Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta

Tältä sivulta löydät meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka liittyvät koronavirukseen.

Mitä haluat etsiä tältä sivulta?

Kirjoita kenttään vähintään kolme kirjainta. Voit myös valita kentän jälkeisistä alasvetovalikoista aiheen ja tarkenteen. Sisältö suodattuu kentän sisällön ja valintojen mukaan automaattisesti. Älä paina enter-näppäintä.

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Sairaanhoitopiirien verkkosivuilla on kootusti tietoa alueen koronarajoituksista ja -suosituksista.  Valtioneuvoston kanslian karttasovelluksesta on linkki kaikkien sairaanhoitopiirien koronasivustoille.

Aluehallintovirastojen eri alueita koskevat määräykset:

Huomaa, että kunnat voivat tehdä koronavirukseen liittyviä päätöksiä, jotka ovat tiukempia kuin aluehallintoviraston määräämät rajoitukset. 

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden rajoituksista. Niistä päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja siitä annetut valtioneuvoston asetukset. Lisätietoa ravintolarajoituksista:

Tietoa valtakunnallisesta tautitilanteesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla:

Vastausta päivitetty 29.9.2021

Suosikit Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain mukaan päättää koronarajoituksista, jotka koskevat

  • yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia
  • lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemistä asiakastiloissa
  • mm. liikuntaan ja virkistystoimintaan käytettävien asiakastilojen sulkemista
  • koulujen tilojen käyttämistä
  • terveystarkastusten järjestämistä.

HUOM. Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoitukset tekee hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa ravintolatoiminnan rajoituksista löytyy UKK-kohdasta Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.

Alla on kootusti tietoa eri aluehallintoviraston tekemistä rajoituksista.

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Keitä koskee: Kaikkia, jotka järjestävät yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Aluehallintovirasto voi määrätä rajoittamaan osallistujamäärää yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa.

Lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen asiakas- ja toimitiloissa

Keitä koskee: Yksityisiä yhteisöjä, säätiöitä ja muita oikeushenkilöitä (ei kuitenkaan ravintoloita), yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kuntia ja kuntayhtymiä, uskonnollisia yhdyskuntia sekä julkisoikeudellisia laitoksia. Lisätietoa: Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?

Aluehallintovirasto voi määrätä ehkäisemään lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä tietyissä asiakas- ja toimitiloissa.

Asiakas- ja toimitilojen sulkeminen

Mitä koskee: Tiettyjä tiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan.

Aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tiettyjä asiakas- ja toimitiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Huom. Joitakin toimijoita voi koskea sekä määräys varmistaa lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen että määräys sulkea tila. Esimerkkejä:

1. Kuntosali on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä käytetään myös liikunta- tai urheilutoimintaan.

2. Kauppa on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä ei käytetä liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan: tällöin kauppaa koskee pelkästään päätös lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäisystä.

Koulujen tilojen käyttäminen

Mitä koskee: Ala- ja yläasteet, lukiot ja ammattikoulut

Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen koulutilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella. Päätös voi kohdistua tiettyyn vuosiluokkaan tai opetusasteeseen.

Terveystarkastukset

Terveystarkastuksien järjestäminen

Keitä koskee: Kunnat

Aluehallintovirasto voi määrätä kunnan järjestämään terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla.

Terveystarkastukseen osallistuminen

Keitä koskee: Päätöksessä mainitut henkilöt, esimerkiksi riskimaista tulevat matkustajat

Aluehallintovirasto voi määrätä, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista esimerkiksi rajanylityspaikoilla. Terveystarkastuksen osana voidaan ottaa koronatesti tai määrätä karanteeniin.

Päivitetty 13.10.2021

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Jos havaitset asiakas- tai toimitiloissa, kuten kauppakeskuksissa tai myymälöissä, epäkohtia aluehallintoviraston antamien turvaväli- ja sulkemispäätösten tai tartuntatautilaissa määriteltyjen hygieniavaatimusten noudattamisessa, voit ilmoittaa havainnostasi kuntasi ympäristöterveydenhuoltoon. 

Jos havaitset yleisötilaisuudessa toimintaa, jonka arvioit olevan kokoontumisrajoitusten vastaista, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän kanssa. Jos se ei auta, voit ilmoittaa asiasta polisiille, joka valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Voit myös ilmoittaa yleisötilaisuuksiin liittyvistä havainnoistasi kuntasi ympäristöterveydenhuoltoon. 

Ravintoloiden osalta tietoa epäkohtien ilmoittamisesta löytyy kohdasta ”Mihin asiakas voi ilmoittaa, jos havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti?

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus. Valtioneuvoston karttasovelluksesta näet voimassa olevat ravintolarajoitukset maakunnittain:

Ravintoloiden toimintaa rajoitetaan tiukemmin ravintoloissa, joissa alkoholijuomien tarjoilu on ravintolan pääasiallista toimintaa. Ruokaravintoloiden rajoitukset ovat siis vähemmän tiukat. Lisätietoa ravintoloiden määritelmistä on vastauksessa UKK-kysymykseemme Miten määritellään ravintolatyypit, joita koskevat eri rajoitukset?.

Rajoitusten vaihtoehtona ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet voivat ottaa käyttöönsä koronapassin. Jos ravintola ottaa koronapassin käyttöön, se vapautuu ravintolatoiminnalle asetetuista anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevista rajoituksista. Lisätietoa koronapassista löytyy tämän UKK:n koronapassi-osiosta.

Yleiset velvoitteet, jotka koskevat ravintoloita koko Suomessa

Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvoitteet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa koko Suomessa 31.12.2021 asti:

  • Asiakkaille annetaan tietoa ja toimintaohjeita, jotta he osaavat toimia oikein ja ehkäistä koronavirustartuntoja.

  • Asiakkailla on mahdollisuus pestä kädet.

  • Asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys sekä sisällä että ulkona. 

  • Ravintola ja erityisesti sen pinnat pidetään puhtaina.

  • Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi.

Löydät velvoitteet laajemmin kuvattuna, suunnitelmapohjan sekä ohjeet sen täyttämiseen ohjesivultamme Ravintolat ja koronavirus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta.

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)
Millä perusteella ravintoloiden toimintaa on rajoitettu koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa?

Päivitetty 1.12.2021

Istumapaikat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Alla on luettelo aluehallintovirastojen päättämistä kokoontumisrajoituksista. Kunnat voivat päättää alueillaan kokoontumisrajoituksista, jotka ovat  vielä tiukemmat kuin alla kuvatut.

Voit tarkistaa kokoontumisrajoitukset myös sivultamme Kokoontumisrajoitukset paikkakunnittain.

Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset alueittain:

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 5.-21.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
    • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 25.11.-24.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos kyseessä on seisomakatsomo eli jos yli 20 henkilöllä yleisöstä ei ole istumapaikkoja. Jos kyseessä on sisätiloissa järjestettävä yhteislaulutilaisuus ja siihen osallistuu yli 20 henkilöä, tilaan saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 18.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 4.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
    • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 4.-31.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
    • Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 3.12.2021-2.1.2022: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos kyseessä on seisomakatsomo eli jos yli 20 henkilöllä yleisöstä ei ole istumapaikkoja. Jos kyseessä on sisätiloissa järjestettävä yhteislaulutilaisuus ja siihen osallistuu yli 20 henkilöä, tilaan saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 30.11. julkaistussa tiedotteessa.
    • Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 3.-26.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 30.11. julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 6.12.-27.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos 
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Varsinais-Suomi
      Määräys ajalle 16.11.-16.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 15.11. julkaistussa tiedotteessa.

    • Satakunta
      Määräys ajalle 22.11.-22.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 19.11. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alue
      Määräys ajalle 15.11.-5.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos 

      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 12.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 6.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.

    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 6.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alue ja Punkalaitumen kunta
      Määräys ajalle 24.11.-19.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
      Lisätietoa on 22.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 6.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Vaasan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 27.11.-19.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
      Lisätietoa on 25.11. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pohjois-Pohjanmaa
      Määräys ajalle 3.12.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.

Lisätietoa koronapassin soveltamisesta rajoitusten vaihtoehtona: Mikä on koronapassi?

Niillä alueilla, joissa ei ole voimassa olevaa kokoontumisrajoitusta, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen edellyttää, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa noudattaen tartuntatautilain pykälässä 58 c säädettyjä hygieniavaatimuksia. Lisätietoa: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset? 

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Alla on luettelo voimassa olevista tai voimaan tulevista turvaväli- tai sulkemispäätöksistä alueittain. Huomio: Kunnat voivat myös antaa alueilleen päätöksiä.

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
      Määräys ajalle 4.-31.12.2021: Tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on varmistettava, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä tiloja, kuten kuntosaleja, sisäliikuntatiloja ja yleisiä saunoja. Muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Määräyksen perusteella tehtävien osallistujamäärärajausten ja osallistujien sijoitteluun liittyvien toimien vaihtoehtona tiloista vastaava toimija voi edellyttää asiakkailta ja toimintaan osallistujilta koronapassia.
      Lisätietoa on 2.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.

Lisätietoa koronapassista: 

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Aluehallintovirasto voi tehdä tartuntatautilain mukaisen päätöksen, että

  • kuntien on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla (pykälä 15).
  • esimerkiksi tietyistä maista tulevien matkustajien on osallistuttava pakolliseen terveystarkastukseen (pykälä 16).

Lisätietoa kuntien ja aluehallintoviraston roolista rajanylityspaikassa: Onko terveystarkastukseen osallistuminen rajanylityspaikoilla pakollista?

Voimassa olevat päätökset alueittain

Huomaa, että olemme päivittäneet 27.11. ja 29.11.2021 antamiamme määräyksiä terveystarkastuksista. Päivitetyissä määräyksissä terveystarkastukset eivät koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Lisäksi päivitetyissä määräyksissä viitataan päivittyvään maaluetteloon. Lisätietoa on 1.12. julkaistussa tiedotteessa.

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue                                                  

    • Helsinki-Vantaan lentoasema, Helsingin kaupungin, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueen rajanylityspaikat:
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Etelä-Suomen kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta ei koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Määräys koskee muita yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvän maaluettelon mukaisista maista. 

      Maaluettelo THL:n verkkosivuilla

      1.12.2021 annetut päivitetyt määräykset korvaavat 27.11.2021 annetut määräykset. Määräykset ovat voimassa 1.-30.12.2021.
       
  • Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut tartuntatautilakiin perustuvan määräyksen pakollisista terveystarkastuksista Helsingin alueella. Koronavirusepidemian leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koskee terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Helsinki Shipyard Oy:n toimipaikalla. Määräys on voimassa 21.10.2021-31.1.2022. Lisätietoa on 20.10.2021 julkaistussa tiedotteessa.

    Päätöslyhennelmät: english | svenska | eesti | русский
     
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten ja Siilinjärven kunnan alueen rajanylityspaikat:

      Itä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta ei koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Määräys koskee muita yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvän maaluettelon mukaisista maista. 

      Maaluettelo THL:n verkkosivuilla

      1.12.2021 annetut päivitetyt määräykset korvaavat 27.11.2021 annetut määräykset. Määräykset ovat voimassa 1.-31.12.2021.

  • Lapin aluehallintoviraston toimialue

    • Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupunkien, Inarin, Kittilän, Kolarin, Pellon, Sallan, Ylitornion ja Utsjoen kuntien sekä Muonion ja Enontekiön alueen rajanylityspaikat:

      Lapin aluehallintovirasto on määrännyt kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta ei koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Määräys koskee muita yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvän maaluettelon mukaisista maista. 

      Maaluettelo THL:n verkkosivuilla

      2.12.2021 annetut päivitetyt määräykset korvaavat 27.11.2021 annetut määräykset. Määräykset ovat voimassa 2.12.-31.12.2021.
       
  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue                                                  

    • Turun ja Porin lentoasemat sekä Naantalin, Porin, Rauman ja Turun satamat:
      Lounais-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta ei koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Määräys koskee muita yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvän maaluettelon mukaisista maista. 

      Maaluettelo THL:n verkkosivuilla

      2.12.2021 annetut päivitetyt määräykset korvaavat 27.11.2021 annetut määräykset. Määräykset ovat voimassa 2.12.-31.12.2021.
       
    • Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut tartuntatautilakiin perustuvan määräyksen pakollisista terveystarkastuksista Turun ja Kaarinan kuntien alueella. Koronavirusepidemian leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koskee terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Meyer Turku Oy:n työmaiden alueella. Määräys on voimassa 13.10.2021-2.5.2022. Lisätietoa on 12.10.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
    • Lounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut Rauman kunnan alueelle määräyksen pakollisista terveystarkastuksista ajalle 13.10.2021-2.5.2022. Koronatartuntojen leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koskee terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Rauma Marine Constructions Oy:n työmaiden alueella. Lisätietoa on 13.10.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Seinäjoen, Tampere-Pirkkalan ja Vaasan lentoasemat sekä Kaskisten, Kokkolan, Kristiinankaupungin, Pietarsaaren ja Vaasan satamat:
      Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta ei koske kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä. Määräys koskee muita yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittyvän maaluettelon mukaisista maista. 

      Maaluettelo THL:n verkkosivuilla

      1.12.2021 annetut päivitetyt määräykset korvaavat 27.11.2021 annetut määräykset. Määräykset ovat voimassa 1.12.-31.12.2021.
       
  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Oulun kaupungin, Kuusamon kaupungin ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän rajanylityspaikat:
      Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt kunnat ja kuntayhtymät järjestämään em. rajanylityspaikoilla pakollisen terveystarkastuksen. Määräys pakolliseen terveystarkastukseen osallistumisesta koskee yli 6-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden sisällä oleskelleet jossakin seuraavista maista:
      • Etelä-Afrikka
      • Namibia
      • Botswana
      • Zimbabwe
      • Lesotho
      • Eswatini (Swasimaa)
      • Mosambik
      • Malawi.

        Määräykset ovat voimassa 27.11.-31.12.2021. Lisätietoa on 27.11. julkaistussa tiedotteessa.
Koronatestit Matkustaminen Terveystarkastukset ja koronatestit Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Aluehallintoviraston tilojen sulkemista koskevat päätökset on annettu tiedoksi hallintolain mukaisena yleistiedoksiantona. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan päätös velvoittaa tilojen hallinnasta vastaavaa toimijaa, kun tämä tulee tietoiseksi päätöksen sisällöstä, mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta.

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Kokoontumisrajoitukset riippuvat alueen epidemiatilanteesta. Kokoontumisrajoituspäätöksemme pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei esimerkiksi yksittäisen yleisötapahtuman tai tilan lukuihin. Aluehallintovirastot tekevät päätökset kokoontumisrajoituksista lainsäädännön ja alueellisen tartuntatautitilanteen perusteella. Alueellista tietoa saamme sairaanhoitopiireiltä ja alueellisilta koronakoordinaatioryhmiltä.

Lainsäädännön ja alueellisen tilanteen lisäksi huomioimme päätöksissämme sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet sekä hallituksen hybridistrategian ja suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta (ns. exit-suunnitelma).

Lisätietoa: STM:n antamat viranomaispäätökset ja ohjeet koronavirustilanteessa.
 

Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ei sido aluehallintovirastojen päätöksentekoa.

Valtioneuvoston verkkosivustolla kerrotaan, että exit-suunnitelma “perustuu tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan, ja sitä päivitetään epidemiatilanteen mukaan. Suunnitelma ei ole hallituksen tai viranomaisten päätöksentekoa sitova.” Lisätietoa: Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta (valtioneuvosto.fi)

HUOM.

Teemme asiakas- ja toimitiloja koskevat päätökset, kun tartuntatautilain pykälässä 58 g tai 58 d kuvatut edellytykset täyttyvät. Vastaavasti puramme päätökset, kun nämä edellytykset eivät enää täyty. Lisätietoa: Milloin aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä sulkemispäätöksen?

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa on UKK-osiossa Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.

Päivitetty 14.10.2021

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoitukset ovat erilaiset eri puolella Suomea. Alla on luettelo aluehallintovirastojen päättämistä kokoontumisrajoituksista. Kunnat voivat päättää alueillaan kokoontumisrajoituksista, jotka ovat  vielä tiukemmat kuin alla kuvatut.

Voit tarkistaa kokoontumisrajoitukset myös sivultamme Kokoontumisrajoitukset paikkakunnittain.

Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset alueittain:

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 5.-21.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
    • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 25.11.-24.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos kyseessä on seisomakatsomo eli jos yli 20 henkilöllä yleisöstä ei ole istumapaikkoja. Jos kyseessä on sisätiloissa järjestettävä yhteislaulutilaisuus ja siihen osallistuu yli 20 henkilöä, tilaan saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 18.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 4.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
    • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 4.-31.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
    • Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 3.12.2021-2.1.2022: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos kyseessä on seisomakatsomo eli jos yli 20 henkilöllä yleisöstä ei ole istumapaikkoja. Jos kyseessä on sisätiloissa järjestettävä yhteislaulutilaisuus ja siihen osallistuu yli 20 henkilöä, tilaan saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksyttävästä enimmäisosallistujamäärästä. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 30.11. julkaistussa tiedotteessa.
    • Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 3.-26.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 30.11. julkaistussa tiedotteessa.
       
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 6.12.-27.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos 
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Varsinais-Suomi
      Määräys ajalle 16.11.-16.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 15.11. julkaistussa tiedotteessa.

    • Satakunta
      Määräys ajalle 22.11.-22.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 50 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa. Tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Lisätietoa on 19.11. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alue
      Määräys ajalle 15.11.-5.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos 

      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Lisätietoa on 12.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 6.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.

    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 6.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alue ja Punkalaitumen kunta
      Määräys ajalle 24.11.-19.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
      Lisätietoa on 22.11. julkaistussa tiedotteessa.
      Uusi määräys ajalle 6.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 3.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.
       

    • Vaasan sairaanhoitopiirin alue
      Määräys ajalle 27.11.-19.12.2021: Voi järjestää korkeintaan 100 henkilön tilaisuuksia sisätiloissa, jos
      1) on käytössä katsomotiloja, joissa kaikille osallistujille ei ole määritelty istumapaikkoja tai 
      2) on kyse yleisötilaisuuksiin kuuluvista yhteislaulutilaisuuksista. 
      Muunlaiset yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja. Yllä kuvattujen tilaisuuksien järjestäjä voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
      Lisätietoa on 25.11. julkaistussa tiedotteessa.
       

  • Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Pohjois-Pohjanmaa
      Määräys ajalle 3.12.-31.12.2021: Voi järjestää sisätiloissa korkeintaan 20 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yleisötilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin määräystä ei tarvitse noudattaa. Yleisissä kokouksissa järjestäjä ei voi edellyttää koronapassia, vaan niissä tulee noudattaa rajoituksia. Lisätietoa on 2.12. julkaistussa tiedotteessa.

Lisätietoa koronapassin soveltamisesta rajoitusten vaihtoehtona: Mikä on koronapassi?

Niillä alueilla, joissa ei ole voimassa olevaa kokoontumisrajoitusta, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen edellyttää, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa noudattaen tartuntatautilain pykälässä 58 c säädettyjä hygieniavaatimuksia. Lisätietoa: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset? 

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)

Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat rajoituspäätöksessä määriteltyjä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Aluehallintovirasto tai kunta voi määrätä kokoontumisrajoituksia tartuntatautilain pykälän 58 nojalla silloin, kun se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kokoontumisrajoituksella voidaan esimerkiksi rajoittaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten yleisömäärää.

Aluehallintovirasto ottaa kokoontumisrajoituksissaan huomioon STM:n ohjauksen, sairaanhoitopiirien lausunnot alueellisesta tautitilanteesta sekä THL:n lausunnon valtakunnallisesta tautitilanteesta.

Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)

Tartuntatautilain mahdollistamalla turvavälipäätöksellä (tartuntatautilain pykälä 58 d) voidaan määrätä, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.

Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.

Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.

Sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g)

Tartuntatautilain mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja.

Päivitetty 12.11.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jotka on järjestetty sisällä tai rajatussa ulkotilassa. Kokoontumisrajoituksia koskevassa määräyksessä rajoitus voidaan kohdentaa koskemaan vain osaa yleisötilaisuuksista tai yleisistä kokouksista.

Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. 

Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten määritelmät tulevat kokoontumislaista. Lisätietoa kysymyksessä Mihin aluehallintoviraston toimivalta kieltää ja rajoittaa yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia perustuu?

Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali toiminta eikä työpaikkojen normaali toiminta.

Esimerkkejä yleisötilaisuuksista, joita kokoontumisrajoitukset voivat koskea:

  • Konsertit
  • Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
  • Elokuvateatterinäytökset
  • Festivaalit   
  • Markkinat
  • Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
  • Yleisurheilutapahtumat ja muut urheiluottelut ja -turnaukset (esim. pesäpallo, jalkapallo ja jääkiekko), jos paikalla on yleisöä
  • Lähtökohtaisesti kaikille avoimet, maksullisetkin koulutustilaisuudet ja seminaarit, myös kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät
  • Pop-up-kahvilat ja -myymälät ainakin silloin, kun ne eivät ole kauppakeskusten tiloissa
  • Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen järjestämät juhlat, päättäjäistilaisuudet ja ylioppilasjuhlat, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, oppilaita ja opiskelijoita 
  • Vanhojen tanssit, jos paikalla on yleisöä (esim. oppilaiden vanhempia)
  • Penkkariajelut
  • Drive-in-tapahtumat
  • Yliopistojen väitöstilaisuudet

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien rajoitusten piiriin.

Lisätietoa

Päivitetty 3.12.2021

Esiintyjät Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoitukset eivät koske jatkuvaluonteista, normaalia toimintaa eivätkä työpaikkojen normaalia toimintaa.

Kokoontumisrajoitukset eivät koske myöskään yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia, illanviettoja, yksityisten henkilöiden ulkoilua tai urheilua ulkona. Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät myöskään kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin.

Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, jota kokoontumisrajoitukset eivät koske

  • Huvipuistot ja sisähuvipuistot
  • Eläinpuistot 
  • Liikunta- ja aktiviteettipuistot 
  • Tivolit
  • Toritoiminta
  • Huutokauppatoiminta silloin kun yrityksen toimialana on huutokauppojen pitäminen
  • Leikkipuistot ja leikkipaikat   
  • Maauimalat ja uimarannat   
  • Kesäleirit
  • Esitykset, jotka ainoastaan striimataan yleisölle, eli yleisöä ei ole paikan päällä
  • Oppilaitosten ja koulujen toiminta sekä sisäiset tapahtumat, joissa ei ole ulkopuolista yleisöä
  • Oppilasvalintaan ja opetustoimintaan liittyvät koetilanteet
  • Opastetut kierrokset esimerkiksi kaupunginosassa tai luontokohteessa

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien rajoitusten piiriin.

Lisätietoa

Esiintyjät Kokoukset Yksityistilaisuudet Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset voivat olla erilaisia eri puolella Suomea tai voimassa vain osalla alueista. Myös kunnat voivat tehdä alueellaan kokoontumisrajoituksia.

Tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on  noudatettava kaikissa yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa ilman erillistä viranomaispäätöstä:

  • asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
  • asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
  • tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
  • asiakkaiden ja osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Mahdolliset asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Yllä kuvattuja hygieniavaatimuksia on noudatettava niin kauan kuin väliaikainen tartuntatautilain pykälä 58 c on voimassa. Tällä hetkellä pykälä on voimassa 31.12.2021 saakka.

Tapahtuman järjestäjä vastaa siitä, miten ohjetta käytännössä sovelletaan tapahtuman järjestelyihin. Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Korostamme jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Jos tautitilanne pahenee nopeasti, kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia. Myös sairaanhoitopiirit antavat suosituksia alueellaan. Tarkasta suositukset sairaanhoitopiirin sivuilta. 

HUOM. Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän täytyy noudattaa myös ravintolatoimintaa koskevia velvollisuuksia, mm. sitä, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä.  Lisätietoa ravintolatoimintaa koskevista velvollisuuksista on seuraavassa osiossa.

Tarvittaessa kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä voi kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen.

Lisätietoa tapahtumien terveysturvallisesta järjestämisestä: THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä  (pdf, minedu.fi)

Lisätietoa kokoontumisrajoituksista on kysymyksessä "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Lisätietoa tapahtumien ja tilaisuuksien lohkomisesta on kysymyksessä "Voinko järjestää suurempia yleisötilaisuuksia jakamalla yleisön eri lohkoihin?"

Päivitetty 12.11.2021

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske yksityistilaisuuksia. Yksityistilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten valmistujaisjuhlat, häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat antaa alueellisia suosituksia yksityistilaisuuksien järjestämisestä. Löydät oman alueesi suositukset kuntasi tai sairaanhoitopiirisi verkkosivuilta.

Jos yksityistilaisuus järjestetään ravintolassa, kahvilassa tai muussa ravitsemisliikkeessä, siinä pitää kuitenkin huomioida voimassa olevat ravintolatoiminnan rajoitukset ja velvoitteet. Näistä on määrätty tartuntatautilain väliaikaisessa muutoksessa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.

Yksityistilaisuudet Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Emme käsittele aluehallintovirastossa korvaushakemuksia. Emme myöskään voi ottaa kantaa yksityisten toimijoiden välisiin sopimuksiin ja niiden perumisesta mahdollisesti aiheutuviin korvauskysymyksiin. Ensisijaisesti yrityksen kannattaa pyrkiä neuvottelemaan sopimuskumppanin kanssa. 

Yritykset voivat hakea Valtiokonttorilta tapahtumatakuuta. Tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan tai sen laajuutta rajoitetaan lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksetaan toteutuneista kustannuksista. Lisätietoa tapahtumatakuusta ja ohjeet sen hakemiseen Valtiokonttorin sivuilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa. Sivuilla on myös yrityksille tarkoitetun neuvontapuhelimen yhteystiedot. Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.

Päivitetty 2.7.2021

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston sekä muiden viranomaisten toimivalta tartuntatautien torjuntatyöstä perustuu tartuntatautilakiin. Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittamisesta säädetään tartuntatautilain pykälässä 58. Pykälän perusteella kunta voi laissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kieltää yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien järjestämisen korkeintaan kuukauden ajaksi omalla alueellaan. Vastaavan kiellon voi antaa myös aluehallintovirasto silloin, kun kyseisten rajoitusten tekeminen on tarpeen usean kunnan alueella. 

Se, mitä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia kokoontumisrajoitukset koskevat, määritellään kokoontumislain perusteella. Yleinen kokous ja yleisötilaisuus määritellään kokoontumislain pykälässä 2.

Lue lisää:

Päivitetty 19.5.2021

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoitukset riippuvat alueen epidemiatilanteesta. Kokoontumisrajoituspäätöksemme pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei esimerkiksi yksittäisen yleisötapahtuman tai tilan lukuihin. Aluehallintovirastot tekevät päätökset kokoontumisrajoituksista lainsäädännön ja alueellisen tartuntatautitilanteen perusteella. Alueellista tietoa saamme sairaanhoitopiireiltä ja alueellisilta koronakoordinaatioryhmiltä.

Lainsäädännön ja alueellisen tilanteen lisäksi huomioimme päätöksissämme sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet sekä hallituksen hybridistrategian ja suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta (ns. exit-suunnitelma).

Lisätietoa: STM:n antamat viranomaispäätökset ja ohjeet koronavirustilanteessa.
 

Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ei sido aluehallintovirastojen päätöksentekoa.

Valtioneuvoston verkkosivustolla kerrotaan, että exit-suunnitelma “perustuu tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan, ja sitä päivitetään epidemiatilanteen mukaan. Suunnitelma ei ole hallituksen tai viranomaisten päätöksentekoa sitova.” Lisätietoa: Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta (valtioneuvosto.fi)

HUOM.

Teemme asiakas- ja toimitiloja koskevat päätökset, kun tartuntatautilain pykälässä 58 g tai 58 d kuvatut edellytykset täyttyvät. Vastaavasti puramme päätökset, kun nämä edellytykset eivät enää täyty. Lisätietoa: Milloin aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä sulkemispäätöksen?

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa on UKK-osiossa Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.

Päivitetty 14.10.2021

Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kun yleisö on erillään artisteista, urheilijoista tai muista toimijoista, yleisön henkilömäärään lasketaan mukaan kaikki tapahtuman asiakkaina olevat henkilöt lapset mukaan lukien. Yleisöksi ei lasketa:

  • Yleisöstä erillään olevia urheilijoita, artisteja tai toimitsijoita.
  • Sellaisia toimijoita, jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön, esimerkiksi myyntipisteiden henkilökunta ja järjestyksenvalvojat.

Yleisötilaisuuksien, kuten urheilu- tai kulttuuritapahtumien, yleisön määrä riippuu alueen kokoontumisrajoituksista sekä siitä, käytetäänkö tapahtumassa koronapassia.

Lisätietoa koronapassista:

Jos alueella on voimassa päätös, jonka mukaan yleisömäärä ei saa olla suurempi kuin tietty päätöksessä sallittu määrä, yleisön kokoa ei voi kasvattaa esimerkiksi jakamalla yleisön lohkoihin, ellei tätä päätöksellä ole erikseen mahdollistettu.

Päivitetty 23.11.2021

Yleisö Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Jos ilmenee, että osallistujat ovat tapahtumassa mahdollisesti altistuneet koronatartunnalle, tapahtuman järjestäjä voi tiedottaa asiasta. Suosittelemme tiedotusta ainakin silloin, kun tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa useampien henkilöiden kanssa, eikä heitä kaikkia vielä ole tavoitettu. 

Tiedotuksessa ei pidä mennä sellaisiin yksityiskohtiin, että tartunnan saaneen henkilöllisyys voisi paljastua tai että tämän henkilöllisyyden voisi annettujen tietojen perusteella päätellä. Kertoa voi, että tapahtumaan osallistuneella on varmistunut koronatartunta, ja että tapahtumassa olleiden kannattaa tarkkailla vointiaan mahdollisten oireiden varalta. 

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Jokainen järjestettävä yksittäinen elokuvanäytös on kokoontumislaissa tarkoitettu yleisötilaisuus, josta ei tarvitse ilmoittaa poliisille. Tartuntatautilain pykälän 58 soveltamisen kannalta ei merkitystä ole sillä, että yksittäisiä elokuvanäytöksiä järjestetään elokuvateatterissa jatkuvaluonteisesti.

Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien osalta tartuntatautilain pykälän 58 tulkinta perustuu kokoontumislaissa käytettyihin määritelmiin. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan kokoontumislaissa ”yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina”. Kokoontumislain esitöiden (hallituksen esitys HE 145/1998) mukaan yleisötilaisuuksia ovat muun muassa taiteen esittämiseen liittyvät näytökset kuten ”teatteri-, ooppera-, baletti-, sirkus- ja elokuvanäytökset”. Muut kuin taiteen esittämistä koskevat näytökset ja näyttelyt kuuluvat myös yleisötilaisuuksien ryhmään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kaupalliset tilaisuudet. Yleisötilaisuuksia ovat myös erilaiset huvipuisto- ja tivolitapahtumat.

Kokoontumislain esitöiden (hallituksen esitys HE 145/1998) mukaan yleisötilaisuudet jakautuvat ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti järjestettäviin tilaisuuksiin; ”Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sisätiloissa vakituisesti järjestettävät elokuva-, teatteri- ja oopperanäytökset tai näyttelyt sekä sellaiset konsertit, joissa ei tarvita järjestyksenvalvojia.” Tällaiset tilaisuudet on jätetty ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle perusteena se, ettei poliisilla ole tarvetta ohjata niiden järjestämistä.

Kokoontumislaissa ei myöskään erotella erikseen, järjestetäänkö elokuvanäytös ulko- vai sisätiloissa, vaan kaikkia elokuvanäytöksiä on pidettävä kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksina. Meidän on kohdeltava kaikkia yleisötilaisuudeksi katsottavia tapahtumia yhdenvertaisesti. Emme voi poiketa laista.

Lisätietoa:

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoituspäätöksessä voi olla istumapaikkavaatimus osallistujien sijoittumista koskevana määräyksenä, josta tapahtumanjärjestäjä voi vapautua koronapassin käyttöönotolla. Tällöin jokaisella asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus istua, mutta istumapaikkojen ei ole pakko olla numeroituja. Istumapaikat pitää kuitenkin sijoittaa riittävän etäälle toisistaan.

Yleisötilaisuudet, joita koskevat ravintolatoiminnan rajoitukset

Jos yleisötilaisuuden tapahtuma-alue on kokonaisuutena anniskelualueella, jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä niissä maakunnissa, joissa istumapaikkavaatimus on voimassa.

Mahdollinen vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien yhteydessä olevaa ravintolatoimintaa ja anniskelua katsomossa. Viereinen istuin ei muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Vaatimus istumapaikasta ja liikkumisen rajoittamisesta tulee ravintolatoiminnalle suunnatuista rajoitteista.

Jos tilaisuus ei ole anniskelualueella, jokaisella osallistujalla ei tarvitse olla omaa istumapaikkaa. Yleisötilaisuuksia koskevat määräykset eivät velvoita siihen, että osallistujilla pitäisi olla oma istumapaikka.

Vastausta päivitetty 16.11.2021

Istumapaikat Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Jatkuvaluontoinen, tavanomainen toritoiminta ei ole yleisötilaisuus, jota aluehallintovirastojen rajoitukset koskevat. Sen sijaan markkinat tai myyjäiset ovat yleisötilaisuuksia, joita kokoontumisrajoitukset koskevat.  

Sen arvioiminen, onko joulutori yleisötapahtuma vai ei, riippuu siitä onko joulutori jatkumoa tavalliselle toritoiminnalle, jota markkinoidaan joulutoreina tai muulla vastaavalla nimellä, vai onko kyseessä erilliseksi katsottava joulutori-markkinatapahtuma. 

  • Joulutorit, jotka järjestetään muussa paikassa kuin jatkuvaluontoisen toritoiminnan käyttämällä toripaikalla, ovat selkeästi yleisötapahtumia.   
  • Jatkuvatoimintaisella toripaikalla pidettävät pidempikestoiset joulutorit eivät ole yleisötilaisuuksia edellyttäen, että kyse on jatkuvaluontoisen toritoiminnan jatkumosta. 

On tärkeä huomioida, että tavanomaisessa, jatkuvaluontoisessa toritoiminnassakin järjestettävät, yleisöä yhteen keräävät tilaisuudet, joihin ihmisiä kutsutaan katsomaan esiintyjiä tai esimerkiksi tapaamaan joulupukkia, ovat yleisötapahtumia.

Jos tapahtuman järjestäjä ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehdoksi rajoituksille, ei koronapassia tarvitse edellyttää myyjiltä. Lisätietoa: Milloin koronapassin voi ottaa käyttöön?

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Pääsääntöisesti yhtiökokoukset ja muut vastaavat sääntömääräiset tai lakimääräiset kokoukset, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisölle avoimia tilaisuuksia kokoontumislaissa tarkoitetussa mielessä. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä rekisteröityjä yhdistyksiä. 

Näin ollen niitä ei myöskään koske aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset. Sen sijaan tartuntatautilain pykälän 58 c määräykset terveysturvallisuudesta koskevat myös yhtiökokouksen tai muun tahon, kuten asunto-osakeyhtiön, järjestäjää. Jos kokous järjestetään paikan päällä, se pitää järjestää terveysturvallisesti. Lisätietoa: Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?

On myös mahdollista, että kokouksen järjestäjää koskee tartuntatautilain pykälän 58 d määräys siitä, että osallistujien lähikontaktit pitää pystyä tosiasiallisesti välttämään. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mahdolliset turvavälipäätökset koskevat? 

Suosittelemme, että edellä mainitut kokoukset ja vastaavat järjestetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteydellä. 

Huomioitavaa:

  • Esimerkiksi isojen pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset voivat kokonsa, luonteensa tai muun syyn vuoksi olla sellaisia, että ne täyttävät yleisötilaisuuden määritelmän. Tyhjentävää vastausta ei voida antaa siihen, mitkä kokoukset katsotaan yleisötilaisuudeksi. Lisätietoa: Mikä on yleisötilaisuus?
     

  • Useita satoja osallistujia sisältävä kokous pitää kirjallisesti ilmoittaa poliisille. Tällöin tilaisuus katsottaisiin yleisötilaisuudeksi, jota aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset koskevat. Kokouksen järjestäjän kannattaa selvittää polisiin kanta asiaan.  Lisätietoa: Yleisötilaisuudet - Poliisi (poliisi.fi) 

Rekisteröimättömien yhdistysten kokoukset ovat luonteeltaan niin erilaisia, että yhtä yleispätevää vastausta on mahdotonta antaa. Joka tapauksessa kaikissa tilanteissa, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen, on syytä varmistaa osallistujien turvallisuus, vaikka kokoontumisten järjestämistä ei olisi rajoitettu viranomaispäätöksillä.   

Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin. Vahva suositus on, että nämäkin järjestettäisiin etäkokouksina.  

Taustaa 

Aluehallintovirasto on 11.3.2021 muuttanut ohjeistustaan siitä, ovatko yhtiökokoukset ja rekisteröityjen yhdistysten sääntömääräiset sekä muiden toimijoiden sääntö- tai lakimääräiset kokoukset yleisötilaisuuksia. Aluehallintoviraston aiempi näkemys oli, että mm. yhtiökokoukset kuuluivat yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitusten piiriin. 

Aluehallintoviraston aiempi näkemys yleisötilaisuuden käsitteen soveltumisesta myös yhtiökokouksiin ja yhdistysten kokouksiin perustui oikeusministeriön 18.3.2020 laatimaan virkamiesmuistioon. Tässä ministeriö katsoi, että esimerkiksi yhdistysten kokoukset, yhtiökokoukset ja vastaavat ovat yleisötilaisuuksia. 

Syynä muutokseen on eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, jonka mukaisesti uusi tulkintamme on, että yhtiökokouksia ja muita laki- tai sääntömääräisiä kokouksia, jotka eivät ole yleisölle avoimia, ei pääsääntöisesti pidetä yleisötilaisuuksina tai yleisinä kokouksina. 

Eduskunnan oikeusasiamies on 31.12.2020 ratkaisussaan käsitellyt kokoontumislain ja tartuntatautilain käsitteitä 'yleinen kokous' ja 'yleisötilaisuus'. Kokoontumislaki pyrkii varmistamaan kokoontumisvapautta ja tartuntatautilaki puolestaan väestön suojaamisen tartuntavaaralta. 

Oikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että tartuntatautilain pohjalta tehdyt rajoitukset kokoontumisvapauteen rajoittavat perusoikeuksia. Siksi perusoikeuksien rajoituksista ei voi poiketa muuten kuin lailla. Oikeusasiamies katsoi, ettei tartuntatautilain ja kokoontumislain erilaisten tarkoitusten perusteella voida tulkita eri tavoin termejä 'yleinen kokous' ja 'yleisötilaisuus'. Aluehallintovirastot eivät siis voi tartuntatautilain pykälän 58 nojalla päättää muiden “väkeä kokoavien tilaisuuksien” kuin yleisten kokouksien ja yleisötilaisuuksien kieltämisestä. 

Lisätietoa

Päivitetty 16.3.2021

Kokoukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintovirasto ei määrää yhtiökokouksien pitämisestä, vaan kokousvelvoite tulee lainsäädännöstä. 

