Kun puhutaan politiikasta, on tärkeää ensin määritellä, mistä puhutaan. Tässä tekstissä politiikkakäsite johdetaan antiikin kreikan sanasta politikos, ”kansalaista koskeva”.
Politikos lienee ollut lainsäätäjän ajatuksissa, kun kirjastolain halutaan edistävän aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sanavapautta. Politikos kurkistaa kirjastoon myös silloin, kun kirjasto edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua ja tarjoaa tiloja kansalaistoimintaan.
Kirjaston tehtävänä on siis kasvattaa kansalaispääomaa*, jota kutsutaan myös sosiaaliseksi pääomaksi.
Kansalaispääomaa syntyy vain, kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Sen vahvistaminen johtaa kansalaisten ja järjestöjen vapaaehtois- ja kehittämistyöhön, jota voidaan kutsua kansalaiskekseliäisyydeksi*. Kansalaiskekseliäisyydellä voidaan ratkaista yhteisiä ongelmia, mutta se edellyttää, että ihmiset luottavat toisiinsa, arvostavat ja kunnioittavat toistensa näkemyksiä ja mielipiteitä. Ihmisillä on oltava tahto ja kyky toimia muiden ihmisten kanssa. Demokratian toimivuus on sidoksissa kansalaiskekseliäisyyteen.
Tästä kaikesta on perimmiltään myös kysymys Sitran hankkeessa Kirjastoista kansanvallan foorumeita.
Kirjastossa ihmiset ovat positiivisella ja mielekkäällä tavalla yhteydessä toisiinsa ja yhteisöönsä. Kirjasto voi saattaa ihmisiä yhteen, ”törmäyttää” asioita ja ideoita. Tähän kirjastolla on kaksi konkreettista työkalua: aineistot ja tilat. Aineisto avartaa ahdasta mieltä, tila antaa mahdollisuuden turvalliselle kasvokkaiselle keskustelulle.
Kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2021. Kirjastoilla on ensiluokkainen tilaisuus edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua. Kutsukaa kansalaiset ja päättäjät keskustelemaan yhteisistä asioista kirjaston tiloihin!
Siinä samalla kirjastonjohtaja voi kertoa tuleville kuntapäättäjille kirjaston palveluista, kirjaston kehityshankkeista ja siitä, miten kirjasto parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja veronmaksukykyä muutenkin. Jos myöhemmin joudutaan keskustelemaan ikävistä asioista, niin positiivinen keskusteluyhteys on luotu ja luottamus yhdessä tekemiseen syntynyt. Kirjastolle ja kuntapäättäjille on kertynyt yhteistä sosiaalista pääomaa, jota voidaan hyödyntää myös kriisitilanteessa.
*Kansalaispääomasta ja kansalaiskekseliäisyydestä voi lukea lisää mm. Laura Ahvan pro gradusta Kohti keskustelevaa journalismia: kansalaisjournalismin kokeilua, kritiikkiä ja arviointia (2003). Termejä on alun perin esitelty mm. yhdysvaltalaisten sosiologien Carmen Siriannin ja Lewis Friedlandin teoksessa Civic Innovation in America: Community Empowerment, Public Policy and the Movement for Civic Renewal (2001).
Aluehallintovirastojen raportti Peruspalvelujen arviointi 2019: kirjastotilat
https://www.patio.fi/web/pepa-2019-valtakunnallinen/kirjastotilat
Kristiina Kontiainen, kirjastotoimen ylitarkastaja, Etelä-Suomen AVI
