvin. Tietosuoja-asetus antaa mahdollisuuden henkilötietojen käsittelyn muun muassa silloin, kun halutaan seurata epidemian leviämistä.

Lisätietoa:

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kokoontumisrajoitukset eivät koske nuorisotilojen ja nuorten työpajojen tavanomaista toimintaa. Nuorisotilan tavanomaiseksi toiminnaksi lasketaan esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut kerhot tai pienryhmät. Kokoontumisrajoitukset kuitenkin koskevat nuorisotiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisätietoa: Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?  

Huomaa, että kunnat voivat tartuntatautilain pohjalta ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla päättää sulkea omia tilojaan tai rajoittaa niiden käyttöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistavat, että julkisten tilojen, kuten nuorisotilojen käytössä, tulee soveltaa niiden antamaa ohjetta. Nuorisotilojen ja työpajojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten ohjetta voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset ja nuoret noudattavat ohjeita.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. 

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Viimeisimmät päätökset aluehallintovirastojen antamista ja koronaviruksen torjuntaan liittyvistä määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot (avi.fi). Vanhemmat määräykset saat tekemällä tietopyynnön aluehallintoviraston kirjaamoon.

Kirjaamojen yhteystiedot ja ohjeen tietopyynnön tekemiseen voit löytää toisaalla sivustollamme.

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirasto ohjaa ja sovittaa yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueellaan. 

Aluehallintovirasto valvoo, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa. 

Aluehallintovirasto kerää tietoa varautumisesta, ohjaa ja tarvittaessa ryhtyy tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. 

Tilojen sulkeminen ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltäminen on ensisijaisesti kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen vastuulla. Aluehallintovirasto voi tehdä vastaavat päätökset alueellaan silloin, kun päätökset ovat tarpeen usean kunnan alueella. Aluehallintoviraston toimivalta ulottuu yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen ja kieltämiseen. Aluehallintovirasto ei voi rajoittaa yksityistilaisuuksia tai esimerkiksi harrastustoimintaa, jos kyse ei ole yleisötilaisuudesta tai yleisestä kokouksesta.

Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista. Viraston tulisi tällöin tehdä yksilöllisen harkinnan perusteella erillinen valituskelpoinen päätös jokaisesta tutkittavasta henkilöstä.

Lisätietoa kohdissa:

  • Mitä yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat? 
  • Voiko aluehallintovirasto määrätä pakollisia koronatestejä tai koronakaranteeneja?

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

Tartuntatautilakia on lisäksi muutettu väliaikaisesti ravintolatoiminnan rajoittamiseksi. Väliaikaiset pykälät 58 a ja b ovat voimassa 1.6.-31.10.2020.

Sairaanhoitopiirit ja alueelliset koronakoordinaatio- tai yhteistyöryhmät

  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita. 
  • Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaiseman toimintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alueelliset yhteistyöryhmät (koronakoordinaatioryhmät tai koronaryhmät, ns. "koronanyrkit"), joissa on mukana eri viranomaisia. Ryhmien tehtävä on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja koordinoida ja valmistella alueellisia ja paikallisia torjuntatoimia. Yhteistyöryhmät voivat esimerkiksi tehdä aluetta koskevia linjauksia, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirasto voivat tehdä toimivaltansa mukaisia määräyksiä. Osa linjauksista voi näkyä sairaanhoitopiirien tai kuntien antamina suosituksina, joita eri toimijoiden ja kansalaisten tulisi noudattaa. 
    Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisema toimintasuunnitelma
  • Sairaanhoitopiirit kokoavat verkkosivuilleen alueita koskevat ajantasaiset suositukset ja rajoitukset. 

Kunnat

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117. 
  • Kunnat voivat rajoittaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia alueellaan, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnat voivat sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä koronavirukseen sairastuneet (ja sairastuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt eristykseen ja altistuneet (ja altistuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt karanteeniin.  

Aluehallintovirasto

  • Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten. 
  • Aluehallintovirasto voi rajoittaa alueellaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista. Viraston pitäisi tällöin tehdä yksilöllisen harkinnan perusteella erillinen valituskelpoinen päätös jokaisesta tutkittavasta henkilöstä. 
  • Aluehallintovirasto valvoo, että tartuntatautilailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla määrättyjä ravintolatoiminnan rajoituksia noudatetaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.  

Hallitus

  • Hallitus voi tehdä linjauksia ja suosituksia epidemiatilanteen hoidosta. Hallituksen linjauksia voivat käytännössä toteuttaa eri viranomaiset tartuntatautilain mukaisilla päätöksillään. Kaikkia hallituksen suosituksia ei voi toteuttaa viranomaispäätöksillä, koska niihin ei ole viranomaisilla lain mukaista toimivaltaa. Jokaisen vastuulla on omalta osaltaan noudattaa suosituksia, jotta epidemiatilanne ei pahene. 
  • Hallitus antaa tartuntatautilain nojalla asetuksia, joilla täsmennetään tartuntatautilaissa määriteltyjä ravintolatoiminnan rajoituksia ja velvoitteita. Asetukset valmistellaan virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • THL myös tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä. 
  • THL antaa väestölle ohjeita tartuntojen välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. 

Lisäksi Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.

Toimenpiteet ja toimivaltaiset viranomaiset infograafissa

Taulukossa on kuvattu keskeiset koronaan liittyvät suositukset ja rajoitukset ja niiden osalta toimivaltaiset viranomaiset. Kuva: valtioneuvoston kanslia. Kuvan taustatieto löytyy sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisemasta toimintasuunnitelmasta.