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi on voimassa 30.6.2022 saakka. Laki mahdollistaa sääntömääräisten kokousten siirtämisen syyskuun loppuun saakka. Siirtämismahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Laki mahdollistaa myös etäyhteyksien käytön näiden kokouksissa.

Osakeyhtiöistä väliaikainen laki koskee vain pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiön hallitus voi väliaikaisen lain mukaan päättää järjestää yhtiökokouksen niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (kuten etäyhteyksin).

Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) kuin pörssiyhtiöiden kohdalla yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua etänä. Osakeyhtiön (myös asunto-osakeyhtiö) hallitus voi päättää asiasta, jos sitä ei erikseen kielletä yhtiöjärjestyksessä.

Suosittelemme, että pörssiyhtiöissä hallitus harkitsee yhtiökokouksen järjestämistä väliaikaisen lain mukaisesti etäyhteydellä. Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) osalta suosittelemme, että hallitus tekee päätöksen kokouksen järjestämisestä etänä, ellei yhtiöjärjestys päätöstä kiellä. Joka tapauksessa kokouksen järjestäjän on pyrittävä järjestämään kokous terveysturvallisesti.

Jos sinulla on kysyttävää mm. yhtiökokouksen järjestämisestä, ota yhteyttä Kiinteistöliittoon: Kiinteistöliiton verkkosivut

Kokoukset Muut aiheet

Lähtökohtaisesti kaikille avoimet koulutustilaisuudet ja seminaarit sekä kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät koulutukset katsotaan yleisötilaisuuksiksi ja ne kuuluvat kokoontumisrajoitusten piiriin.

Yleisötilaisuuksiksi tai yleisiksi kokouksiksi ei katsota sellaisia koulutuksia, joita tarvitaan tutkinnon tai ammattikelpoisuuden suorittamiseen sekä ammatissa toimimiseen.

Kokoontumisrajoituksien piiriin ei siis ainakaan kuulu:

  • henkilöstökoulutus työnantajan järjestämänä

  • tietyissä oppilaitoksissa tapahtuva tutkintoon tai ammattikelpoisuuteen johtava koulutus tai muu osallistujan näkökulmasta jatkuvaluonteinen koulutus, johon osallistujat ovat valikoituneet opiskelijavalinnan, hakumenettelyn tai vastaavan kautta.

    • tällaisia oppilaitoksia ovat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset

  • koulutus, joka on välttämätön edellä mainituissa koulutuksissa etenemiseksi tai tutkinnon saamiseksi tai ammatissa toimimiseksi. Koulutuksen vaatimus johtuu suoraan laista, viranomaismääräyksestä, suojeluohjeesta tai vastaavasta ja kyse on yksilöidystä vaatimuksesta

    • esim. työturvallisuuskortit tai vartijakortti, ei kuitenkaan yleinen kouluttautumisvelvollisuus

Koulutuksen järjestäjiä ja koulutukseen käytettäviä tiloja voi silti koskea tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käyttö.

Joka tapauksessa kaikissa tilanteissa, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen, on syytä varmistaa osallistujien turvallisuus.

Lisätietoa:

Koulutukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Kokoontumisrajoituspäätöksessä on voitu erikseen määritellä ne yleisötilaisuudet, joita rajoitukset koskevat. Tällaisia yleisötilaisuuksia voi olla esimerkiksi yhteislaulutilaisuudet. Yhteislaulutilaisuudella tarkoitetaan tilaisuutta, jonka pääasiallisen sisällön yhteislaulu muodostaa. Myös ns. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat mahdollisten kokoontumisrajoitusten piiriin kuuluvia yleisötilaisuuksia, vaikka ne järjestettäisiin kirkossa.

Löydät oman alueesi kokoontumisrajoitukset: Mitkä ovat voimassa olevat yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset?

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Oppilaitosten järjestämät retket erilaisiin yleisötilaisuuksiksi katsottaviin näytöksiin ovat kokoontumisrajoitusten piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi retket elokuvanäytöksiin, teatteriin, balettiin tai sirkukseen. Yksityisnäytös esimerkiksi yhdelle koululuokalle ei ole kokoontumisrajoitusten piiriin kuuluva yleisötilaisuus.

Näytöksen järjestäjä on vastuussa siitä, että se noudattaa aluehallintoviraston päätöstä kokoontumisrajoituksista.

Kokoontumisrajoitusten piiriin eivät kuulu myöskään oppilaitosten omana toimintana järjestetyt retket sellaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin, jotka eivät muutenkaan kuulu yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten piiriin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kansallispuistot tai muistomerkit. Oppilaitos voi myös järjestää koulun sisäisesti taide- tai kulttuuritapahtuman, jossa ei ole ulkopuolista yleisöä.

Opetushallituksen ohjeen mukaan koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Ohjeen mukaan opetuksen järjestäjän kannattaa harkita paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko erilaisia retkiä tai leirikouluja järjestää.

Lapset ja nuoret Opetus ja varhaiskasvatus

Tilaisuuden tai tapahtuman luonne määrittelee sen, minkälaiset rajoitukset koskevat pitopalvelua.

Tilaisuus omassa tilausravintolassa tai siihen kuuluvassa tilassa

Pitopalveluyrittäjänä sinun täytyy noudattaa ravintolarajoituksia, jos järjestät tilaisuuden omassa tilausravintolassasi tai siihen kuuluvassa tilassa (esimerkiksi juhlasalissa). Toiminta on tällöin yrityksesi jatkuvaluonteista normaalitoimintaa eikä yleisötilaisuus.

Yleisötilaisuus muualla kuin ravintolatilassa

Jos järjestät tilaisuuden muualla kuin ravintolatilassa (esimerkiksi urheiluhallissa), se katsotaan yleisötilaisuudeksi. Tällöin sinun täytyy noudattaa sekä kokoontumis- että ravintolarajoituksia.

Yksityistilaisuus ravintolatilassa

Jos yksityistilaisuus, jossa toimit pitopalveluyrittäjänä, järjestetään ravintolatilassa, sinun täytyy noudattaa ravintolarajoituksia. Tällaisia yksityistilaisuuksia ovat esimerkiksi häät, valmistujaisjuhlat, rippijuhlat, hautajaiset.

Yksityistilaisuus muualla kuin ravintolatilassa

Jos toimit pitopalveluyrittäjänä yksityistilaisuudessa esimerkiksi asiakkaan kotona, ravintola- tai kokoontumisrajoitukset eivät koske tilaisuutta.

Pitopalvelu Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa jokaisen tilanteen varalta. Yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräysten piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos esimerkiksi karaoke tai bingo on osa ravintolan jatkuvaa toimintaa, lähtökohtaisesti näitä ei pidetä yleisötilaisuuksina. Sen sijaan esimerkiksi ravintolassa järjestetyt konsertit ja vastaavat tapahtumat ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia.

Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.

Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä.

Ravintolat Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset eivät koske joukkorokotuksia, joita järjestetään liikuntasaleissa, messukeskuksissa jne.

Joukkorokotuksissakin on kuitenkin otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä mahdolliset päätökset asiakkaiden turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.

Lue lisää:

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Sisätilat ovat tiloja, joissa on lattia, katto ja seinät tai josta yhden tasopinnan lisäämällä saa suljetun tilan. Esimerkiksi terassi, jossa on kolme seinää ja katto, katsotaan sisätilaksi. Seinien tai katon materiaalilla ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös avattavat ja suljettavat tasopinnat, kuten lasitukset ja markiisit, muodostavat seinän tai tasopinnan.

Määritelmä on yhteneväinen tupakkalain sisätilan määritelmän kanssa. Nyrkkisääntönä on, että jos tilassa saa tupakoida, se katsotaan ulkotilaksi.

Tietoa rajatun ulkotilan määritelmästä:

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Tanssilavoilla järjestettävät tanssit ovat yleisötilaisuuksia. Näin ollen tanssien järjestämisessä pitää noudattaa aluehallintovirastojen määräyksiä yleisistä kokouksista ja yleisötilaisuuksista, jos tilaisuus on rajoituspäätöksessä määritellyn mukainen. Voimassa olevat rajoitukset löytyvät kohdasta "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"

Tanssien järjestäjän on otettava huomioon tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetyt hygieniavaatimukset. Esimerkiksi järjestäjän on varmistettava, ettei tanssilattialle tai parinvaihdoksen aikana tule tungosta, tiiviitä rivejä tai jonoja. Ylimääräisiä fyysisiä kontakteja, kuten tarpeettomia parinvaihtoja, on hyvä välttää. Lue lisää hygieniavaatimuksista kysymyksestä ”Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?”

Tanssilava ravintolan yhteydessä

Tanssin osalta olemme ohjeistaneet ravintoloita seuraavalla tavalla, joka sopii myös lavatansseihin:

  • Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään. 

  • Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys. 

Jos yleisötilaisuudessa, kuten lavatansseissa, myydään ruokaa tai juomaa eli se on ravitsemisliikkeen yhteydessä, tanssien järjestäjän täytyy noudattaa ravitsemisliiketoiminnalle asetettuja velvollisuuksia. Tartuntatautilain mukainen asetuksessa määrätty ravitsemisliikkeen sulkemista koskeva kellonaika koskee koko ravitsemisliikkeen toimintaa myös tanssialueen osalta. Joissain maakunnissa ravintolassa liikkumista on rajoitettu, jolloin tanssiminenkaan ei ole mahdollista. Löydät ajantasaiset rajoitukset kysymyksestä "Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?"

Lue lisää:

Päivitetty 12.11.2021

Tanssiminen Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Sinun pitää itse arvioida, miten voit parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassasi.

Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Voit tarvittaessa kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.

Huomioi, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirastot eivät myönnä lupia tapahtumien järjestämiseen.

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Rajattu ulkotila on järjestäjän määrittämä alue tai alueet, jossa tapahtuma järjestetään. Jos tapahtuma toteutetaan laajoilla alueilla ja ilman fyysistä rajausta, esimerkiksi aitaa, tapahtuman järjestäjä voi tehdä aluemäärityksen kartalla. Tapahtuman järjestäjän täytyy huolehtia, että hygienia- ja turvallisuusohjeita on mahdollista noudattaa tapahtuma-alueella.

THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021) 

Lisätietoa sisätilan määritelmästä:

Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien rajoituksista eivät koske uimahallien ja muiden liikuntatilojen tavanomaista toimintaa. Rajoitukset kuitenkin koskevat liikuntatiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut vesijumppa- ja muut ryhmäliikuntatunnit katsotaan liikuntatilan tavanomaiseksi toiminnaksi, jolloin niitä ei koske aluehallintoviraston määräys yleisötilaisuuksien rajoituksista.

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat tiloja koskevat päätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa laissa säädettyjä hygieniavaatimuksia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset noudattavat ohjeita.

Urheiluhallien ja liikuntapaikkojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten viranomaisten ohjeita voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön  ohjetta tulee soveltaa myös julkisten tilojen käytössä. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä.

Erityisesti uimahallien osalta palvelun tuottajan kannattaa käydä toimintojen avaamissuunnitelmaa läpi yhdessä kaupungin ympäristöterveysviranomaisten kanssa (mukaan lukien omavalvontaan ja allasveden laadun selvittämiseen liittyvät asiat) ja huomioida legionellariski suljetuissa vesijärjestelmissä (esim. käyttämättömät vesipisteet, tyhjennetyt uima-altaat).

Vastausta on päivitetty 1.10.2021

Urheilu Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Yleisölle avoimia tilaisuuksia ovat esimerkiksi sellaiset isot moottoriurheilu-, hiihto-, juoksu- ja suunnistuskilpailut sekä muut urheilutapahtumat, joihin kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi maksamalla osallistumis- tai pääsymaksun. Tällaisissa tapahtumissa on kyse yleisötilaisuudesta, vaikka paikalla ei olisi erikseen kilpailua tai tapahtumaa seuraavia katsojia. Aluehallintoviraston mahdollisen päätöksen henkilömäärärajoitus kohdistuu näin ollen kaikkiin kilpailun tai tapahtuman osallistujiin. 

Vaikka kilpailu tai muu urheilutapahtuma jaettaisiin useammalle päivälle, se ei automaattisesti muuta tapahtuman luonnetta, jos tapahtuma muuten sisältää yleisötilaisuuden tunnusmerkkejä. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tapahtuman vuoksi tehtävät erilliset liikenne- ja turvajärjestelyt sekä ruoan tai juoman tarjoaminen tai myyminen tapahtumassa. 

Yleisötilaisuuden tunnusmerkit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti täyty, jos osallistujille ainoastaan tarjotaan mahdollisuus itselle sopivana ajankohtana esimerkiksi juosta, hiihtää tai suunnistaa omaan tahtiin tietyllä alueella ilman erityisiä järjestelyjä ja tapahtuman markkinointia.

Yleisötilaisuuksia eivät ole lajiliittojen alaiset viralliset ottelut ja kilpailut, joihin osallistuminen edellyttää lähtökohtaisesti urheilijalisenssiä. Edellytyksenä on myös, ettei paikalla ole yleisöä. Harjoitusottelut eivät myöskään ole yleisötilaisuuksia, jos niissä ei ole yleisöä.

Kaikissa väkeä kokoavissa tapahtumissa on syytä huomioida THL:n ja OKM:n ohje turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021).

Lisätietoa yleisötilaisuuksien määrittelystä on kohdassa Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?

Päivitetty 12.11.2021

Urheilu Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia ovat sellaiset lasten ja nuorten urheilukilpailut, joihin kuka vain voi osallistua. Jos kyse on kuitenkin toiminnasta, joka ei ole yleisölle avoin vaan esimerkiksi yhdessä urheilua harrastava porukka kokoontuu kilpailemaan, on se katsottavissa harrastustoiminnaksi eikä yleisötilaisuudeksi.

Yleisötilaisuuksia eivät myöskään ole lajiliittojen alaiset viralliset ottelut ja kilpailut, joihin osallistuminen edellyttää lähtökohtaisesti urheilijalisenssiä. Edellytyksenä on myös, ettei paikalla ole yleisöä. Harjoitusottelut eivät ole yleisötilaisuuksia, jos niissä ei ole yleisöä.

Jos kilpailuissa on yleisöä, henkilömäärä pitää rajata alueen kokoontumisrajoituksen mukaiseksi. Yleisöksi katsotaan esimerkiksi lasten läheiset, jotka tulevat vain katsomaan kilpailua.

Yleisöksi ei lasketa joukkueen toimihenkilöitä, esimerkiksi tuomareita, valmentajia tai joukkueen huoltohenkilöitä. Lasten ja nuorten huoltajat suositellaan rajattavaksi vain välttämättömiin, jolloin heitä ei lasketa yleisöksi. Tällaisia välttämättömiä huoltajia ovat esimerkiksi pienten lasten huoltajat, joita ilman lapsi ei voisi osallistua kilpailuun.

Lisätietoa urheilutapahtumien luokittelusta yleisötilaisuudeksi on kysymyksessä Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?

Lapset ja nuoret Urheilu Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnonharjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Jumalanpalvelusten lisäksi näitä ovat esimerkiksi messut, vesperit ja ristisaatot. On kuitenkin huomattava, ettei tämä poikkeus koske uskonnollisiksi yhdyskunniksi rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä ja yhdistyksiä. Niitä koskevat aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksista (ja mahdolliset kuntien antamat määräykset).

Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti. 

Tartuntatautilaissa on säädetty hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Moni uskonnollinen yhteisö onkin linjannut noudattavansa terveysturvallisuutta parantavia ohjeita ja käytäntöjä tilaisuuksissaan ja esimerkiksi järjestää jumalanpalveluksia verkkotilaisuuksina.

Uskonnollisia yhdyskuntia koskee kuitenkin tartuntatautilain muutoksen mahdollistama turvavälipäätös: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Vastausta päivitetty 30.9.2021

Uskonnolliset toimitukset Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Tartuntatautilain (TTL) muutos astui voimaan 22.2.2021. Lakiin lisättiin väliaikaisesti pykälät 58 c–58 h ja 59 a–59 e. Pykälät 58 c–58 h koskevat uusia toimenpiteitä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Pykälissä 59 a–59 e säädetään viranomaisten vastuun jakautumisesta toimenpiteiden toteutuksessa ja valvonnassa. 

Aluehallintoviraston toimintaan vaikuttavat erityisesti nämä pykälät: 

  • TTL pykälässä 58 c säädetään siitä, että laissa määriteltyjen toimijoiden on otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset kaikissa yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa. Lisätietoa: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?
     
  • TTL pykälässä 58 d säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.  Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Lisätietoa: Mitä tilojen käyttöä koskeva päätös tarkoittaa?
     

  • TTL pykälässä 58 g säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että tiettyjen toimijoiden on suljettava laissa mainitut urheilu-, liikunta-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettävät tilat enintään kahden viikon ajaksi epidemiatilanteen niin vaatiessa.  Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Pykälässä 58 f säädetään matkustajamäärien väliaikaisesta rajoittamisesta liikennevälineessä. Liikenteen valvonta ja ohjaus on keskitetty Liikenne- ja viestintävirastolle ja valvonta osittain myös kunnille. 
 
Väliaikaiset pykälät ovat voimassa 31.12.2021 asti.

Lisätietoa: 

Päivitetty 13.10.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)

Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat rajoituspäätöksessä määriteltyjä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Aluehallintovirasto tai kunta voi määrätä kokoontumisrajoituksia tartuntatautilain pykälän 58 nojalla silloin, kun se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kokoontumisrajoituksella voidaan esimerkiksi rajoittaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten yleisömäärää.

Aluehallintovirasto ottaa kokoontumisrajoituksissaan huomioon STM:n ohjauksen, sairaanhoitopiirien lausunnot alueellisesta tautitilanteesta sekä THL:n lausunnon valtakunnallisesta tautitilanteesta.

Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)

Tartuntatautilain mahdollistamalla turvavälipäätöksellä (tartuntatautilain pykälä 58 d) voidaan määrätä, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.

Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.

Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.

Sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g)

Tartuntatautilain mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja.

Päivitetty 12.11.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Alla on luettelo voimassa olevista tai voimaan tulevista turvaväli- tai sulkemispäätöksistä alueittain. Huomio: Kunnat voivat myös antaa alueilleen päätöksiä.

  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue

    • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
      Määräys ajalle 4.-31.12.2021: Tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on varmistettava, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä tiloja, kuten kuntosaleja, sisäliikuntatiloja ja yleisiä saunoja. Muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Määräyksen perusteella tehtävien osallistujamäärärajausten ja osallistujien sijoitteluun liittyvien toimien vaihtoehtona tiloista vastaava toimija voi edellyttää asiakkailta ja toimintaan osallistujilta koronapassia.
      Lisätietoa on 2.12.2021 julkaistussa tiedotteessa.

Lisätietoa koronapassista: 

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Tilojen käyttöä koskeva päätös velvoittaa aluehallintoviraston päätöksessä mainittuja toimijoita järjestämään toimintansa siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.

Tällaisia tiloja voivat olla yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat, esimerkiksi kaupat ja kuntosalit.

Aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen tartuntatautilain pykälän 58 d nojalla usean kunnan alueella. Kunta voi tehdä päätöksen omalla alueellaan. Päätös voidaan antaa korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.  

Eduskunta on poistanut tartuntatautilain pykälässä 58 d olevan lähikontaktin määritelmän 11.10.2021 alkaen.

Tee kirjallinen suunnitelma tartunnan riskiä ehkäisevistä toimista

Kun päätös on annettu, toimijan on mietittävä sellaiset toimenpiteet, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi:

  • rajoittaa asiakasmäärää
  • järjestää asiakaspaikat väljästi ja tilan turvallisesti
  • tehostaa ilmanvaihtoa ja suositella maskin käyttöä tiloissaan
  • toimia muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

Päätös edellyttää, että toimijat tekevät kirjallisen suunnitelman niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään. Tiloja ei voi käyttää, jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää turvallisesti.

