Blogikirjoitukset

Sisäilmaoireilu julkisissa rakennuksissa – onko mukana liioittelua ja vähättelyä?

Julkaisupäivä 1.7.2020 8.00 Blogit

Kuvituskuva: kolme lasta leikkimässä, etualalla kaksi leikkiautoa..

Sisäilmaoireilu julkisissa rakennuksissa – onko mukana liioittelua ja vähättelyä? Aiheena sisäilmasto-ongelmat herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Koskipa asia koulua tai päiväkotia ja olipa epäilyn luonne millainen tahansa, monella tuntuu olevan vankka mielipide asiasta. Isoin peikko ja suurin terveysuhka ihmisten mielissä on kosteus- ja homevauriot. Kuitenkin ilmanvaihdon puutteet ovat yleensä aina mukana ongelmatilanteissa. Ovatko sisäilmaongelmat mielipidekysymyksiä ja voisiko viestintä sisäilma-asioista olla parempaa?

Rakennus on syytön, kunnes toisin todistetaan

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu näytön vahvuudesta oletetun sisäilmaoireilun ja rakennuksen vaurioiden välillä. Tutkimuksissa rakennuksen vaurioita ja epäkohtia, mikrobilöydöksiä ja käyttäjien oireilua ei ole pystytty yksiselitteisesti liittämään toisiinsa. Syytä ja sen seurausta ei siis ole osoitettu.

Näiden toteamusten perusteella on jopa esitetty tulkintoja, että viranomaiset eivät suhtaudu vakavasti oireiluun. Jokainen sairastuminen tai oireilu ovat aina vakavia asioita ja viranomaiset suhtautuvat niihin vakavuudella. Oireilu on yksi keskeinen tieto, kun arvioidaan rakennuksen tilannetta.

Kuitenkaan ei voida ajatella, että joka ainoa oire johtuu aina rakennuksesta. Se, että uskoo, että rakennus aiheuttaa haittoja, ei aina tarkoita, että niin tosiaan on. Esimerkiksi ihmisten muut sairaudet ja kotien olosuhteet sekä työpaikan ilmapiiri ja työtilanne vaikuttavat oireisiin. Muutaman ihmisen oireet suuressa ihmismäärässä ovat hankalia tulkinnan kannalta, mutta suurempi oireileva ryhmä kertoo jo paljon enemmän. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa on siis aina kaksi lähtökohtaa: hoidetaan ihminen kuntoon terveydenhuollossa ja rakennus kuntoon asianmukaisilla selvityksillä ja toimilla.

Miksi epäilyjen selvittäminen kestää niin kauan?

Suurissa rakennuksissa epäiltyjen sisäilmasto-ongelmien selvittäminen ottaa oman aikansa, mutta siihen on syynsä. Muun muassa seuraavat seikat on selvitettävä:

  1. Onko todellista aihetta epäillä sisäilmasto-ongelmaa?
  2. Mistä teknisestä asiasta se voisi johtua?
  3. Missä kohdassa rakennusta ongelma on?
  4. Onko kyse monesta eri ongelmasta?
  5. Miten laaja korjaus on järkevää, jos rakennuksessa todetaan ongelma selvityksissä?

Selvitysten tilaaminen ja tekeminen vie yleensä kuukausia. Selvitysten perusteella mahdollisesti tehtävät korjaukset on suunniteltava siten, että ne tehdään mahdollisimman pian, mutta ne eivät saisi häiritä esimerkiksi opetustoimintaa. Julkisia varoja käytettäessä on selvitysten tarve ja laajuus arvioitava huolellisesti. Usein joudutaan harkitsemaan väistötilojen käyttöä selvitysten ja korjausten ajaksi. Väistötilojenkin hankinta vie aikaa, eikä niitä nykyisin aina välttämättä ole heti saatavilla.

Kunnan rakennuksia koskevissa selvityksissä on monta osapuolta, mm.:

  • opetuksesta tai varhaiskasvatuksesta vastaava taho
  • tiloista vastaava taho kuten tilapalvelut
  • siivouspalvelut
  • terveydenhuolto, työterveyshuolto
  • terveydensuojeluviranomainen
  • työpaikan työsuojelu ja työsuojeluviranomainen.

Sisäilmaryhmä on yleensä vähintään edellisistä koostuva asiantuntijaelin, jolla ei ole yleensä ratkaisuvaltaa. Ryhmässä kokonaistilanne käydään läpi säännöllisesti ja punnitaan eri ratkaisuja. Jos toimija saa ongelmat hoidettua kuntoon nopeasti, voi viranomaisen rooli jäädä pieneksi.

Viranomaiset valvovat, että tiloista ja toiminnasta vastaavat tahot toimivat lainsäädännön mukaisesti ja tarjoavat turvallisia tiloja käyttäjille. Terveydensuojeluviranomainen arvioi erityisesti rakennuksessa olevia olosuhteita, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa lapsille ja oppilaille. Työsuojeluviranomainen arvioi tilannetta puolestaan työntekijöiden osalta. Kouluterveydenhuollon tehtävä on seurata oppilaiden terveydellistä tilannetta ja antaa ryhmätasolla koostettua tietoa tilanteesta muille toimijoille ja viranomaisille. Työterveyshuollon tehtävä on vastaavasti arvioida tilannetta työntekijöiden näkökulmasta ryhmätasolla.

