Suomessa on varauduttu väestön suojaamiseen hyvin

Julkaisupäivä 28.9.2022 8.00 Blogit

Väestönsuojeluun varautumisen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Suomi on koko ajan tietoinen ulkoisen toimintaympäristönsä muutoksista, eikä suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mekanismista ole missään vaiheessa luovuttu.

Vahvan sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla Suomi on ylläpitänyt ja kehittänyt väestönsuojelun järjestelmiään. Niiden tarkoituksena on suojella Suomessa kriisin hetkellä olevia ihmisiä. Väestönsuojeluun kuuluvat tehtävät on jaettu eri viranomaisten vastuulle, ja ne pohjautuvat Geneven yleissopimuksiin sodan oikeussäännöistä.

Geneven sopimukset muodostavat humanitäärisen toiminnan perustan, jolla lievitetään sodasta aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä. Niitä ovat muun muassa tilanteet, joissa väestö joutuu hakeutumaan fyysiseen suojaan, sekä tilanteet, joissa siviiliväestö joutuu siirtymään kokonaan toiselle alueelle – vähintään kuukausiksi, mutta todennäköisimmin vuosiksi.

Väestönsuojelun perustana ovat väestönsuojat ja evakuointivalmius

Suomalainen väestönsuojelujärjestelmä pohjautuu toisaalta kattavaan väestönsuojarakentamiseen ja toisaalta väestön evakuointiin konfliktialueilta tai pahasti saastuneilta alueilta.

Suomessa on 54 000 väestönsuojaa, jotka on rakennettu suojaamaan ihmisiä. Niistä löytyy suojapaikka 4,4 miljoonalle ihmiselle. Normaalioloissa väestönsuojia käytetään usein varastoina tai ne ovat muussa käytössä. Väestönsuojissa olevat laitteet tulee huoltaa ja niiden toimintakunto tarkastaa 10 vuoden välein. Kiinteistöjen omistajien tulee huolehtia siitä, että väestönsuojat ovat käyttöönotettavissa 72 tunnin kuluessa. Mikäli väestönsuojia jouduttaisiin ottamaan käyttöön sotilaallisessa tai terveydellisessä uhkatilanteessa, tarvittaisiin käyttöönotossa esimerkiksi taloyhtiön asukkaiden apua.

Väestön evakuoinnilla tarkoitetaan siviiliväestön siirtämistä pois aseellisen tai siihen rinnastettavan hyökkäyksen tai uhan kohteeksi joutuneelta alueelta turvallisemmalle alueelle. Evakuointi on massiivinen toimenpide, jolloin pienessä ajassa siirretään suuri määrä ihmisiä alueelta toiselle, ja jonka toteuttavat useat viranomaiset yhteistyössä.

Poikkeusoloissa toimimista on harjoiteltava säännöllisesti

Päätöksen evakuoinnista tekee valtioneuvosto ja tilanteen yleisjohtajana toimii sisäministeriö. Siirretyn väestön huollon järjestäminen on laaja kokonaisuus, jonka vastuut jakautuvat eri viranomaisille. Siirretylle väestölle järjestetään majoitus, muonitus ja muu välttämätön huolto. Tätä varten kunnat voivat muun muassa velvoittaa yksityisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen luovuttamaan siirretyn väestön huoltoa varten huonetiloja ja huollon kannalta välttämätöntä omaisuutta kunnan käyttöön.

Väestönsuojelun laajaan kokonaisuuteen liittyvät myös viranomaisten johdolla suunniteltavat johtamis-, viesti- ja hälytysjärjestelmät. Niillä varmistetaan keskeisten toimintojen edellytykset myös poikkeusolojen aikana. Näiden järjestelmien toimivuutta harjoitellaan säännöllisesti aluehallintovirastojen järjestämissä valmiusharjoituksissa sekä esimerkiksi puolustusvoimien toimeenpanemissa paikallispuolustusharjoituksissa.

Suomen Nato-jäsenyys tulee vahvistamaan merkittävästi Suomen puolustuskykyä ja tulee vaikuttamaan myös Suomen kokonaisturvallisuuteen. Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomessa tulee huolehtia vahvan kansallisen puolustusjärjestelmän ylläpidon lisäksi edelleen kaikista väestönsuojelun ja siviilivalmiuden edellyttämistä toimista.

Ilkka Horelli

Johtaja, pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

suomi turvallisuus ja varautuminen