Päivitetty 3.12.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen, kun tartuntatautilaissa luetellut edellytykset täyttyvät.

Edellytyksinä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen.

Lue lisää:

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen tartuntatautilain pykälän 58 d nojalla. Päätös voi velvoittaa tartuntatautilain mukaan seuraavia toimijoita:

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt, kuten yhtiöt ja yhdistykset
  • yksityiset elinkeinonharjoittajat, kuten yritykset
  • kunnat ja kuntayhtymät
  • uskonnolliset yhdyskunnat, kuten kirkot ja seurakunnat
  • julkisoikeudelliset laitokset, kuten valtion virastot ja yliopistot.

Aluehallintovirasto voi rajata päätöksessään erikseen ne toimijat, joita päätös koskee. Näiden toimijoiden on noudatettava päätöstä yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, jos ne ovat 

  • sisätiloja, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun 
  • rajattuja ulkotiloja, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana. 

Asiakkaiksi ja osallistujiksi lasketaan kaikki asiakkaat ja toimintaan osallistuvat henkilöt, mutta ei henkilökuntaa.

Tietyissä tiloissa päätös on velvoittava riippumatta asiakas- ja osallistujamäärästä. Tällaisia ovat tilat, joita käytetään liikunta- ja urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan, eli:

  1. joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat
  2. kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat 
  3. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat 
  4. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat 
  5. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat 
  6. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat 
  7. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin. 

Tilojen käyttöä koskevaa päätöstä ei sovelleta tartuntatautilain mukaan silloin, kun kyseessä on: 

  • oppilaitosten toiminta
  • varhaiskasvatuksen piiriin kuuluva toiminta
  • ammattiurheilemiseen liittyvä toiminta (lisätietoa ammattiurheilun määritelmästä)
  • yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta
  • ravintola tai muu ravitsemisliike.

Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja tästä annetut valtioneuvoston asetukset. Löydät ravintoloita koskevat rajoitukset kohdasta Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.

Lisätietoa: 

Vastausta on päivitetty 3.12.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Aluehallintoviraston antama tilojen käyttöä koskeva päätös velvoittaa tekemään kirjallisen suunnitelman siitä, miten lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään.

Eli jos tilojen käyttöä koskeva päätös soveltuu toimintaasi, sinun on mietittävä sellaiset konkreettiset toimenpiteet, joilla pystyt ehkäisemään lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä asiakas- tai toimitilassasi. Toteuta toimenpiteet ja kirjoita niistä suunnitelma mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi.

Suunnitelman täytyy olla esillä tiloissa siten, että asiakkaat ja toimintaan osallistuvat näkevät sen.

Löydät alta aluehallintoviraston tekemän suunnitelmapohjan suunnitelman tekemisen helpottamiseksi. Tämän lisäksi olemme tehneet ohjeet, joiden avulla suunnitelman tekeminen onnistuu.

Aluehallintovirasto ei ota kantaa yksittäisiin suunnitelmiin, vaan ohjeistaa yleisluontoisesti. Älä siis lähetä suunnitelmaa aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi.

Suunnitelmapohja:

Ohjeita suunnitelman tekemiseksi

Aluehallintoviraston suunnitelmapohjassa kysytään niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä esimerkiksi

  • asiakasmäärää rajoittamalla
  • asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin tai
  • jollakin muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

Lomake on suunniteltu siten, että se sopii laitettavaksi asiakkaiden nähtäville lukuun ottamatta siihen sisältyviä henkilötietoja.

Toteuta toimenpiteet tavalla, joka soveltuu tilasi ominaisuuksiin, kuten kokoon, mahdollisiin kiinteisiin rakenteisiin, asiakaspaikkojen sijaintiin ja asiakkaiden tavanomaiseen toimintaan tilassa.

Apukysymyksiä suunnitelman laatimisen tueksi:

  • Mitkä ovat lähikontaktien välttämisen periaatteet erikokoisissa ja -tyyppisissä tiloissa?
    • Miten asiakkaiden kulkua tiloissa ohjataan (esim. etäisyysopasteet, turvavälitarrat)?
    • Miten estetään ruuhkautuminen?
    • Onko mahdollista porrastaa asiakkaiden tai osallistujien sisäänpääsyä?
    • Mikä on turvallinen henkilömäärä ja miten tätä määrää voidaan seurata?
    • Onko tiloihin tehty tilajärjestelyjä tai asennettu suojarakenteita (esim. pleksit) vähentämään viruksen leviämisriskiä?
    • Miten käsien puhdistusmahdollisuus järjestetään siten, ettei ruuhkaa synny?
    • Onko tilan ilmanvaihtoa mahdollista tehostaa?
    • Onko käytössä maskisuositus?
  • Mitä muita tapoja on mahdollista hyödyntää toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen?
  • Miten mahdollinen asiakasmäärien rajoittaminen toteutetaan, jos muut toteutetut toimenpiteet (asiakaspaikka- tai tilajärjestelyt tai muut keinot) eivät ole riittäviä?

Päivitetty 3.12.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, joka velvoittaa sulkemaan tiettyjä asiakas- ja toimitiloja enintään kahden viikon ajaksi.

Päätös tilojen sulkemisesta koskee tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita, kun ne harjoittavat liikunta-, urheilu-, huvi- tai virkistystoimintaa seuraavissa tiloissa:

  1. sisätilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan
  2. kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
  3. yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
  4. tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
  5. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
  6. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
  7. kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Päätös tilojen sulkemisesta koskee yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja.

Suljetuksi määrättyjä tiloja voi kuitenkin käyttää

  • vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan 

  • lakisääteisiin palveluihin, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. (Lisätietoa lakisääteisistä palveluista)

Sulkemispäätökset eivät koske 

Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös koskee: 

  • Kuntosalit 
  • Ryhmäliikuntatilat (esimerkiksi spinning-, aerobic- tai joogasalit) 
  • Joukkueurheiluun käytettävät sisätilat (esimerkiksi jäähallit, sisäjalkapallohallit, lentopallohallit) 
  • Kiipeilyhallit 
  • Dojot, nyrkkeilysalit, tatamit, painisalit yms. kontaktilajien harrastamiseen tarkoitetut sisätilat 
  • Tanssisalit ja tanssilavat 
  • Kuplahallit eli ylipainehallit, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen tai muuhun vastaavaan liikuntaan 
  • Sulkapallo-, padel-, squash- ja tenniskentät yms. sisäpelikentät 
  • Kuorolauluun, harrastajateatteriin yms. ryhmäharrastukseen käytettävät tilat 

Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös ei koske: 

  • Ratsastusmaneesit 
  • Ammuntaan ja jousiammuntaan tarkoitetut tilat 
  • Keilahallit 
  • Sisägolfradat ja golfsimulaattorit
  • Biljardisalit
  • Karting-autoiluhallit 
  • Agilityhallit
  • Pakohuonepelit
  • Skeittihallit

Miten suljettavat liikuntatilat määritellään 

Tartuntatautilaissa (pykälä 58 g) määritellään suljettavaksi ne liikunta- ja urheilutoimintaan käytettävät sisätilat, jotka voidaan määritellä käytettäväksi joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan. Tämän lisäksi suljettavia sisätiloja ovat kuntosaleihin verrattavissa olevat liikunta- ja urheilutilat. Sulkemispäätöksen piiriin kuuluvia liikuntatiloja on tarkasteltava tämän määritelmän kautta. 

Aluehallintovirasto katsoo, että vaikka esimerkiksi ratsastus on liikuntaa ja ratsastusmaneesi liikuntaan tarkoitettu sisätila, ei ratsastusmaneesia voida pitää kuntosaleihin rinnastuvana muuna vastaavana sisäliikuntatilana tai muutoin laissa tarkoitettuna urheiluun tai liikuntaan käytettävänä sisätilana. Sama koskee mm. keilaukseen, jousiammuntaan tai biljardinpeluuseen käytettäviä sisätiloja. 

Lisätietoa: 

Päivitetty 14.4.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Asiakas- ja toimitilojen väliaikainen sulkeminen (tartuntatautilain pykälä 58 g) on viimesijainen toimenpide. Tilat voidaan sulkea korkeintaan kahden viikon ajaksi kerrallaan. Tilojen sulku koskee tiettyjä asiakas- ja toimitiloja. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?

Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös voidaan tehdä vasta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 

  • sairaanhoitopiirin alueella viimeisimmän 14 päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 50,
  • alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen ja 
  • tartuntojen määrä alueella arvioidaan johtavan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen.

Lisäksi edellytyksenä on, että muita viruksen leviämisen estämiseksi jo toteutettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävänä ja tilojen sulkeminen on koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen estämiseksi välttämätöntä. 

Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös velvoittaa kaikkia päätöksessä mainittuja toimintaa harjoittavia yrityksiä ja tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita. 

Määräys tilojen sulkemisesta rajoitusten laiminlyönnin seurauksena 

Aluehallintovirasto tai kunta voi antaa yksittäistä toiminnanharjoittajaa tai tilaa koskevan määräyksen toiminnan keskeyttämisestä ja tilojen sulkemisesta enintään yhden kuukauden ajaksi, jos toiminnassa on havaittu puutteita tai epäkohtia.

Ennen toiminnan keskeyttämistä ja tilojen sulkemista koskevan määräyksen antamista toiminnanharjoittajalle on annettava määräys puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi kohtuullisessa määräajassa. 

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Voit hakea sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Aluehallintovirasto ei ota vastaan tai käsittele korvaushakemuksia.

Lisätietoa:

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on noudatettava yleisölle avoimissa ja asiakkaille ja osallistujille varatuissa toimitiloissa ilman erillistä viranomaispäätöstä:

  • asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
  • asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
  • tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
  • asiakkaiden ja osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Mahdolliset asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.

Hygieniavaatimuksia on noudatettava niin kauan kuin väliaikainen tartuntatautilain pykälä 58 c on voimassa. Tällä hetkellä pykälä on voimassa 31.12.2021 saakka.

Suosittelemme, että tiloissa käytetään myös muita THL:n ja OKM:n ohjeessa mainittuja keinoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Lisätietoja:

Päivitetty 1.10.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Tartuntatautilain pykälässä 58 c on määritelty tietyt hygieniavaatimukset, jotka koskevat laajasti erilaisia asiakas- ja toimitiloja. Alla lueteltujen tahojen on otettava nämä hygieniavaatimukset huomioon toiminnassaan ilman erillistä viranomaispäätöstä.

Hygieniavaatimukset koskevat seuraavia tahoja:

  • yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt (pois lukien ravintolat)  
  • yksityiset elinkeinonharjoittajat   
  • kunnat ja kuntayhtymät   
  • uskonnolliset yhdyskunnat    
  • julkisoikeudelliset laitokset.  

Näiden tahojen on toteutettava hygieniavaatimukset yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa, eli tilat

  • joissa oleskelee tavanomaisesti vaihteleva määrä henkilöitä, 
  • jotka ovat avoimia asiakkaille ja osallistujille tiettynä aukioloaikana, 
  • joiden käyttö perustuu esimerkiksi jäsenyyteen tai muuhun sopimussuhteeseen tai  
  • joiden käyttö perustuu jonkin lakisääteisen palvelun saamiseen kuten kouluissa ja varhaiskasvatustoiminnassa.

Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi yritysten erilaiset asiointitilat, aula- ja odotusaulat, opetustilat, harrastustilat, kuntosalit, muut liikuntatilat jne.

Alueellisesti ja toiminnallisesti rajatulla ulkotilalla tarkoitetaan sitä, että tilaa käytetään jonakin ajankohtana asiakkaille tai muille toimintaan osallistuville suunnattuun tarkoitukseen ja toiminnan järjestäjä vastaa kyseisen alueen käyttämisestä kyseiseen toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset ulkokatsomot, huvipuistot, festivaalialueet tai jonotusalueet.

Tartuntatautilain hygieniavaatimukset eivät koske tiloja silloin, kun niitä käytetään yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Suosittelemme kuitenkin tällöinkin ottamaan huomioon yleiset hygieniaohjeistukset.

Voit kysyä lisäohjeistusta hygieniavaatimusten toteuttamiseen omasta kunnastasi.

Lisätietoa:

Päivitetty 1.10.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö

Harrastustoiminta ja taiteen perusopetus täytyy järjestää terveysturvallisesti. Toiminnanjärjestäjän on noudatettava tartuntatautilain pykälän 58 c mukaisia hygieniavaatimuksia kaikissa tilanteissa. 

Miten tilojen käyttöä koskeva päätös vaikuttaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan?

Aluehallintoviraston tilojen käyttöä koskeva päätös siitä, että eri toimijoiden on tiloissaan ehkäistävä lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä, koskee myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa, ellei päätöksessä erikseen mainita tämän toiminnan olevan päätöksen ulkopuolella (tartuntatautilain pykälä 58 d). Käytännössä esimerkiksi ryhmäharrastustunnilla sisätilassa voidaan rajata osallistujien määrää. 

Lisätietoa:

Miten päätös tilojen sulkemisesta vaikuttaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan?

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevat myös tartuntatautilain nojalla annetut tilojen sulkemispäätökset (tartuntatautilain pykälä 58 g). Tiloja voi kuitenkin käyttää vuonna 2008 tai sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jos se onnistuu terveysturvallisesti. Harrastustoiminnassa täytyy tällöin ottaa huomioon alueelle annettu tilojen käyttöä koskeva päätös. Suositeltavaa on noudattaa kaikessa toiminnassa myös OKM:n ja THL:n ohjetta. 

Lisätietoa: 

Tilojen sulkemispäätös koskee sellaista harrastustoimintaa, johon aikuinen osallistuu yhdessä lapsen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi vauva- ja taaperojumpat.  

Kunnat voivat tehdä alueillaan aluehallintoviraston päätöksiä tiukempia rajoituksia tai pitää omia harrastustilojaan suljettuna. 

OKM ja THL ovat antaneet suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen:

Ohjeen mukaan koronaviruksen leviämisen estämisen ja jäljittämisen kannalta on tärkeää, että harrastusryhmä kokoontuu aina samassa kokoonpanossa. Myös opettajien, ohjaajien ja valmentajien tulisi olla aina samoja eikä vanhempien oleskelua harrastus- ja pukeutumistiloissa tulisi sallia. 

Lisätietoa: 

Päivitetty 13.10.2021 

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Lapset ja nuoret

Tilojen käyttöä koskeva päätös voi koskea myös urheilemista. Urheileminen pitää järjestää siten, että lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään. 

Käytännössä sisätiloissa turvavälit voi taata esimerkiksi siten, että tiloihin otetaan vain sen verran ihmisiä, että turvavälit osallistujien välillä on mahdollista pitää. Turvavälipäätös ei velvoita toimintaan osallistuvia henkilöitä, vaan he voivat halutessaan hakeutua lähemmäs toisiaan. 

Päivitetty 11.10.2021 

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Urheilu

Ammattiurheilu tarkoittaa 

  • sarjalisenssisopimukseen tai Olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa ammattiurheilua
  • A-maajoukkuetoimintaa ilman yleisön läsnäoloa.

Käytännössä rajaus tarkoittaa ammattiurheilemisen rajaamista palloilulajeissa kahteen ylimpään kansalliseen sarjatasoon, A-maajoukkueiden toimintaan sekä yksilöurheilussa kansainväliseen menestykseen tähtäävään tavoitteelliseen toimintaan. Päätösten ulkopuolelle on rajattu myös ammattiurheiluun liittyvä harjoittelu.

Ammattiurheilijaksi voidaan katsoa lisäksi myös lajiliiton valintajärjestelmän kautta arvokilpailuihin valmistautuva urheilija, jota ei ole vielä valittu arvokilpailuun mutta joka osallistuu mahdollisiin karsintakilpailuihin, joiden perusteella arvokisaedustajat valitaan.

Tilojen hallinnasta vastaava taho on vastuussa siitä, että tiloja käytetään aluehallintoviraston päätöksen ehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittaja voi esimerkiksi lajiliitosta tai Olympiakomitealta tiedustella henkilöiden ammattiurheilijastatusta.

Tietoa siitä, miten kokoontumisrajoitukset vaikuttavat urheiluun löytyy kohdasta "Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?".

Päivitetty 3.12.2021

Asiakas- ja toimitilojen käyttö Urheilu

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus. Valtioneuvoston karttasovelluksesta näet voimassa olevat ravintolarajoitukset maakunnittain:

Ravintoloiden toimintaa rajoitetaan tiukemmin ravintoloissa, joissa alkoholijuomien tarjoilu on ravintolan pääasiallista toimintaa. Ruokaravintoloiden rajoitukset ovat siis vähemmän tiukat. Lisätietoa ravintoloiden määritelmistä on vastauksessa UKK-kysymykseemme Miten määritellään ravintolatyypit, joita koskevat eri rajoitukset?.

Rajoitusten vaihtoehtona ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet voivat ottaa käyttöönsä koronapassin. Jos ravintola ottaa koronapassin käyttöön, se vapautuu ravintolatoiminnalle asetetuista anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevista rajoituksista. Lisätietoa koronapassista löytyy tämän UKK:n koronapassi-osiosta.

Yleiset velvoitteet, jotka koskevat ravintoloita koko Suomessa

Alla on lueteltu tiivistetysti keskeiset velvoitteet, joita ravintoloiden toiminnassa pitää noudattaa koko Suomessa 31.12.2021 asti:

  • Asiakkaille annetaan tietoa ja toimintaohjeita, jotta he osaavat toimia oikein ja ehkäistä koronavirustartuntoja.

  • Asiakkailla on mahdollisuus pestä kädet.

  • Asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys sekä sisällä että ulkona. 

  • Ravintola ja erityisesti sen pinnat pidetään puhtaina.

  • Ravintolan on tehtävä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet tartuntojen estämiseksi.

Löydät velvoitteet laajemmin kuvattuna, suunnitelmapohjan sekä ohjeet sen täyttämiseen ohjesivultamme Ravintolat ja koronavirus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta.

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)
Millä perusteella ravintoloiden toimintaa on rajoitettu koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa?

Päivitetty 1.12.2021

Istumapaikat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset

Ravintoloita koskevat rajoitukset riippuvat siitä, millaista toimintaa niillä on. Alle on jaoteltu ravintolat kahteen ryhmään niiden toimintatyypin mukaan. Arvion siitä, kumpaan ryhmään ravintola kuuluu, tekee ensi sijassa ravintolayritys itse.

Alkoholijuomia pääasiallisesti tarjoileva ravintola

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yökerhot, anniskelubaarit ja pubit.

Ravintolan pääasiallista toimintaa arvioidaan ensisijaisesti sen luonteen perusteella. Ratkaisevaa on, kokoontuvatko asiakkaat ravintolaan pääasiassa aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vai onko ravintolan pääasiallinen toiminta alkoholijuomien myyntiä. Ravintolan toiminta ei muutu ruokaravintolaksi vain sen perusteella, että ravintola pitää myynnissä vähäistä määrää ruokaa. Myöskään ravintolasta käytettävä nimike ei ole itsessään merkityksellinen toiminnan määrittelyn kannalta.

Joidenkin ravintoloiden toiminta voi olla esimerkiksi päivällä ruokaravintolan tyyppistä toimintaa ja illalla pääsääntöisesti anniskelua. Ravintolan toiminta voi myös vaihdella viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Tällaisiin ravintoloihin sovelletaan kunakin ajankohtana sitä rajoitusta, johon niiden toiminta kyseisenä ajankohtana liittyy.

Muu kuin edellä tarkoitettu ravintola

Ryhmään kuuluvat ravintolat voivat olla esimerkiksi ruokaravintoloita, pizzerioita tai hampurilaisravintoloita, kahviloita tai lounasruokaloita.  