Koronatestien järjestäminen

Kunnilla on tartuntatautilain mukaan vastuu koronatestausten järjestämisestä alueellaan. Aluehallintovirasto voi lain perusteella määrätä kunnan järjestämään testin jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa. Käytännössä näin voitaisiin toimia esimerkiksi silloin, jos kunta ei järjestä testausta, joka olisi välttämätöntä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Tartuntatautilain lähtökohta on se, että tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi järjestetyt terveystarkastukset, kuten koronatestit, ovat ensisijaisesti vapaaehtoisia.

Aluehallintovirasto voi myös määrätä, että terveystarkastukseen, kuten koronatestiin, osallistuminen on pakollista. Tällöin pitää tehdä yksilöity päätös jokaisen tutkittavan henkilön osalta. Aluehallintovirasto ei voi tehdä yleistä, esimerkiksi kaikkia lentomatkustajia, satamiin tulevia matkustajia tai rajanylityspaikoille ulkomailta tulevia henkilöitä koskevaa päätöstä testiin osallistumisen pakollisuudesta. On huomattava, että määräyksellä pakollisesta osallistumisesta koronatestiin puututaan ihmisten perusoikeuksiin.

Karanteeniin määrääminen

Tartuntatautilain mukaan kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilöiden karanteenista koronteenitilanteessa. Aluehallintovirasto ei voi määrätä koronavirustartunnalle altistuneita henkilöitä karanteeniin. Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole velvoittaa paikallisia kuntien viranomaisia antamaan karanteenimääräystä esimerkiksi lentokentillä ja satamissa.

Hallitus, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat tautitilanteen kehittymistä eri maissa ja voivat linjata matkustamisen rajoitustoimista ja suosituksista.

Lisätietoa:

Aluehallintovirastojen eri alueita koskevat määräykset löytyvät kysymyksestä "Mitkä ovat tällä hetkellä voimassa olevat kokoontumisrajoitukset?"

Sairaanhoitopiirit julkaisevat tietoa alueillaan voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista, joilla ehkäistään koronaviruksen leviämistä. Tietoja julkaistaan sairaanhoitopiirien verkkosivuilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut verkkosivuilleen linkit sairaanhoitopiirien verkkosivuille.

Aluehallintovirasto ei kerää kattavaa listausta kaikkien sairaanhoitopiirien sivuista.

Tietoa tautitilanteesta löytyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on osana koronaepidemian torjunnan hybridistrategiaa edellyttänyt, että sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaisten yhteistyötä ja koordinoivat koronaviruksen torjuntatoimia alueillaan. Sairaanhoitopiirit johtavat koordinaatioryhmiä, jotka kokoavat alueidensa tilannekuvaa ja valmistelevat alueillaan koronaan liittyvien suositusten ja toimenpiteiden päätöksentekoa. Koordinaatioryhmät koostuvat alueen eri viranomaisista, mm. sairaanhoitopiirin, kuntien ja aluehallintoviraston johdosta ja asiantuntijoista.

STM:n tiedote 15.9.: STM on antanut ohjauskirjeen koronavirusepidemian edellyttämien suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen alueilla

Muut aiheet

Hallitus teki 16.3.2020 päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia valtionavustuksilla tuettuun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Päätösten mukaan suljetaan mm. koulut, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat ja kuntouttava työtoiminta. Lisäksi julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön, ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Ensivaiheessa hallituksen päätökset ulottuvat 13.4.2020 saakka.  

Avit, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista 13.4.2020 saakka ja mahdollisesti myös sen jälkeen.

  • Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä. 
  • Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.  
  • Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.   

Ohjevideoita

Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa työsuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.

Ohjetta on päivitetty 30.9.2020 ja se korvaa 25.6.2020 ja 14.4.2020 annetut ohjeet. Päivitetty ohje on voimassa toistaiseksi.

Asiointipisteissä tarjotaan julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Niissä voidaan tarjota kunnan palveluiden lisäksi esimerkiksi Kelan, poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, Digi- ja väestötietoviraston ja TE-toimiston palveluja.

Koronatilanteen takia edellä mainitut viranomaiset ovat omien palvelujensa osalta suositelleet asiakkaita olemaan yhteydessä ensisijaisesti puhelimitse tai verkkopalvelujen kautta. Jos käynti viranomaisen palvelupisteessä on välttämätöntä, asiakkaiden tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa ja pitää etäisyyttä muihin ihmisiin. Lisäksi suositellaan, että mahdollinen käyntiaika varataan etukäteen. Viranomaiset ohjeistavat myös, että henkilökohtaista asioimista tulee välttää, jos on flunssan oireita, on karanteenissa tai on matkustanut ulkomailla kahden viimeisen viikon aikana tai on mahdollisesti altistunut koronavirukselle.

Näitä samoja periaatteita noudattaen asiointipisteitä voi harkinnanvaraisesti pitää auki. Kasvotusten tapahtuvaa asiointia tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja muita palvelutapoja hyödyntää. Asiointipisteen toiminnasta vastaava taho on vastuussa siitä, miten palvelu poikkeustilanteessa järjestetään ja miten kuntalaisia ohjeistetaan asioinnista asiointipisteessä. Palvelun järjestäjän tulee huomioida, miten tartuntatautiriski minimoidaan tilojen käytössä.

Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta.