Blogikirjoitukset

E-aineiston merkitys korostui korona-aikana

Julkaisupäivä 25.11.2021 8.30 Blogit

Nainen istuu nojatuolissa ja lukee e-kirjaa mobiililaitteella.

Aluehallintovirastojen Kirjastovuosi 2020 -julkaisussa kerrottiin e-aineistojen kysynnän lisääntyneen sekä kirjastoissa että suoratoistopalveluissa koronapandemian alkuaikana. Kirjastojen e-aineistojen tarjonnan kasvattamiselle on monia esteitä, eivätkä kirjastot voi kilpailla suoratoistopalvelujen kanssa. Mutta onko kyse kilpailusta ensinkään?

Suomi lukee -tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen koki, että korona-aika lisäsi lukemista. Tutkimuksen mukaan ääni- ja sähkökirjojen kaupallisia lukuaikapalveluita käyttäneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa kuudesta 17 prosenttiin. Lukuaikapalvelujen käyttö kasvaa nopeasti myös niiden joukossa, jotka eivät osta painettuja kirjoja eli uudet lukijat ovat löytäneet kirjallisuuden pariin. Koronakriisi on lisännyt erityisesti 20–29-vuotiaiden lukemista.

E-aineisto on kirjaston kannalta ollut ongelmallinen formaatti useista syistä. Läheskään kaikkea painettuna julkaistavaa aineistoa ei julkaista e-muotoisena. Kaikkea julkaistua aineistoa ei saada heti e-aineistona kirjastojakeluun. Osaa julkaistuista e-kirjoista ei saada lainkaan jakeluun kirjastoon. Aikuisten aineistoista saadaan kirjastojakeluun noin 80 prosenttia e-kirjoina julkaistuista teoksista. Lisäksi e-aineistojen hinnoittelu- ja lainausmallit ovat hyvin moninaiset, joten usein budjetin rajat tulevat vastaan.

Kirjastot lisäsivät koronavuonna huomattavasti e-aineistotarjontaa, mutta niiden lainaus ei kasvanut samassa suhteessa. Toki e-aineistojen kysyntä ja tarjonta vaihtelivat kuntakohtaisesti. Osa asiakkaista koki palvelut vaikeasti käytettäviksi, kokoelman liian suppeaksi ja varausjonot pitkiksi.

Kirjastolain (1492/2016) mukaan kirjaston tehtävänä on mm. edistää lukemista ja kirjallisuutta. Lisäksi lain tavoitteena on edistää lukemiskulttuuria. Tätä ajatellen suoratoistopalvelujen tuottamat uudet lukijat ovat hyvä asia, eikä ollenkaan vastakkainen kirjaston tavoitteelle, joten lukuaikapalvelut eivät ole varsinaisesti kirjaston kilpailija. 

Voisiko kirjasto olla jollain tavalla hyödyksi lukuaikapalvelua käyttävälle? Jos on tutustunut kaupallisiin tuotteisiin, on voinut todeta, että niiden haku- ja suositteluominaisuudet ovat hyvin suppeat. Voisiko kirjasto rikastaa osaltaan tätä puolta ja siten edistää lukemista? Voisiko kirjasto tuottaa jatkuvaa uutuusdataa hankinnoistaan, jotta lukija saa vinkkejä uutuuksista? Miten kirjaston verkkosivuilta löytyisi helposti kirjoja eri aiheista? Juuri aihehaku on ainakin osassa suoratoistopalveluja olematon. Vinkki ”näin löydät uusimmat julkaisut aiheesta ’ruotsalaiset dekkarit’ ”? Mistä löytää lainausdataa, mitä muut lukevat? Ja miten suoratoistopalvelun käyttäjä löytää tiensä kirjaston verkkosivuille?

Aluehallintovirastojen Kirjastovuosi 2020 -julkaisussa todetaan, että kirjastojen tarjoamia e-aineistoja on markkinoitava koko ajan, ei ainoastaan poikkeustilanteissa. Tähän voisi jatkaa, että kirjastojen tarjoamia lukemispalveluja tulisi markkinoida koko ajan, laaja-alaisesti.


Kirjastotoimen ylitarkastaja
Satu Ihanamäki
Lapin AVI

kirjasto kirjasto kirjastopalvelut korona suomi