Ryhmään kuuluvat myös sellaiset toimipaikat, joissa pääasiallinen liiketoiminta on muu kuin ravitsemisliiketoiminta. Tällaisia toimipaikkoja voivat olla esimerkiksi biljardisalit ja keilahallit, joilla on anniskelulupa.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Jos havaitset ravintolan toimivan määräysten vastaisesti, sinun kannattaa ensin pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja vaatimukset hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Ravintolan ylläpitäjällä on tartuntatautilain mukaan velvollisuus laatia edellä mainittu suunnitelma ja antaa se pyydettäessä asiakkaalle nähtäväksi. Suunnitelman tiivistelmän täytyy olla ravintolassa näkyvästi esillä asiakkaan saapuessa ravintolaan.

Jos ravintoloitsija ei noudata laatimaansa suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole lain mukaisesti saatavilla, voit ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon. Teemme valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin. Ota yhteyttä alueellisesti alkoholihallinnon sähköpostiosoitteisiin:

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu tartuntatautilain määräaikaisella muutoksella (uudella pykälällä 58 a), ja sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Hallitus päättää ravintoloiden rajoituksista antamalla asetuksia, joilla rajoituksia muutetaan tai jatketaan. Hallitus seuraa alueiden epidemiatilannetta ja huolehtii siitä, että kullakin alueella käytetään vain epidemian leviämisen estämiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä koskevat myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia. 

Aluehallintovirasto ei tee päätöksiä ravintoloiden toiminnan rajoitusten sisällöstä tai laajuudesta. Aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluu valvoa, että ravintoloiden toiminnassa noudatetaan tartuntatautilain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisia rajoituksia.

Lisätietoa:

Päivitetty 18.4.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Keskeinen rooli valvonnassa on ravintoloitsijoiden omavalvonnalla. Aluehallintovirasto on laatinut ravintoloitsijoiden käyttöön ohjeistuksen, jonka mukaisesti ravintoloiden ylläpitäjät voivat suunnitella toimintaansa vastaamaan rajoituksia ja laatia lain mukaisen suunnitelman asiakkaiden nähtäväksi. Löydät lisätietoa ja ohjeita sivulta Ravintolat ja koronavirus.

Ravintolat ja koronavirus -sivu

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia. Valvonnan perusteella aluehallintovirasto voi määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa ja räikeimmissä rikkomuksissa jopa määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Aluehallintovirasto voi pyytää valvontaan virka-apua poliisilta.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Ei ole. Ravitsemisliike voi itse määritellä ajankohdat, jolloin se ottaa koronapassin käyttöön. Koronapassin käyttö tulee kuvata ravintolan tartuntatautilain mukaisessa suunnitelmassa. Ottamalla käyttöön koronapassin ravitsemisliike vapautuu valtioneuvoston asetuksella annetuista ravintolarajoituksista.

Hallitus on 25.11.2021 antanut eduskunnalle esityksen tartuntatautilain muuttamisesta siten, että koronapassia käyttävän ravitsemisliikkeen on kysyttävä koronapassia koko aukioloajan. Esitys on eduskunnan käsittelyssä ja on epävarmaa hyväksytäänkö esitys tai milloin se tulisi voimaan.

Lisätietoa:

Koronapassi Koronapassi Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Jos ravintola ottaa koronapassin käyttöön, se vapautuu ravintolatoiminnalle valtioneuvoston asetuksessa asetetuista rajoituksista.

Ellei ravintola ole ottanut käyttöön koronapassia niillä alueilla, joissa ravintolarajoitukset ovat voimassa, täytyy anniskelu ravintolassa lopettaa viimeistään klo 17.00 ja anniskellut alkoholijuomat kerätä pois viimeistään klo 18.00. Ravintolan toiminta voi muilta osin jatkua klo 01.00 saakka.

Koronapassi Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Kyllä. Jos ravintolassa ei ole anniskelua, ravintola voi olla avoinna klo 01.00 saakka niillä alueilla, joissa ravintolarajoitukset ovat voimassa. Ravintolan anniskelulupaa ei tarvitse lopettaa tai muuttaa.

Jos ravintola ottaa koronapassin käyttöön, se vapautuu ravintolatoiminnalle asetetuista anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakaspaikkamäärää koskevista rajoituksista.

Koronapassi Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Valvontamaksut perustuvat alkoholilakiin eikä aluehallintovirastolla ole lupa- ja valvontaviranomaisena mahdollisuutta poiketa niistä. 

Tämänhetkisellä lainsäädännöllä ei ole mahdollista tauottaa anniskelulupaa tai jatkoaikalupaa ja niihin liittyvää valvontamaksua. Ravintolan pitää peruuttaa anniskelulupa kokonaan, jos ei halua maksaa valvontamaksua.

Jos ravintola ilmoittaa viimeistään 31.3. lopettavansa anniskeluluvan (mukaan lukien jatkoaikaluvan), valvontamaksua ei jatkossa peritä. 

Jos luvan lopettaa, ravintolan pitää hakea uusi anniskelulupa ennen kuin anniskelu taas aloitetaan. Kun uutta anniskelulupaa haetaan, ravintolalta peritään lupahakemuksen käsittelymaksu. Lupamaksun suuruus on määritelty asetuksessa.

Jos ravintola keskeyttää toiminnan niin, että anniskelulupa säilyy voimassa, toiminnan keskeyttämisellä ei voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta. Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Laskun yhteydessä on ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseen.

Valtioneuvosto tai Valtiokonttori päättää mahdollisista poikkeuksista valvontamaksujen perintään. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.

Lisätietoa:

Päivitetty 20.4.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Aluehallintovirastojen määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä koskevat myös ravintoloissa järjestettyjä tilaisuuksia.

Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos ravintolassa on siis esimerkiksi vierailevien esiintyjien tilaisuuksia, tilaisuuden järjestämisessä pitää huomioida ravintolatoiminnan rajoitusten lisäksi aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksien järjestämisestä.

Lue Yleisötilaisuudet-osiosta lisää siitä, millainen ravintolassa järjestettävä toiminta on katsottavissa yleisötilaisuudeksi.

Esiintyjät Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen ja valtioneuvoston antamien asetusten mukaiset ravintoloiden rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaan henkilöstöravintolatoiminnalla tarkoitetaan ruoan tai juoman tarjoamista yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille. Aluehallintovirasto ei määrittele tai arvioi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia enempää, mitä kulloinkin pidetään henkilöstöravintolana.

Päivitetty 18.4.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Ravintolatoiminnalle asetetut rajoitukset eivät koske hotellihuoneita. Hotellihuoneissa tapahtuvassa anniskelussa on kuitenkin huomioitava, että tarjolla olevan alkoholijuomien määrän on oltava asiakasmäärään nähden kohtuullinen.

Hotellien muuta ravintolatoimintaa rajoitukset sen sijaan koskevat. Asiakas ei voi sallittujen anniskeluaikojen ulkopuolella ostaa hotellihuoneeseen alkoholijuomaa tai tilata sitä huonepalvelusta. Myöskään hotellihuoneen baarikaapin täydentäminen anniskeluaikojen ulkopuolella ei ole sallittua. 

Lisätietoa voimassa olevista rajoituksista (mm. anniskeluajoista) on kysymyksessä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Päivitetty 18.4.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Kaikilla ravintolan asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä tietyissä maakunnissa. Baaritiskin ääressä omalla istumapaikalla istuminen on sallittua. Ravintolalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia asiakkaiden välisen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.

Vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä koskee myös erilaisten tapahtumien ravintolatoimintaa ja anniskelualueeksi luokiteltuja katsomoita. Viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät muodosta lain tarkoittamaa pöytää tai tasoa. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu siihen, että asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pöydän tai vastaavan tason täytyy olla asiakkaan helposti käytettävissä ja riittävällä etäisyydellä muista, jotta turvaväli muihin asiakkaisiin säilyy.

Löydät ajantasaiset ravintolarajoitukset kysymyksestä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Päivitetty 9.6.2021

Istumapaikat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Jos alueella on voimassa vaatimus istumapaikasta pöydän tai vastaavan tason ääressä, koskee se myös erilaisten tapahtumien anniskelualueita. Jos katsomo on luokiteltu anniskelualueeksi, tulee asiakkaalla olla istumapaikan lisäksi pöytä tai vastaava taso käytössään niissä maakunnissa, joissa istumapaikka vaaditaan. Näin ollen viereinen istuin, katsomopenkin tukirakennelmat tai katsomopenkin edessä kulkeva betoninen lattiataso eivät täytä vaatimuksia. Myöskään piknik-huopa tai vastaava kangas maahan asetettuna ei täytä pöydän tai vastaavan tason määritelmää.

Mahdollinen vaatimus istumapaikasta ja pöydästä tai vastaavasta tasosta perustuu poikkeukselliseen tilanteeseen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Asiakkaiden välisten turvavälien on säilyttävä ja niitä täytyy voida myös valvoa. Anniskelualueilla on riski, että suuri määrä ihmisiä kerääntyy pienelle alueelle ja jos liikkumista ei rajoiteta edellä mainituin istumisjärjestelyin, tartuntariski kasvaa. Myös suuren väkimäärän purkautuminen esimerkiksi erätauon jälkeen on haastava hallita niin, että turvavälit säilyvät. Turvavälit ovat välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Muualla kuin anniskelualueella istumapaikka- ja pöytävaatimusta ei ole. Näin ollen muualla kuin anniskelualueella nautittua väliaikatarjoilua ja take away -annoksia pöytävaatimus ei koske. Tapahtuman järjestäjän on mahdollisuus muuttaa anniskelualuetta esimerkiksi rajaamalla sen pienemmäksi. Anniskelulupaan ei tarvitse tehdä muutoksia ja näin säilyy myös mahdollisuus tehdä ottelukohtaisesti muutoksia ravintolatoimintaan tarpeen mukaan. Ravintola-alue tulee kuitenkin rajata selkeästi muusta tapahtuma-alueesta.

Löydät ajantasaiset ravintolarajoitukset kysymyksestä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Päivitetty 9.6.2021

Istumapaikat Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Jäähalleissa, jalkapallostadioneilla ja muilla vastaavilla peli- ja urheiluareenoilla on erilaisia ravintoloita ja anniskelualueita, joiden käyttötarkoitus vaihtelee eri ajankohtina. Riippuu ravintolan tai anniskelualueen käyttötarkoituksesta, koskevatko kokoontumisrajoitukset sitä. 

Jos ravintola tai anniskelualue on ottelu- tai kilpailutapahtumien ulkopuolella avoinna yleisölle, se voi jatkaa toimintaansa myös ottelutapahtuman aikana. Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät siis koske tällaista ravintolatoimintaa. Tyypillistä on, että näiden ravintoloiden ja anniskelualueiden palvelut ja tarjonta ovat otteluajankohdasta riippumatta samanlaisia. 

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin ravintolatoimintaa silloin, kun ravintola tai anniskelualue on pääsääntöisesti muussa kuin ravintolakäytössä ja se avataan ravintolatoiminnalle ottelu- tai kilpailutapahtuman ajaksi. Tällaisia alueita ovat muun muassa katsomot, aitiot ja jäähallien sekä muiden peliareenojen käytäväravintolat. Tyypillistä on, että näihin tiloihin pääsemiseksi asiakkaalla on useimmiten oltava ottelun pääsylippu.

Lisätietoa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevista rajoituksista 

Ravintoloita velvoittavat joka tapauksessa voimassa olevat säädökset tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi: lisätietoa voimassa olevista ravintolatoiminnan rajoituksista.

Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Tietyissä maakunnissa rajoitetaan asiakkaiden liikkumista ravintolan sisällä. Mahdolliset ravintoloiden liikkumisrajoitukset koskevat kaikkia alueen ravitsemisliikkeitä, joissa on tarjolla ruokaa tai juomaa.

Keilahallit, biljardisalit ja vastaavat ravitsemisliikkeet, joiden toiminta koostuu merkittävästi myös muusta kuin ravitsemisliiketoiminnasta, voivat muuttaa toimintaansa siten, että tiloissa ei tarjota ruokaa tai juomaa. Aluehallintoviraston tulkinnan mukaan toimitiloja voidaan tällöin käyttää muuhun toimintaan, esimerkiksi keilaamiseen tai biljardin pelaamiseen. Asiakas- ja toimitiloissa on myös tällöin noudatettava tartuntatautilailla säädettyjä hygieniavaatimuksia sekä aluehallintoviraston tai kunnan antamaa päätöstä turvavälien tosiasiallisesta säilyttämisestä.

Jos toimipaikassa on voimassa oleva anniskelulupa, käytössä olevan alueen täytyy jäädä anniskelualueen ulkopuolelle. Tarvittaessa luvanhaltija voi supistaa anniskelualuetta ilmoittamalla anniskelualueen muutoksesta aluehallintovirastolle (luvan muutoksen käsittelymaksu on 95 euroa). Luvanhaltija voi myös maksutta päättää anniskelulupansa, mutta uudesta luvasta peritään luvan mukainen lupamaksu.

Löydät ajantasaiset ravintolarajoitukset kysymyksestä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Lisätietoa:

Päivitetty 20.8.2021

Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Tilaisuuden tai tapahtuman luonne määrittelee sen, minkälaiset rajoitukset koskevat pitopalvelua.

Tilaisuus omassa tilausravintolassa tai siihen kuuluvassa tilassa

Pitopalveluyrittäjänä sinun täytyy noudattaa ravintolarajoituksia, jos järjestät tilaisuuden omassa tilausravintolassasi tai siihen kuuluvassa tilassa (esimerkiksi juhlasalissa). Toiminta on tällöin yrityksesi jatkuvaluonteista normaalitoimintaa eikä yleisötilaisuus.

Yleisötilaisuus muualla kuin ravintolatilassa

Jos järjestät tilaisuuden muualla kuin ravintolatilassa (esimerkiksi urheiluhallissa), se katsotaan yleisötilaisuudeksi. Tällöin sinun täytyy noudattaa sekä kokoontumis- että ravintolarajoituksia.

Yksityistilaisuus ravintolatilassa

Jos yksityistilaisuus, jossa toimit pitopalveluyrittäjänä, järjestetään ravintolatilassa, sinun täytyy noudattaa ravintolarajoituksia. Tällaisia yksityistilaisuuksia ovat esimerkiksi häät, valmistujaisjuhlat, rippijuhlat, hautajaiset.

Yksityistilaisuus muualla kuin ravintolatilassa

Jos toimit pitopalveluyrittäjänä yksityistilaisuudessa esimerkiksi asiakkaan kotona, ravintola- tai kokoontumisrajoitukset eivät koske tilaisuutta.

Pitopalvelu Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet

Ravintoloiden täytyy järjestää tilarakenteiden ja kalusteiden lisäksi palvelutoimintansa niin, että asiakkaiden altistumista koronaviruksen leviämiselle ehkäistään. Ravintolan pitää huolehtia erityisesti siitä, että sen tiloissa ei synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden välillä on riittävä etäisyys.

Päivitetty 1.10.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet Tanssiminen

Ravitsemisliikkeiden ulkotiloja, kuten terasseja, koskevat voimassa olevat tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset alueelliset anniskelu- ja aukioloaikarajoitukset. 

Lisäksi ravintolan täytyy huolehtia pintojen puhtaudesta ja asiakkaiden välisestä riittävästä etäisyydestä.

Joissain maakunnissa jokaisella asiakkaalla pitää edelleen olla oma istumapaikka pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä ulkotiloissa. Löydät voimassa olevat ravintolarajoitukset kysymyksestä Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?

Ravintolan terassilla saa olla katon lisäksi korkeintaan kaksi seinää. Sisätilat ovat tiloja, joissa on lattia, katto ja seinät tai josta yhden tasopinnan lisäämällä saa suljetun tilan. Jos terassilla on kolme seinää ja katto, katsotaan se sisätilaksi, jota koskevat sisätilojen asiakas- ja henkilömäärärajoitukset. Seinien tai katon materiaalilla ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös avattavat ja suljettavat tasopinnat, kuten lasitukset ja markiisit, muodostavat seinän tai tasopinnan. Määritelmä on yhteneväinen tupakkalain sisätilan määritelmän kanssa. Nyrkkisääntönä on, että jos tilassa saa tupakoida, se katsotaan ulkotilaksi.

Päivitetty 9.8.2021

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet Terassit

Kyllä, ravintoloiden ja kahviloiden toiminnan rajoitukset koskevat myös niissä järjestettyjä yksityistilaisuuksia. Esimerkiksi vaatimukset hygieniasta ja turvaetäisyyksistä on huomioitava. Lisäksi pitää huomioida aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset sekä mahdolliset asiakasmäärien rajoitukset.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet Yksityistilaisuudet

Koronapassi

Koronapassina toimii EU:n koronatodistus, jonka voi ladata Omakannasta. EU:n koronatodistus sisältää kolme eri todistusta: todistuksen koronarokotuksesta, todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronasta. Kaikki kolme todistusta toimivat myös koronapassina. 

Toiminnanharjoittaja voi ottaa koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville alueellisille koronarajoituksille, jolloin passi mahdollistaa sisäänpääsyn tilaisuuksiin ja tapahtumiin. 

Aluehallintovirasto ohjaa toiminnanharjoittajia koronapassin käytössä. Kansalaisille suunnattua tietoa koronapassista on koottu kattavasti kanta.fi-palveluun: 

Lisätietoa myös STM:n sivuilla:  

Koronapassi Koronapassi Suosikit

Vaatimus koronapassista ei koske tilaisuuden työntekijöitä tai esiintyjiä eikä esimerkiksi

  • urheiluottelun pelaajia tai toimitsijoita
  • messujen näytteilleasettajia
  • myyjäisten tai markkinoiden myyjiä ja kojunpitäjiä
  • tilaisuuden järjestämiseen osallistuvia talkoolaisia.

Koronapassia ei tarkasteta näiltä henkilöiltä, vaikka he olisivat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön. Jos tällainen henkilö siirtyy tehtävänsä päätyttyä seuraamaan tapahtumaa, täytyy häneltä koronapassi tarkastaa kuten muiltakin asiakkailta, jos järjestäjä on ottanut sen käyttöön.

Päivitetty 3.12.2021

Esiintyjät Koronapassi Koronapassi Suosikit Yleisö

Aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan koronapassista säädettyjen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista.  

Miten aluehallintovirasto valvoo koronapassin käyttöä? 

Aluehallintovirasto ohjaa kuntien tekemää valvontaa sekä ylläpitää alueellista tilannekuvaa tehdyistä tarkastuksista ja havaituista epäkohdista. Lisäksi aluehallintovirasto voi tehdä kunnalle valvontapyynnön koskien toiminnanharjoittajan rajoitusten noudattamista eli sitä noudattaako toiminnanharjoittaja päätöstä vai onko sillä käytössään koronatodistuksen esittämisvelvoite. 
 
Aluehallintovirasto voi esimerkiksi velvoittaa toiminnanharjoittajan tarkastamaan asiakkailta koronapassin, jos valvonnassa herää epäilys, ettei todistuksia ole tarkastettu. 

Lue lisää: Tartuntatautilaki (finlex.fi)

Koronapassi Koronapassi Viranomaisten roolit ja toimivalta

Jos alueella on voimassa valtioneuvoston asetuksella asetettuja ravintolatoiminnan rajoituksia, kokoontumisrajoitus- tai tilojen käyttöä koskeva päätös, toiminnanharjoittaja voi rajoitusten vaihtoehtona edellyttää asiakkailta ja toimintaan osallistuvilta koronapassin esittämistä yleisötilaisuuteen tai tilaan pääsemiseksi.  

Jos toiminnanharjoittaja on ottanut koronapassin käyttöön: 

  • Ravintolan ei tarvitse noudattaa alueella voimassa olevia valtioneuvoston asetuksella säädettyjä aukioloaikaa, anniskeluaikaa, asiakkaiden saapumista ja oleskelua, asiakaspaikkojen määrää sekä istumapaikkaa pöydän tai muun tason ääressä koskevia rajoituksia.  

