Etelä-Suomen aluehallintovirasto on syksyn 2025 aikana järjestänyt neljä ohjaustapaamista alueensa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Tapaamiset perustuivat sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 32 §:ään ja niiden tavoitteena oli kehittää alle 25-vuotiaiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoidon kokonaisuutta, varhaisempaa puuttumista ja tukea sekä vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluja, jotka tarjoavat apua jo lievien ongelmien varhaisessa vaiheessa.
Aluehallintoviraston valvontatyössä on havaittu, että päihdepsykiatrisesti lievästi ja keskivaikeasti oireilevat lapset ja nuoret putoavat usein palvelujärjestelmän väliin. Oireet ehtivät monesti voimistua ennen hoitoon pääsyä, ja lapsia ja nuoria ohjautuu suoraan erikoissairaanhoitoon ilman matalamman kynnyksen väliportaita. Tämän vuoksi ohjaustapaamisissa keskityttiin ennen kaikkea siihen, miten lasten ja nuorten palvelupolkuja voidaan selkeyttää ja yhtenäistää sekä varmistaa oikea-aikainen hoito ja tuki kaikissa nivelvaiheissa.
Tapaamisissa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä kuvasivat oman alueensa nykytilaa ja yhteistyötä, ja keskusteluissa korostui tarve järjestää palvelut tavalla, joka tukee lasta ja nuorta johdonmukaisesti aina ensikontaktista mahdollisiin erikoissairaanhoidon vaiheisiin. Hoitoprosessien todettiin olevan monin paikoin hajanaisia, ja palveluohjaus saattaa jäädä toteutumatta, jos vastuut eivät ole selkeät tai eri palvelut eivät ole toimijoiden tiedossa. Palvelupolkujen systemaattinen kuvaaminen ja yhteisen tietopohjan vahvistaminen nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Myös siirtymävaihe aikuisten palveluihin todettiin yhdeksi palvelujärjestelmän kriittisimmistä kohdista, jossa nuori tarvitsee vahvaa tukea ja ohjausta.
Tapaamisissa nostettiin esiin lisäksi vanhemmuuden tukeminen. Se nähtiin olennaisena osana lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä. Useilla alueilla toimijat kertoivat, että vanhemmuus on nostettu tuen piiriin lasten ja nuorten rinnalla vahvistamaan arjen toimintakykyä. Tiedonkulun sujuvuus, yhteistyön pysyvyys ja eri toimijoiden kyky kannatella ja tukea nuorta sekä nuoren toimijuutta nähtiin ratkaisevina tekijöinä. Tapaamisissa nousi vahvasti esiin toimijoiden yhteinen tahtotila kehittää palveluiden välistä yhteistyötä ja parantaa lasten ja nuorten oikea-aikaisia tukitoimia ja hoidon saatavuutta.