    Ravintolan ei tarvitse noudattaa alueella voimassa olevia valtioneuvoston asetuksella säädettyjä asiakkaiden saapumista ja oleskelua koskevia rajoituksia. Valtioneuvoston asetuksen pykälän 3 momenteissa 1 ja 2 asetetut rajoitukset asiakkaiden saapumisesta ja oleskelusta koskevat tällä hetkellä kaikkia maakuntia.
     

  • Yleisötilaisuuksissa tai asiakas- ja osallistujatiloissa ei tarvitse noudattaa osallistujamäärää koskevia rajoituksia eikä osallistujien sijoittumista koskevia velvoitteita. 

Jos toiminnanharjoittaja on ottanut passin esittämisvelvoitteen käyttöön, se ei saa päästää yleisötilaisuuteen tai tilaan asiakasta tai toimintaan osallistuvaa ilman todistusta. Poikkeuksena ovat alle 16-vuotiaat lapset, joita todistuksen esittämisvelvoite ei koske. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että ilman koronapassia tuleva asiakas on alle 16-vuotias. 
 
Asiakas- ja osallistujatiloissa ja tapahtumissa on noudatettava tartuntatautilain pykälässä 58 c säädettyjä hygieniavaatimuksia. Ravintoloissa pitää noudattaa pykälässä 58 a säädettyjä yleisvelvoitteita. 

Lisätietoa:Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?  

Milloin koronapassia ei voi käyttää? 

Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille, jos kunta tai aluehallintovirasto on kieltänyt yleisötilaisuuden järjestämisen kokonaan. 

Päivitetty 3.12.2021

Koronapassi Koronapassi

Toiminnanharjoittaja ei voi ottaa koronapassia käyttöön sellaisissa tiloissa ja paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisen elämän tai lakisääteisten oikeuksien kannalta välttämättömiä tai olennaisia. 

Koronapassia ei saa edellyttää esimerkiksi näissä tiloissa: 

  • apteekeissa,  
  • vähittäiskaupoissa,  
  • posteissa,  
  • huoltoasemilla tai  
  • kirjastoissa. 

Lisäksi tällaisia lakisääteisiä tai välttämättömiä palveluja ovat kaikki viranomaispalvelut ja julkiset hallintotehtävät. 

Koronapassia ei saa edellyttää myöskään yleisissä kokouksissa.  Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.

Katso myös kysymys Missä koronapassia voi käyttää?

Koronapassi Koronapassi

Toiminnanharjoittaja voi ottaa koronapassin rajoitusten vaihtoehtona käyttöön tiloissa, joita asiakkaat käyttävät vapaa-aikanaan virkistystarkoituksessa. Tällaisia tiloja ovat: 

  1. yleisötilaisuuksiin käytettävät sisä- ja ulkotilat;  
  2. ravitsemisliikkeet;  
  3. kuntosalit ja muut urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisäliikuntatilat;  
  4. yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä tai läheisyydessä olevat pukuhuonetilat;  
  5. tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat;  
  6. huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat;  
  7. sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat;  
  8. museot, näyttelytilat ja muut vastaavat kulttuuritilat, kuten esimerkiksi taidegalleriat. 

Katso myös kysymys Missä koronapassia ei voi käyttää?

Koronapassi Koronapassi

Laissa ei ole erikseen määritelty, millä tavoin koronapassin käyttöönottamisesta tulee ilmoittaa asiakkaalle. Toiminnanharjoittajan tulee tartuntatautilain mukaisessa omavalvontasuunnitelmassa kuvata koronapassin käyttö omassa toiminnassaan. Ravintola voi siten itse määritellä toimintatavan myös tältä osin. Tehokas tapa ilmoittaa asiakkaalle koronapassin käytöstä on esimerkiksi ravintolan sisäänkäynnille asetettu asiakasohjeistus. 

Koronapassi Koronapassi

Esimerkiksi järjestyksenvalvoja tai ravintolan työntekijä voi tarkastaa koronapassin asiakkaalta toimitilan ulkopuolella, ovella tai välittömästi toimitilaan sisälle tullessa. Toiminnanharjoittajan on omavalvonnan keinoin varmistettava, että jokaiselta sisään pyrkiviltä asiakkaalta tarkastetaan koronapassi viipymättä ennen tiloihin pääsyä. Koronapassin voi tarkastaa esimerkiksi mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saa maksutta yleisimmistä sovelluskaupoista.

Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että koronapassi tarkastetaan kaikilta asiakkailta. Jos toiminnanharjoittaja ei pysty varmistamaan tätä, se ei voi ottaa koronapassia käyttöön.

Huomioitava ravintoloiden osalta

Koronapassin tarkastaminen on järjestettävä siten, että mahdollisesti ravintolaan asiakkaaksi pyrkivät koronapassittomat henkilöt eivät missään tilanteessa joudu kontaktiin koronapassillisten henkilöiden kanssa.

Asiakkaiden tulee voida luottaa siihen, että ravintolassa asiointi on terveysturvallista heti saapumishetkestä alkaen.

Lisätietoa:

Päivitetty 29.11.2021

Koronapassi Koronapassi

Jos alueella on voimassa rajoituksia vuorokauden vaihtuessa, toiminnanharjoittaja voi ottaa koronapassin käyttöön välittömästi. Tällöin henkilökunnan on kysyttävä asianmukaista todistusta kaikilta asiakkailta klo 00 ja ohjattava ilman koronapassia tilassa oleskelevat asiakkaat poistumaan.  

Koronapassi Koronapassi

Jos todistuksen tarkastaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymällä lukijaohjelmalla ei ole teknisistä syistä mahdollista, voit tarkastaa todistuksen voimassaolon manuaalisesti ilman sähköistä lukijaohjelmaa. 

Koronapassi Koronapassi

Koko maassa on edelleen voimassa yleiset hygieniavaatimukset, joiden mukaan ravintoloiden on mm. ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravitsemisliikkeeseen. Tätä velvoitetta ei ole mahdollista sivuuttaa, vaikka ottaisi käyttöön koronapassin.

Koronapassi Koronapassi Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat

Kun asiakkaan mukana oleva tulkki tai henkilökohtainen avustaja toimii asiakkaan työntekijänä, ei häneltä voi edellyttää koronapassin esittämistä. Jos henkilö siirtyy työtehtävänsä päätyttyä asiakkaaksi, täytyy häneltä koronapassi tarkastaa kuten muiltakin asiakkailta, jos järjestäjä on ottanut sen käyttöön.

Lisätietoa:

Jos tapahtumanjärjestäjä on ottanut koronapassin käyttöön, edellytetäänkö sitä tilaisuuden työntekijöiltä ja esiintyjiltä?

Koronapassi Koronapassi

Vaikka toiminnanharjoittaja olisi ottanut koronapassin käyttöön, sitä ei tarvitse tarkastaa alle 16-vuotiailta lapsilta. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin varmistettava, että ilman koronapassia tilaisuuteen tai tilaan tuleva asiakas on alle 16-vuotias. 

Koronapassi Koronapassi

Koronapassista käy ilmi koronapassiin kirjatun henkilön nimi ja tieto koronapassin voimassaolosta. Koronapassi ei kuitenkaan ole sellainen henkilöllisyystodistus, josta voitaisiin varmistaa asiakkaan tai toimintaan osallistuvan henkilöllisyys.

Jos asiakkaan tai toimintaan osallistuvan henkilöllisyydestä herää varteenotettava epäilys, pitää hänen henkilöllisyytensä varmistaa henkilöllisyystodistuksesta koronapassin tarkastamisen yhteydessä.

Koronapassi Koronapassi

Laki ei ota kantaa siihen, voiko koronapassia vaatia esitettäväksi, jos rajoituksia ei ole voimassa. Toiminnanharjoittaja voi oman harkintansa perusteella ja omalla riskillään päättää ottaa koronapassin käyttöön ilman voimassa olevaa rajoituspäätöstä. Toiminnanharjoittaja kantaa tällöin itse oikeudellisen vastuun toiminnastaan ja mahdollisista seuraamuksista.  
 
Aluehallintovirasto valvoo koronapassin käyttöä vain silloin, kun toiminnanharjoittaja on ottanut koronapassin käyttöön vaihtoehtona voimassa oleville alueellisille koronarajoituksille. 

Koronapassi Koronapassi

Koronapassin voi ottaa käyttöön myös vain tiettyinä viikonpäivinä tai vain tiettyinä vuorokaudenaikoina. Koronapassin käyttö pitää kuvata toiminnanharjoittajan omavalvontasuunnitelmassa koronataudin leviämisen ehkäisemiseksi asiakkaiden keskuudessa.   

Koronapassin voi ottaa käyttöön myös vain tietyssä, rajatussa tilassa. Esimerkiksi hotelli voi toimia niin, että se ottaa koronapassin käyttöön vain yökerhossa, mutta ei aulabaarissa.

Lisätietoa:

Koronapassi Koronapassi Muut ravitsemisliikkeet Ravintolat

Koronapassin käyttäminen vaihtoehtona kokoontumisrajoituksille koskee koko tilaisuutta. Yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä ei voi määritellä erikseen niitä tiloja, joissa koronapassi on vaihtoehtona rajoituksille.

Koronapassi Koronapassi

Opetus ja varhaiskasvatus

Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Opetus järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Opetuksessa voidaan siirtyä poikkeusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän päätöksellä, jos opetusta ei voida järjestää turvallisesti.

Lue lisää Opetushallituksen sivuilta: 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta: 

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Opetus ja varhaiskasvatus

Kokoontumisrajoitukset eivät koske varhaiskasvatusta. Lapsiryhmät pitää muodostaa varhaiskasvatuslain mukaan. Myös henkilöstömitoitusta säätelee voimassa oleva varhaiskasvatuslaki. Tartuntavaaran vuoksi varhaiskasvatuksessa on silti suositeltavaa työskennellä tavanomaista pienemmissä ryhmissä sekä tehostaa siivousta ja käsihygieniaa.

Myös muiden kuin lasten ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin tai koulun alueella tulee välttää. Kunkin varhaiskasvatusyksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivimmat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Lisätietoa:

Opetus ja varhaiskasvatus

Kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin voi sulkea koulujen tiloja, jos se on epidemiatilanteen kannalta välttämätöntä. Lähtökohtaisesti kunnan tehtävä on käyttää sille omalla alueellaan kuuluvaa valtaa. Aluehallintovirasto voi tehdä päätökset koulutilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella.

Ala- ja yläasteet

Perusopetuksen järjestämistä säätelee perusopetuslaki. Lakiin on lisätty väliaikainen pykälä 20 a, joka on voimassa 31.7.2022 saakka. Pykälä mahdollistaa poikkeukselliset opetusjärjestelyt kuten etäopetuksen.

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea koulutiloja, kun se on yleisvaarallisen taudin tai vaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kun päätös sulkemisesta on tehty, opetuksen järjestäjä päättää perusopetuksen osalta poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. 

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt mahdollistavat etäopetuksen sekä vuorottelun etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä. Vaikka koulu ottaisikin poikkeukselliset opetusjärjestelyt käyttöön, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti lähiopetuksessa pysyisivät:

  • 1.–3. luokkien oppilaat
  • erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat 
  • pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat 
  • perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.

Lukiot ja ammattikoulut

Toisen asteen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että koulutuksen järjestäjä voi normaalistikin järjestää opetuksen hyvin joustavasti etä-, lähi- ja monimuoto-opetusta hyödyntäen. Koulutuksen järjestäjä voi siis päättää esimerkiksi etäopetukseen siirtymisestä ilman kunnan tai aluehallintoviraston päätöstä sulkea koulutiloja.

Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea lukioiden tai ammattikoulujen tiloja, kun se on yleisvaarallisen taudin tai vaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kun päätös sulkemisesta on tehty, opetuksen järjestäjä päättää siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin.

Lisätietoa:

Opetus ja varhaiskasvatus

Oppilaitoksissa pitää noudattaa tartuntatautilain pykälässä 58 c säädettyjä hygieniavaatimuksia. Tämän lisäksi viranomaiset ovat antaneet koronaan liittyvästä terveysturvallisuudesta ohjeita ja suosituksia, joiden noudattamisesta vastaa opetuksen järjestäjä. 

Aluehallintovirasto ja opetushallitus suosittelevat opetuksen järjestäjiä noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaa ohjetta tarpeettomien fyysisten kontaktien välttämisestä ja hygieniakäytännöistä, joilla ehkäistään koronavirustartuntoja.

Edellä mainittujen turvaetäisyyksiä ja hygieniakäytäntöjä koskevien yleisten ohjeiden lisäksi kunnat tai sairaanhoitopiirit voivat antaa alueitaan koskevia suosituksia esimerkiksi maskien käytöstä, jotka opetuksen järjestäjän on syytä huomioida. Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi ohjata ja ohjeistaa opetustoimea tarkemmin koronaohjeiden käytännön soveltamisessa. 

Jos herää huoli kouluympäristön turvallisuudesta, ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä koulun johtoon tai kunnan opetustoimeen.

Päivitetty 5.8.2021

Opetus ja varhaiskasvatus

Opetushallitus on julkaissut ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämiseen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat 5.8.2021 päivittäneet suosituksiaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Suosituksia noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä lähiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lisätietoa ja ohjeistusta löytyy kootusti myös opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysyttyjen kysymysten sivuilta:  

Jos et löydä vastauksia kysymyksiisi tältä sivulta tai muiden tahojen ohjeista, voit ottaa yhteyttä koronainfoomme. Koronainfon yhteystiedot opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa:

Päivitetty 5.8.2021

Opetus ja varhaiskasvatus

Kyllä, opetuksen järjestäjä voi antaa maskisuosituksia nuoremmille kuin 6.-luokkalaisille.

Tartuntatautilain mukaisista toimenpiteistä kunnan alueella on viime kädessä vastuussa kunta. Kunta voi ryhtyä tartuntataudin vuoksi sellaisiin toimenpiteisiin kuin se katsoo tarpeelliseksi tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Perusopetuslain mukaan opetuksenjärjestäjä on vastuussa opetuksen turvallisuudesta. Opetuksen järjestäjä voi suositella maskinkäyttöä myös nuoremmille kuin 6. luokan oppilaille.

Kasvomaskit Opetus ja varhaiskasvatus

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulukuljetukset toteutuvat ja että oppilaat pääsevät kouluun. Vaihtoehtoisesti opetuksen järjestäjä voi myöntää oppilaan kuljettamista varten riittävän avustuksen, jos huoltaja pystyy huolehtimaan kuljetuksesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia koulukuljetusten turvallisesta toteuttamisesta ja hakea paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat ratkaisut.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut seuraavasti:  

  1. Varmistetaan, että oppilaat eivät matkusta sairaana ja että kuljettaja ei tule sairaana tai oireisena töihin.  
  2. Pidetään etäisyyttä ja pidättäydytään fyysisestä kontaktista (esim. kättely).  
  3. Korostetaan hyvää yskimis- ja aivastamishygieniaa. 
  4. Huolehditaan käsihygieniasta. 
  5. Huolehditaan kulkuneuvon siisteydestä ja pintojen puhtaudesta 

THL:n ohje kokonaisuudessaan: Ohjeet koulukuljetuksiin COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf, thl.fi)

Opetus ja varhaiskasvatus

Leirikouluja voi järjestää, jos ne pystytään toteuttamaan väljyys- ja hygieniasuosituksia sekä viranomaisten rajoituksia noudattaen. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on harkittava paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko leirikoulu järjestää.

Kuten kaikessa opetustoiminnassa, myös leirikouluissa on noudatettava tartuntatautilaissa määriteltyjä hygieniavaatimuksia (pykälä 58 c). Tämän lisäksi leirikoulun järjestäjän on otettava huomioon paikalliset viranomaisrajoitukset (esimerkiksi yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset ja ravintolarajoitukset) ja niiden mahdolliset vaikutukset leirikoulun järjestämiseen.

Opetushallituksen ohjeen mukaan leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. THL:n ja OKM:n suositus on, että opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Tärkeää on välttää tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa, myös majoitusta ja ruokailua järjestettäessä. Jos leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, niissä on suositeltavaa noudattaa THL:n koulukuljetuksia koskevaa ohjetta sekä kansallisia ja paikallisia suosituksia.

Paikallisen tilanteen arviointia tehtäessä oppilaitoksia kehotetaan olemaan yhteydessä ensisijaisesti oppilaitoksen sijaintikunnan ja leirikoulun kohdepaikkakunnan tartuntataudeista vastaavaan viranomaiseen.

Lisätietoa:

Leirikoulut Opetus ja varhaiskasvatus

Oppilaitosten järjestämät retket erilaisiin yleisötilaisuuksiksi katsottaviin näytöksiin ovat kokoontumisrajoitusten piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi retket elokuvanäytöksiin, teatteriin, balettiin tai sirkukseen. Yksityisnäytös esimerkiksi yhdelle koululuokalle ei ole kokoontumisrajoitusten piiriin kuuluva yleisötilaisuus.

Näytöksen järjestäjä on vastuussa siitä, että se noudattaa aluehallintoviraston päätöstä kokoontumisrajoituksista.

Kokoontumisrajoitusten piiriin eivät kuulu myöskään oppilaitosten omana toimintana järjestetyt retket sellaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin, jotka eivät muutenkaan kuulu yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten piiriin. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kansallispuistot tai muistomerkit. Oppilaitos voi myös järjestää koulun sisäisesti taide- tai kulttuuritapahtuman, jossa ei ole ulkopuolista yleisöä.

Opetushallituksen ohjeen mukaan koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Ohjeen mukaan opetuksen järjestäjän kannattaa harkita paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko erilaisia retkiä tai leirikouluja järjestää.

Lapset ja nuoret Opetus ja varhaiskasvatus

Oppilaitoksiin kuuluvat perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset), yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Tilastokeskus määrittelee oppilaitokseksi sellaisen hallinnollisen yksikön

  • jolla on rehtori tai muu johtaja
  • jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta
  • jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus
  • jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään
  • jonka toimintaa laki tai asetus säätelee
  • joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa
  • jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo.
Opetus ja varhaiskasvatus

Riskiryhmään kuuluvalle oppilaalle vapautuksen opetuksesta myöntää opetuksen järjestäjä, käytännössä koulun rehtori tai opettaja. Aluehallintovirasto ei ole asiassa toimivaltainen.  

Opetus ja varhaiskasvatus

Koulu voi perusopetuslain 35. pykälän mukaan myöntää oppilaalle luvan erityisestä syystä tilapäiseen poissaoloon opetuksesta. Luvan myöntämisen perusteiden arvioimiseksi koulu voi edellyttää huoltajaa toimittamaan selvityksen, muun muassa lääkärintodistuksen. 

Lääkäri voi kirjoittaa lääkärintodistuksen, jossa ei ole tarkempia tietoja huoltajan terveydentilasta, mutta josta käy ilmi huoltajan kuuluminen riskiryhmään. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus tai tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä. 

Lisätietoja:

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 
OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot
Työterveyslaitoksen ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

Opetus ja varhaiskasvatus

Työnantaja voi direktio-oikeuden perusteella määrätä opettajan työskentelemään koululla. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava työturvallisuudesta muun muassa tila- ja toiminnallisin järjestelyin. Työnantajan on myös hyvä huomioida työterveyslaitoksen ohjeistus viruksen torjunnassa työpaikoilla.

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvien opettajien tai koulun muun henkilökunnan mahdolliset erillisjärjestelyt hoidetaan työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Varotoimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. 

Lisätietoa:

Opetus ja varhaiskasvatus

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.

Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat.

Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa.

Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)

Terveydenhuolto

Jos palvelujen tuottajalla on voimassa oleva lupa tai rekisteröinti tuottaa palvelua tavallisena vastaanottotoimintana, kattaa tämä lupa/rekisteröinti kyseisen palvelun tuottamisen myös etäpalveluna. Näin ollen muutoslupaa ei tarvitse hakea. Jos palvelujen tuottajalla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa lupaa taikka rekisteröintiä, tulee lupaa/ rekisteröintiä etäpalvelujen tuottamiseen hakea.

Potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen. Toisin sanoen, etäpalveluissa asiakkaan tunnistamisessa suositellaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys etäpalvelujen tuottamiselle ja erityisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä myös muuta tunnistautumista. Edellytyksenä kuitenkin on se, että palvelujen tuottaja pystyy potilaan/ asiakkaan tosiasiallisesti tunnistamaan. Dokumentointi on erityisen tärkeää ja dokumentoida tulee myös se, miten tunnistautuminen on tapahtunut.

Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (ml. yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Etäpalveluissa potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on palvelujen antajalla.

Etäpalvelusta, samoin kuin muista terveydenhuollon palveluista, on laadittava asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät ja potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Päivitetty 6.7.2020

Terveydenhuolto

Koronavirustestaus kuuluu mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että testauksia tekevällä yksityisellä palvelujen tuottajalla tulee olla yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa kliinisen mikrobiologian tutkimusten tekemiseen. Lisäksi mikrobiologisten tutkimusten tekeminen edellyttää tartuntatautilan 18 §:ssä tarkoitettua mikrobiologian laboratorion toimilupaa taikka valvovan laboratorion kanssa tehtyä valvontasopimusta mikrobiologian vieritestauksien tekemiseen.

Koronavirustutkimusten tekeminen edellyttää, että palvelujen tuottajalla on joko laaja tai suppea mikrobiologisen laboratorion toimilupa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen palvelujen tuottajan tulee hakea toimintaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa lupaa että mikrobiologisen laboratorion toimilupaa. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun lupa toimintaan on myönnetty.

Jos palveluntuottajan toiminnalle haetaan suppean toiminnan lupaa ja sen mikrobiologinen asiantuntemus on hankittu erityisjärjestelyillä (valvontasopimus laajan toiminnan kliinisen mikrobiologian laboratorion kanssa) on tästä erityisjärjestelystä toimitettava kirjallinen valvontasopimus sekä näiden kahden toimijan yhteistyössä laatima (oma)valvontasuunnitelma.
Jos palvelujen tuottajalla on jo myönnetty ja voimassa oleva lupa mikrobiologian toimintaan (laajan toiminnan mikrobiologian lupa sekä yksityisen terveydenhuollon lupa), ja koronavirusdiagnostiikan pystyttäminen on tehty 27.3.2020 mennessä yhteistyössä THL:n kanssa voidaan toimintaa jatkaa normaalisti. Jos koronavirustestaus ei sisälly palvelujen tuottajan tutkimusvalikoimaan, tulee koronatestauksen aloittamisesta tehdä ilmoitus mikrobiologian toimiluvan myöntäneelle aluehallintovirastolle (tutkimusvalikoiman laajennus). Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla tiedot tutkimusnumerosta ja -nimikkeestä, arvio viikoittaisesta maksimitutkimusmäärästä (tutkimusmäärät/ vko) ja tieto siitä, osallistuuko laboratorio ulkoiseen laadunarvioitiin. Kaikista alihankintatutkimuksista tulee ilmoittaa samat tiedot, lisäksi vaaditaan tieto alihankintalaboratorioista sekä näyte ja vastausliikenteen järjestelyistä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai sähköpostitse. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun ilmoitus on käsitelty.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lupa- ja valvontaviranomaiset käsittelevät koronavirustestaukseen liittyvät lupahakemukset kiireellisinä.

Lisätietoa mikrobiologian toimiluvan hakemisesta ja COVID-19 laboratoriotutkimuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelusta.

Näytteenotto on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveydenhuollon toimintaa, joka yksityisesti tuotettuna edellyttää yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaiseksi tarkoitettuun koronanäytteenottopisteeseen, joka ei sijaitse toiminnassa olevan toimipaikan yhteydessä, tulee hakea lupaa normaalilla yksityisen terveydenhuollon lupamenettelyllä.

Pelkkä koronanäytteiden ottaminen ei edellytä kliinisen mikrobiologian toimilupaa tai valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Sen sijaan mikrobiologisiin näytteisiin liittyvä vieritestaus/ pikadiagnostiikka edellyttää valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Koronanäytteiden analysointi edellyttää, että palvelujen tuottajalla on kliinisen mikrobiologian toimilupa, jonka palveluvalikoimaan sisältyy ne covid-19-tutkimukset (analytiikka), joita laboratoriossa on tarkoitus suorittaa.

Näytteenottopisteiden perustamisessa on otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet. Kaikki ratkaisut on tehtävä potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen. Palvelujen tuottajien tulee dokumentoida kaikki koronaepidemiatilanteesta johtuva toiminta sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa kyseisellä hetkellä työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Väliaikaisia näytteenottopisteitä ei ole välttämätöntä tarkastaa kunnan virkalääkärin toimesta. Tällöin palvelujen tuottajan tulee kuitenkin tarkastaa tilat itse ja toimittaa täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastus-lomake (valvira.fi) tarkastuskertomuspohjaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti suorittaisi toimitilan käyttöönottotarkastuksen.

Henkilökunnan suojaamisessa, näytteenotossa ja näytteen lähettämisessä tulee noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistuksia:

Koronatestit Terveydenhuolto

Jos terveydenhuollon palvelujen tuottajalle myönnetyssä luvassa ei ole mainintaa kotikäynneistä asiakkaan tiloissa tai potilaan kotona, riittää että palvelujen tuottaja ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli aikoo jatkossa ryhtyä tuottamaan jo myönnetyssä luvassaan olevia terveydenhuollon palvelua myös potilaan kotona. Lupaviranomainen arvioi tehdyn ilmoituksen perusteella, riittääkö suunniteltujen kotona annettavien palvelujen luonne huomioiden pelkkä ilmoitus, vai kehotetaanko toimijaa hakemaan muutosta lupaan.

Jos taas terveydenhuollon palvelujen tuottaja aikoo tuottaa potilaan kotona sellaisia palveluita, jotka eivät vielä sisälly palvelujen tuottajan jo olemassa olevaan lupaan, tuottajan tulee hakea muutosta lupaan (palvelualan laajennus). 

Tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi myös kotikäynneillä on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaiseen suojautumiseen, jolla turvataan asiakasta, potilasta ja henkilökuntaa.  

Lisätietoa:

Terveydenhuolto

Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä ja sitä operoidaan olemassa olevasta toimipaikasta, ei tarvitse tehdä erikseen luvan muutoshakemusta tai ilmoitusta. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto jo olemassa olevien tilojen yhteydestä tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on siis mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta.

Muut väliaikaiset rokotuspisteet edellyttävät yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaisen toimipaikan nimessä täytyy olla maininta, että kyse on koronarokotuspisteestä.
Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta pitää konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Palveluntuottajalla on velvollisuus päivittää omavalvontasuunnitelmaa siten, että se on ajantasainen ja kattaa väliaikaisen koronarokotuspisteen luvassa myönnetyn toiminnan.

Käyttöönottotarkastus

Kunnan virkalääkärin ei tarvitse tarkastaa väliaikaisia rokotuspisteitä.

Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä, ei tarkastusta tarvita. 

Palvelun tuottajan täytyy tarkastaa tilat itse, jos:

  • väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan (korona)näytteenottopisteen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä
  • väliaikainen rokotuspiste on aivan uusi irrallaan oleva piste.

Täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastuslomake toimitetaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti tilan tarkastaa.

Jos rokotukset tapahtuvat näytteenottopisteen yhteydessä, on palvelun tuottajan otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Lisäksi tarvitaan selvitys siitä, että toiminta on erillistä näytteenotosta.

Rokotuspisteen vastaavan johtajan pätevyysvaatimukset

Kunta vastaa rokotustoiminnasta tilanteessa, jossa palvelujen tuottaja antaa ainoastaan maksuttomia rokotteita kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tässä tapauksessa vastaavan johtajan ei tarvitse olla lääkäri. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Lue lisää:

Terveydenhuolto

Valmiuslaki ei oikeuta kuntia poikkeamaan kaikista lakisääteisistä velvoitteistaan ja määräajoistaan. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain säännökset ovat voimassa valmiuslain säännöksistä huolimatta.

Koronaepidemiatilanteessa voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla tarkoituksenmukaista välttää varsinaisten tarkastuskäyntien tekemistä. Kunnan vastaava lääkäri tai hammaslääkäri voi alueen koronaepidemiatilanteen takia tehdä tarkastuksen kirjallisella menettelyllä tai etäyhteyden välityksellä. Tarkastaja arvioi onko edellä kuvattu valittu tarkastusmenettely riittävä vai pitääkö lisäksi tehdä varsinainen tarkastuskäynti.

Tarkastuskertomus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen kuin lupa toimintaan voidaan myöntää tai toiminta aloittaa.

Terveydenhuolto

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pääsääntönä on, että uudet tilat tulisi tarkistaa ja mahdollisesti niiden käyttöönotto edellyttäisi myös muutosta voimassa olevaan lupaan. Tartuntatautilain pykälässä 17 säädetään kuitenkin infektioiden torjunnasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa palvelujen tuottajan omavalvonnan ja potilasturvallisuuden varmistaminen voivat jopa edellyttää sitä, että etsitään erilaisia ratkaisuja mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja riskiryhmien, muiden potilaiden sekä myös henkilökunnan suojaamiseksi. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto (jo olemassa olevien tilojen yhteydestä) tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta. Uusien toimipaikkojen/ -pisteiden perustaminen edellyttää edelleen luvan hakemista ja tarkastuksen tekemistä.

Uusien tilojen ja ratkaisujen käyttöönoton tulee perustua nimenomaan tartuntatautiperusteisiin ja poikkeusolosuhteisiin. Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta tulee konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on tehtävä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.

Päivitetty 15.9.2020.

Terveydenhuolto

Valmiuslaki ei ole voimassa, joten siirtyminen toisiin toimipaikkoihin ilman luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä ei ole enää mahdollista.

Palvelujen tuottajien on tehtävä kaikki päätökset asiakas- ja potilasturvallisuus varmistaen. Toiminta, tehdyt päätökset sekä Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida. Palvelujen tuottajien tulee siis dokumentoida kaikki Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvat muutokset ja päätökset sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.

Ne terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka Covid-19-epidemiatilanteen vuoksi siirtyivät aikaisemman ohjeistuksen mukaisesti toisiin toimintayksiköihin työskentelemään, voivat jatkaa toimintaansa näissä toimintayksiköissä 31.5.2021 saakka. Jos tarkoituksena on jatkaa palvelujen tuottamista uudessa toimipaikassa myös 31.5.2021 jälkeen, tulee tähän hakea lupa tai tehdä ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. Jos toiminta on kuitenkin aloitettu valmiuslain voimassaolon aikana (16.3.–16.6.2020), voidaan palvelujen tuottamista jatkaa samalla tavalla myös lupahakemuksen tai ilmoituksen käsittelyaikana. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että itsenäisellä ammatinharjoittajalla on jo olemassa oleva rekisteröinti johonkin toimipaikkaan tai yhtiöllä on voimassa oleva yksityisen terveydenhuollon lupa toiseen toimipaikkaan.

Päivitetty 28.8.2020.

Terveydenhuolto

Sosiaalipalvelut

Aluehallintovirasto ja Valvira ovat julkaisseet syyskuussa 2020 tiedotteen perusoikeuksen toteutumisesta ja tartuntojen ehkäisystä sosiaalihuollossa.

Tiedote: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.

Lisätietoa:

Sosiaalipalvelut

Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.

Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa  toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.

Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.

Sosiaalipalvelut

Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.

Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.

Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.

Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.

Sosiaalipalvelut

Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.

Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.

Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.

Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa.

Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.

Lue myös tiedotteemme 23.4.2020:

Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit

Sosiaalipalvelut

Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme toimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.

On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.

Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi. Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.

Sosiaalipalvelut

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan 18.6.2020, että tartuntatautilain 17 §:n nojalla ei voi antaa sitovia vierailukieltoja asumisyksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirasto viittaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun ja toteaa, että tapaamisia ja vierailuja hoivakoteihin ja muihin sosiaalihuollon asumisyksiköihin ei voi kategorisesti kieltää eikä asiakkaan poistumista yksiköstä voi estää ilman lakiin perustuvaa syytä.

Vierailut ja läheisen ulkoiluapuna toimiminen pitää lähtökohtaisesti sallia, jos asiakkaan tilanteen yksilöllinen arviointi ei anna oikeutta käyttää tartuntatautilain mukaisia eristämis- tai karanteenitoimenpiteitä. Riittävästä suojautumisesta ja turvaetäisyyksistä on kuitenkin huolehdittava.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 18.6.2020

Sosiaalipalvelut

Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailujen välttämistä koskeva suositus ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.

Vastausta on päivitetty 2.7.2020.

Sosiaalipalvelut

Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.

Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.  

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä.

Sosiaalipalvelut

Nuoriso ja nuorisotyö

Nuorisotyössä on omaksuttu nopeasti uudet toimintatavat, jotka ovat painottuneet digitaaliseen työskentelyyn ja jalkautuvaan työhön. Koronaviruksen aiheuttama tilanne on osoittanut, että nuorten kohtaaminen uusin, digitaalisin välinein ja etämenetelmin onnistuu hyvin ja sille on paikkansa. Moni opittu asia jää työkalupakkiin pysyvästi. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Oikean tiedon välittäminen koronaviruksesta ja tautitilanteesta nuorille on myös edelleen tärkeää.

Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan voidaan tehdä paikallisesti. Paikalliset tartuntataudeista vastaavat viranomaiset voivat tartuntatautilain 9 §:n mukaisesti avustaa näissä paikallisissa ratkaisuissa.

Nuorisotilatoiminnassa, kerhotoiminnoissa, ryhmäharrastuksissa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:

  • Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
  • Suositeltua turvaväliä (vähintään 2 m) noudatetaan
  • Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
  • Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
  • Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
  • Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää
  • Huomioidaan alueelliset ja paikalliset rajoitukset ja suositukset

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Lisätietoa:

Vastausta on päivitetty 31.8.2021

Lapset ja nuoret Nuoriso ja nuorisotyö

Etsivä nuorisotyö jatkuu normaalisti yleiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ja paikallisten viranomaisten määräykset huomioon ottaen. Etsivä nuorisotyö jalkautuu ja tapaa nuoria kasvokkain sekä hyödyntää verkko-ohjausta ja sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Joustavat etätyökäytännöt ovat suositeltavia, jos epidemiatilanne muuttuu.

Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Jos etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.

Etsivään nuorisotyöhön on myös lisätty määrärahoja. Lisäavustus on tarkoitettu koronaviruksen jälkeisiin elvytystoimiin, joilla tasoitetaan poikkeusolojen aiheuttamia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Lisätietoa:

Päivitetty 22.7.2021.

Lapset ja nuoret Nuoriso ja nuorisotyö

Leirejä on monia erilaisia (esimerkiksi kesäleirit ja rippileirit) ja niitä järjestää moni eri taho. Tyhjentävää vastausta leirien järjestämiseen ei siis voida antaa. Leirin järjestäjä on vastuussa siitä, että leiri järjestetään rajoitukset ja suositukset huomioon ottaen mahdollisimman turvallisesti.

Leiritoiminnan moninaisuuden vuoksi monet koronarajoitukset ja -suositukset saattavat olla osin päällekkäisiä, eli järjestäjän on otettava leirillä huomioon samanaikaisesti eri rajoituksia ja suosituksia.

Lain edellyttämät hygieniavaatimukset (tartuntatautilain pykälä 58 c)

Leirillä täytyy ottaa huomioon tartuntatautilain vaatimat hygieniavaatimukset, jos leirin järjestää sellainen taho, jota vaatimus koskee. Lisätietoja: Mitä toimijoita tartuntatautilain hygieniavaatimukset koskevat?

Vaatimuksiin sisältyy mm. käsienpesun mahdollisuus ja pintojen tehostettu puhdistaminen. Lisätietoa: Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset? 

Suosittelemme noudattamaan myös THL:n ja OKM:n ohjeita lasten ja nuorten leiritoiminnan järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet ohjeen leirien turvalliseen järjestämiseen. Ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa ryhmissä alueellisten rajoitusten mukaan. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä. Leiriohjeistus löytyy alla olevasta linkistä.

Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)

Leirillä täytyy ottaa huomioon hygieniavaatimusten lisäksi lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen, jos leiri järjestetään tilassa, jota päätös koskee. Päätöksen noudattamisesta on vastuussa tilan haltija.

Tartuntatautilaissa luetelluissa urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava leiriläisten lukumäärästä riippumatta. Muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.

Alla olevassa linkissä on lueteltu tarkemmin toimijat ja laissa mainitut urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyt tilat.

Tilojen sulkeminen (tartuntatautilain pykälä 58 g)

Jos alueelle on annettu ns. sulkemispäätös, voi sen piiriin kuuluvia tiloja käyttää ainoastaan vuonna 2008 ja sitä nuorempien lasten ja nuorten leiritoimintaan.

Jos suljettavaksi määrättyjä tiloja käytetään vuonna 2008 ja sitä nuorempien lasten ja nuorten leiritoimintaan, täytyy silloinkin ottaa huomioon mahdollinen tilojen käyttöä koskeva päätös sekä tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset.

Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)

Kokoontumisrajoitukset eivät koske leirien normaalia toimintaa eivätkä leirin sisäisiä tapahtumia, joihin ei osallistu ulkopuolisia. Jos leirillä järjestetään yleisötilaisuudeksi katsottavaa tapahtumaa, on tämän tapahtuman aikana otettava huomioon kokoontumisrajoitukset.

Ravintoloiden rajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58 a ja valtioneuvoston asetukset)

Ravintolarajoitukset on otettava huomioon leirien ruokailussa, jos ruokailu järjestetään ravintolan tai kahvilan asiakastiloissa. Ravintolarajoitukset eivät koske leirin sisäistä ruokailua, eli jos ruokailu järjestetään muualla kuin ravintolan tiloissa.

Päivitetty 13.10.2021

Lapset ja nuoret Nuoriso ja nuorisotyö

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kokoontumisrajoitukset eivät koske nuorisotilojen ja nuorten työpajojen tavanomaista toimintaa. Nuorisotilan tavanomaiseksi toiminnaksi lasketaan esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät, ohjatut kerhot tai pienryhmät. Kokoontumisrajoitukset kuitenkin koskevat nuorisotiloissa mahdollisesti järjestettäviä tilaisuuksia ja tapahtumia. Lisätietoa: Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?  

Toimijoita ja niiden tiloja voi koskea tilojen käyttöä koskevat päätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.

Huomaa, että kunnat voivat tartuntatautilain pohjalta ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla päättää sulkea omia tilojaan tai rajoittaa niiden käyttöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistavat, että julkisten tilojen, kuten nuorisotilojen käytössä, tulee soveltaa niiden antamaa ohjetta. Nuorisotilojen ja työpajojen ylläpitäjien täytyy itse arvioida, miten ohjetta voidaan parhaiten soveltaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuus varmistetaan. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että myös lapset ja nuoret noudattavat ohjeita.

Korostamme jokaisen toimijan ja aikuisen vastuuta noudattaa viranomaisten ohjeita hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä ehkäistään. 

Vastausta on päivitetty 13.10.2021

Lapset ja nuoret Nuoriso ja nuorisotyö

Nuorten työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen pitää tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Toimintatavoista pitää aina sopia yhdessä toimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.

Kevään 2020 poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa oli mahdollista järjestää myös työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Monilla työpajoilla kehitettiin etävalmennusmalleja kevään ja kesän 2020 aikana. Valmennuksen monipuolistamista etäpalveluja kehittämällä suositellaan edelleen, jotta valmennusta voidaan jatkaa koronatilanteesta riippumatta.

Tämän hetken koronatilanteessa seurataan tartuntatautilakia. Sen mukaan ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti ja tarvittaessa paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla.

Vinkkejä verkkovalmennukseen:

Lisätietoa STM:n kevään 2020 ohjeista:

  • Tiedote 8.4.2020: Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla (stm.fi)

Päivitetty 12.2.2021.

Lapset ja nuoret Nuoriso ja nuorisotyö

Jos nuorisotilalla ilmenee koronavirustartuntoja, on tärkeää, että mahdollisesti altistuneet voidaan jäljittää mahdollisimman hyvin. Tietosuoja-asetus antaa mahdollisuuden henkilötietojen käsittelyn muun muassa silloin, kun halutaan seurata epidemian leviämistä.

Lisätietoa:

Nuoriso ja nuorisotyö

Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen.  Jos olette saaneet valtionavustusta lasten ja nuorten harrastustoimintaan, voitte käyttää rahoitusta myös etäkerhoista aiheutuviin ohjaajakuluihin. Kuvatkaa loppuraportin yhteydessä meille kokemuksenne etäkerhoista.

Nuoriso ja nuorisotyö

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Kokoontumisrajoitusten päätöksenteossa emme ole voineet jäädä odottamaan kuulemiseen tyypillisesti kuluvaa kahdesta kolmeen viikkoa, koska päätöksenteossamme meidän pitää ottaa huomioon ihmisten terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle aiheutunut akuutti vaara sekä käytössämme olevat terveysviranomaisten selvitykset epidemiatilanteesta.

Aluehallintovirastot voivat tehdä tartuntatautilain pykälän 58 mukaisia päätöksiä kokoontumisrajoituksista enintään kuukaudeksi kerrallaan. Kunkin yksittäisen päätöksen on perustuttava alueen sairaanhoitopiiriltä saatuun ajantasaisimpaan tietoon alueella vallitsevasta epidemiologisesta tilanteesta. Kun teemme päätöstä meidän on lisäksi voitava arvioida, miten alueen epidemiologinen tilanne todennäköisesti tulee kehittymään päätöksen voimaantuloa seuraavien neljän viikon aikana.

Hallintolain mukaan (pykälä 34) kuultavalle on kuulemisen jälkeen varattava riittävästi aikaa selvityksen antamiseen. Lisäksi on varattava seitsemän päivää kuulemiskirjeen ja päätöksen tiedoksiantoon.

Jos varaisimme aikaa tulla kuulluksi kokoontumisrajoitusten päätöksistä, se viivästyttäisi merkittävästi päätöksentekoa. Siten päätös perustuisi jo vanhentuneeseen tietoon alueen epidemiologisesta tilanteesta. Kuuleminen saattaisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Kuulemisesta johtuva asian käsittelyn viivästymä saattaisi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai ympäristölle.

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan koronapassista säädettyjen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista.  

Miten aluehallintovirasto valvoo koronapassin käyttöä? 

Aluehallintovirasto ohjaa kuntien tekemää valvontaa sekä ylläpitää alueellista tilannekuvaa tehdyistä tarkastuksista ja havaituista epäkohdista. Lisäksi aluehallintovirasto voi tehdä kunnalle valvontapyynnön koskien toiminnanharjoittajan rajoitusten noudattamista eli sitä noudattaako toiminnanharjoittaja päätöstä vai onko sillä käytössään koronatodistuksen esittämisvelvoite. 
 
Aluehallintovirasto voi esimerkiksi velvoittaa toiminnanharjoittajan tarkastamaan asiakkailta koronapassin, jos valvonnassa herää epäilys, ettei todistuksia ole tarkastettu. 

Lue lisää: Tartuntatautilaki (finlex.fi)

Koronapassi Koronapassi Viranomaisten roolit ja toimivalta

Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirasto ohjaa ja sovittaa yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueellaan. 

Aluehallintovirasto valvoo, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa. 

Aluehallintovirasto kerää tietoa varautumisesta, ohjaa ja tarvittaessa ryhtyy tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä. 

Aluehallintovirasto tekee yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset usean kunnan alueelle. Kunnan tartuntatautitien torjunnasta vastaava toimielin voi tehdä vastaavat rajoitukset oman kuntansa alueelle. Aluehallintoviraston toimivalta ulottuu yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen ja kieltämiseen. Aluehallintovirasto ei voi rajoittaa yksityistilaisuuksia. Tämän lisäksi aluehallintovirasto voi tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen myötä rajoittaa asiakas- ja toimitilojen käyttöä.

Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.

Vastausta päivitetty 3.6.2021

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Viimeisimmät päätökset aluehallintovirastojen antamista ja koronaviruksen torjuntaan liittyvistä määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot. Vanhemmat määräykset saat tekemällä tietopyynnön aluehallintoviraston kirjaamoon.

Lisätietoa:

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Koronaviruksesta johtuvien rajoitusten valvonta jakautuu usealle viranomaiselle. Myös kaupallisilla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on velvollisuus omalla vastuullisella toiminnallaan ja suunnittelullaan varmistaa, että epidemiatilanne ei pahene. Tartuntatauteihin liittyviä valvontavastuita on kuvattu tartuntatautilaissa. 

Tilojen sulkemisen, lähikontaktin välttämisen asiakastiloissa ja toiminnassa terveysturvallisuuden huomioimisen valvonta

Kunta yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa vastaavat alla olevien lakipykälien ja määräysten noudattamisen valvonnasta. 

  • Tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetään tietyistä hygieniavaatimuksista, joita yleisölle avoimissa ja asiakkaille ja osallistujille varatuissa toimitiloissa on noudatettava ilman mitään erillistä määräystä. Lisätieto: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?
     
  • Tartuntatautilain pykälässä 58 d säädetään lähikontaktin välttämisestä asiakastiloissa. Jos aluehallintovirasto tai kunta on tehnyt määräyksen lähikontaktien välttämisestä asiakastiloissa, toimijoiden pitää mm. tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, miten ne estävät yleisön ja asiakkaiden lähikontaktit. Lisätietoa: Mitä toimijoita ja tiloja turvavälipäätös koskee?
     
  • Tartuntatautilain pykälässä 58 g säädetään tilojen väliaikaiaisesta sulkemisesta. Jos aluehallintovirasto tai kunta on tehnyt määräyksen tilojen sulkemisesta, toimijoiden on määräystä noudatettava. Lisätietoa: Mitä toimijoita ja tiloja tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat

Yllä kuvattujen määräysten ja laissa kuvattujen velvollisuuksien noudattaminen on tiloista vastaavan toimijan vastuulla. Niiden noudattamista valvovat pääasiassa kuntien tartuntataudeista vastaavat viranhaltijat tai ympäristöterveydenhuollon valvojat. He voivat  

  • tehdä tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten ohessa.  
  • tartuntatautilain nojalla tehdä tarkastuksia epidemiologisen tiedon pohjalta tai esimerkiksi asiakkailta saatujen epäkohtahavaintojen pohjalta.  
  • tehdä tarkastuksia myös aluehallintoviraston pyynnöstä.  

Jos havaitset asiakas- tai toimitiloissa, kuten kauppakeskuksissa tai myymälöissä, epäkohtia yllä kuvattujen määräysten tai velvoitteiden noudattamisessa, voit ilmoittaa havainnostasi kuntasi ympäristöterveydenhuoltoon. 

Aluehallintovirasto ohjaa kuntien tekemää valvontaa sekä ylläpitää alueellista tilannekuvaa tehdyistä tarkastuksista ja havaituista epäkohdista. Lisäksi voimme tehdä kunnille valvontapyyntöjä. 

Ravintoloiden valvonta

Ravintoloiden toiminnan koronarajoituksista säädetään tartuntatautilaissa ja lakia täydentävällä ja tarkentavalla valtioneuvoston asetuksella. Aluehallintovirasto ei siis päätä näistä rajoituksista.

Ravintolan, kahvilan tai muun ravitsemisliikkeen pitäjällä on velvollisuus suunnitella toimintansa vastaamaan annettuja rajoituksia ja laatia tartuntatautilain mukainen suunnitelma asiakkaiden nähtäväksi. 

Aluehallintovirasto valvoo, että ravintolat noudattavat annettuja rajoituksia esimerkiksi aukioloajoista ja asiakasmääristä. Alkoholitarkastajamme tekevät tartuntatautilain mukaisia tarkastuskäyntejä ravintoloihin. Valvonnan perusteella voimme määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa. Vakavimmissa rikkomuksissa voimme määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Voimme myös pyytää valvontaan virka-apua poliisilta. 

Monet koronapandemian aikaiset aluehallintoviraston ravintolatarkastukset pohjautuvat asiakkailta saatuihin ilmoituksiin. Jos epäilet, että jossakin ravintolassa rikotaan annettuja rajoituksia, voit ilmoittaa siitä alueen aluehallintoviraston alkoholihallintoon. Lisätietoa: aluehallintovirastojen yhteystiedot 

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten valvonta

Aluehallintovirastot voivat tartuntatautilain pykälän 58 pohjalta tehdä kokoontumisrajoituksia, jotka koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Jokaisella tapahtumajärjestäjällä on vastuu noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia ja suunnitella toiminta annettujen ohjeiden mukaisesti.  

Jos havaitset toimintaa, jonka arvioit olevan kokoontumisrajoitusten vastaista, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän kanssa. Jos se ei auta, voit ilmoittaa asiasta polisiille, joka valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Voit myös ilmoittaa yleisötilaisuuksiin liittyvistä havainnoistasi kuntasi ympäristöterveydenhuoltoon. 

Jos havaitset, että tapahtuman mahdollisella anniskelualueella rikotaan ravintoloille annettuja rajoituksia, voit ilmoittaa siitä alueen aluehallintoviraston alkoholihallintoon. Lisätietoa: aluehallintovirastojen yhteystiedot

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

Kuvituskuva, jossa palapeli, jonka osasina keskeisimmät viranomaiset koronapandemian hoidossa: eduskunta ja hallitus, THL, STM, sairaanhoitopiirit, aluehallintovirasto ja kunnat. Tiivistetysti koottuna vastaustekstissä auki kirjoitetut vastuut.

Kuva: keskeisimmät viranomaiset ja niiden vastuut koronapandemian hoidossa tiivistetysti. Kuva avautuu suurempana uuteen välilehteen klikkaamalla.

Sairaanhoitopiirit ja alueelliset koronakoordinaatio- tai yhteistyöryhmät

  • Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita. 
  • Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaiseman toimintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alueelliset yhteistyöryhmät (koronakoordinaatioryhmät tai koronaryhmät, ns. "koronanyrkit"), joissa on mukana eri viranomaisia. Ryhmien tehtävä on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja koordinoida ja valmistella alueellisia ja paikallisia torjuntatoimia. Yhteistyöryhmät voivat esimerkiksi tehdä aluetta koskevia linjauksia, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirasto voivat tehdä toimivaltansa mukaisia määräyksiä. Osa linjauksista voi näkyä sairaanhoitopiirien tai kuntien antamina suosituksina, joita eri toimijoiden ja kansalaisten tulisi noudattaa. 
    Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisema toimintasuunnitelma
  • Sairaanhoitopiirit kokoavat verkkosivuilleen alueita koskevat ajantasaiset suositukset ja rajoitukset. 

Kunnat

  • Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117. 
  • Kunnat voivat rajoittaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia alueellaan, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnat voivat sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 
  • Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä koronavirukseen sairastuneet (ja sairastuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt eristykseen ja altistuneet (ja altistuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt karanteeniin. Kunnan tartuntautaudeista vastaava lääkäri voi tehdä myös yksilöllisen päätöksen pakollisesta terveystarkastukseen osallistumisesta. 

Aluehallintovirasto

  • Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten. 
  • Aluehallintovirasto voi rajoittaa alueellaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella. 
  • Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.
  • Aluehallintovirasto valvoo, että tartuntatautilailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla määrättyjä ravintolatoiminnan rajoituksia noudatetaan. 
  • Aluehallintovirasto voi määrätä alueensa toimijat varmistamaan tosiasialliset turvavälit asiakas- ja toimitiloissa.
  • Aluehallintovirasto voi määrätä liikunta-, urheilu-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettäviä tiloja suljettavaksi tilapäisesti.
  • Aluehallintovirasto valvoo yhteistyössä kunnan kanssa, että turvaväli- ja sulkemisrajoituksia noudatetaan ja koronapassia käytetään rajoitteiden vaihtoehtona laissa määrätyllä tavalla.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 

  • Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.  

Hallitus

  • Hallitus voi tehdä linjauksia ja suosituksia epidemiatilanteen hoidosta. Hallituksen linjauksia voivat käytännössä toteuttaa eri viranomaiset tartuntatautilain mukaisilla päätöksillään. Kaikkia hallituksen suosituksia ei voi toteuttaa viranomaispäätöksillä, koska niihin ei ole viranomaisilla lain mukaista toimivaltaa. Jokaisen vastuulla on omalta osaltaan noudattaa suosituksia, jotta epidemiatilanne ei pahene. 
  • Hallitus antaa tartuntatautilain nojalla asetuksia, joilla täsmennetään tartuntatautilaissa määriteltyjä ravintolatoiminnan rajoituksia ja velvoitteita. Asetukset valmistellaan virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa.  
  • THL myös tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä. 
  • THL antaa väestölle ohjeita tartuntojen välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. 

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom)

  • Traficom valvoo yhteistyössä kuntien ja aluehallintoviraston kanssa liikenteen toimijoiden hygienia- ja väljyysvelvoitteiden toteutumista.  
  • Traficom voi tehdä päätöksen, jolla rajoitetaan liikennevälineiden matkustajamääriä.

Työterveyslaitos

  • Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.

Lisätietoa 

Keskeiset koronaan liittyvät suositukset ja rajoitukset ja niiden osalta toimivaltaiset viranomaiset löytyvät valtioneuvoston kanslian sivuilta.  Linkki: Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana.

Päivitetty 25.11.2021

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Sairaanhoitopiirit ja kunnat vastaavat rokottamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaisesti. Löydät tietoa rokotuksista oman sairaanhoitopiirisi tai kuntasi verkkosivuilta sekä THL:n sivuilta:

Aluehallintovirasto ei päätä rokotusjärjestyksestä tai rokotuksiin liittyvistä järjestelyistä ja suosituksista.

Koronarokotukset annetaan THL:n ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen, joka pohjautuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin ja sen tekemään lääketieteelliseen riskinarvioon.

Viranomaisten roolit ja toimivalta

Muut aiheet

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.

Ohjetta on päivitetty 19.3.2021 ja se korvaa 17.12.2020 annetut ohjeet. Päivitetty ohje on voimassa toistaiseksi.

Päivitetty 22.3.2021

Muut aiheet

Maskien käytöstä suosituksia antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hallitus sekä alueellisesti sairaanhoitopiirit ja kunnat. Jokaisen ihmisen vastuulla on noudattaa omalta osaltaan voimassa olevia suosituksia ja ohjeita, joilla estetään epidemiatilanteen paheneminen.

Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole määrätä kasvomaskien käytöstä. Yleisötilaisuuksia koskevissa päätöksissämme olemme edellyttäneet, että järjestäjä noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Ohjeessa todetaan mm., että järjestäjä voi suositella tilaisuuden osallistujia epidemiatilanteen mukaan käyttämään kasvomaskia.

Lue lisää: Suositus koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä (minedu.fi, 1.10.2021)

Yksityiset tapahtumanjärjestäjät voivat lähtökohtaisesti harkintansa mukaan päättää, edellyttävätkö ne osallistujilta kasvomaskin käyttöä. Tällöin täytyy kuitenkin huomioida osallistujien yhdenvertainen kohtelu. Julkinen toimija ei lähtökohtaisesti voi edellyttää julkisissa tiloissa asiakkailta maskin käyttöä.

Varhaiskasvatus ja opetus

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset, joissa on huomioitu tartuntatautilain muutokset ja siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa. Suositukset on päivitetty vastaamaan voimassa olevia koronaepidemiaan liittyviä muita suosituksia ja valtioneuvoston linjauksia.

Lue lisää:

Kasvomaskit Suosikit

Kirjastojen toiminnassa sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta koronaviruksen ehkäisemiseksi. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Kirjastoissa on huolehdittava mm. tilojen ja laitteiden hygieniasta. Ohjeet koskevat myös kirjastoautoja ja omatoimikirjastoja.

Voit lainata ja palauttaa kirjastosta aineistoja normaalisti. Jos haluat välttää kirjastotiloissa asiointia, suosi verkkoaineistoja, kuten e-kirjoja.

Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske normaalia kirjastotoimintaa. Kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin kirjastojen järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lue lisää:

Muut aiheet

Aluehallintovirasto ei määrää yhtiökokouksien pitämisestä, vaan kokousvelvoite tulee lainsäädännöstä. 

Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi on voimassa 30.6.2022 saakka. Laki mahdollistaa sääntömääräisten kokousten siirtämisen syyskuun loppuun saakka. Siirtämismahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Laki mahdollistaa myös etäyhteyksien käytön näiden kokouksissa.

Osakeyhtiöistä väliaikainen laki koskee vain pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiön hallitus voi väliaikaisen lain mukaan päättää järjestää yhtiökokouksen niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (kuten etäyhteyksin).

Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) kuin pörssiyhtiöiden kohdalla yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua etänä. Osakeyhtiön (myös asunto-osakeyhtiö) hallitus voi päättää asiasta, jos sitä ei erikseen kielletä yhtiöjärjestyksessä.

Suosittelemme, että pörssiyhtiöissä hallitus harkitsee yhtiökokouksen järjestämistä väliaikaisen lain mukaisesti etäyhteydellä. Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) osalta suosittelemme, että hallitus tekee päätöksen kokouksen järjestämisestä etänä, ellei yhtiöjärjestys päätöstä kiellä. Joka tapauksessa kokouksen järjestäjän on pyrittävä järjestämään kokous terveysturvallisesti.

Jos sinulla on kysyttävää mm. yhtiökokouksen järjestämisestä, ota yhteyttä Kiinteistöliittoon: Kiinteistöliiton verkkosivut

Kokoukset Muut aiheet

Aluehallintovirasto ei käsittele koronatilanteen vuoksi peruuntuneiden matkojen korvauksia. Matkaa varatessa kannattaa aina tarkistaa, millaiset muutos- ja peruuttamismahdollisuudet matkantarjoajalla tai matkavakuutuksen sopimusehdoissa on.

Löydät ohjeistusta ja neuvoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta Usein kysyttyä koronasta: matkustaminen ja liikenne.

Matkustaminen Muut aiheet

Terveystarkastukseen osallistuminen rajanylityspaikoilla on tartuntatautilain perusteella pakollista. Eduskunta on hyväksynyt tartuntatautilain väliaikaiset muutokset koskien matkustamista. Lakimuutos on voimassa 31.12.2021 saakka.

Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspaikoilla.

Voimaan tulleen lainsäädännön vuoksi ei ole enää välttämätöntä, että maahantulijoiden terveystarkastuksista määrätään aluehallintoviraston päätöksellä. Aluehallintovirastojen päätökset maahantulon yhteydessä tehtävistä pakollisista terveystarkastuksista on kumottu. Terveystoimet ja koronatestaus rajoilla jatkuvat tartuntatautilain nojalla.

Lisätietoa:

Päivitetty 8.11.2021

Muut aiheet Terveystarkastukset ja koronatestit

Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta.

Muut aiheet

Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa tyosuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.

Tutustu myös työ- ja elinkeinoministeriön usein kysyttyihin kysymyksiin.

Muut aiheet

Aluehallintovirastot, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti poikkeukselliseen koronatilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista rajoitusten aikana.

  • Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä. 

  • Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.  

  • Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.   

 

Ohjevideoita

Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi

Muut aiheet