Kuvituskuva: ilmastointiputkisto.

Huolet on kuultava ja otettava vakavasti

Entä onko tilojen käyttäjien huoli otettava aina tosissaan? Tähän on vain yksi vastaus eli kyllä. Kuitenkin on mahdollista, että asukkaan tai tilojen käyttäjien huoli ei perustu riskeihin. Tilojen käyttäjillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa arvioida todellisia riskejä, ja tämä epätietoisuus kasvaa huoleksi, varsinkin jos kyse on lapsista.

Asiantuntijan tehtävä on selvittää asiat oikealla tavalla, tehdä oikeat toimenpiteet ja viestiä asioista oikealla tavalla – riittävän perusteellisesti ja selkeästi siten, että tilan käyttäjä ymmärtää viestin. Tätä tilojen käyttäjillä ja lasten vanhemmilla on oikeus vaatia.

On ollut turhan paljon tapauksia, joissa on syntynyt oikeutettu epäilys asian heikosta hoidosta. Välillä kyse onkin ollut itse asian huonosta hoidosta, välillä taas epäonnistuneesta viestinnästä. Näissä tilanteissa pitää myöntää tehdyt virheet, ottaa oppia niistä ja siirtyä uusiin toimintatapoihin.

Tilan käyttäjä tai lapsen vanhempi: kerro epäkohdista mutta toimi rakentavasti

Kun rakennuksessa tai sen toiminnassa huomataan poikkeamia, niistä pitäisi ilmoittaa heti huoltoyhtiölle ja esimiehelle. Esimerkiksi haju, jälki tai ilman kuumuus tai kylmyys voi kertoa isommasta ongelmasta. Tiloja pitäisi myös muistaa käyttää ohjeiden mukaisesti. Rakennuksesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus. Jos lapsen vanhemmalle syntyy kysymys koulun tai päiväkodin tiloista, voi asiaa tiedustella varhaiskasvatuksen hallinnosta, koulun rehtorilta tai tiloista vastaavalta taholta.

Jos alkaa vaikuttaa siltä, että tilanne on muuttumassa sisäilmasto-ongelmaksi, vanhemmat ja työntekijät voivat ilmaista havaintonsa ja huolensa, jolloin toimijan ja kiinteistön omistajan täytyy ryhtyä selvittämään asiaa. Sisäilmaongelmat suurissa rakennuksissa ovat monimutkaisia, eikä asiantuntijakaan pysty antamaan heti aluksi kaikkeen tyhjentävää vastausta.

Tässä on muutama ohjenuora, jotka tilan käyttäjän tai lapsen vanhemman kannattaa huomioida:

  • Hyväksy tilanteen epäselvyys tiettyyn pisteeseen asti ja luota, että asia selviää.
  • Anna asiantuntijoille työrauhaa – se nopeuttaa asian hoitamista.
  • Tarvittaessa pyydä selvää viestiä tilanteesta – ja tarvittaessa vaadi.
  • Pyri pitämään asialinja – asiattomuudet eivät edistä tilannetta.
  • Vanhempainyhdistykset: voisiko niiden kautta rakentaa hyvää säännöllistä vuoropuhelua?

Taustaa: Mistä sisäilmaongelmat voivat johtua?

Mikrobeja on kaikkialla ympäristössämme ja elimistössämme. Suurin osa mikrobeista on hyödyllisiä tai merkityksettömiä terveydellemme. Ongelmallinen tilanne rakennuksessa muodostuu olosuhteiden muutoksesta eli siitä, että tietyt mikrobit saavat sopivasti kosteutta ja lämpöä sopivalla alustalla, jossa ne voivat alkaa kasvamaan. Joskus lämpöäkään ei tarvita.

Kasvulle otolliset olosuhteet ovat voineet olla olemassa jo vuosikymmeniä ja ongelma tulee esiin vasta pitkän ajan kuluttua. Kun mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja solun kappaleet leviävät sisäilmaan, voi seurauksena olla terveyshaittoja.

Mikrobiperäisten ongelmien lisäksi sisäilman ongelmista on tärkeää mainita myös haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja kuidut. VOC-yhdisteitä haihtuu huoneilmaan tyypillisesti joistakin materiaaleista tai virheellisistä muovimattojen asennuksista, joissa maton alla pääsee tapahtumaan haitallisia kemiallisia reaktioita. Kuituongelma taas liittyy tyypillisesti vaurioituneisiin eriste- tai äänenvaimennusmateriaaleihin.

Sisäilmaongelmien vaikutukset terveyteen

Ongelman vaikutus terveyteen on yksilöllinen ja riippuu altisteesta (mikrobit vai kuidut jne.) sekä altistumisen määrästä. Riittävä altistuminen tietynlaiselle ongelmalle voi aiheuttaa diagnosoitavaa sairautta, kuten astmaa. Kuitenkin suurin osa sisäilmaan liittyvistä terveysoireista on nykykäsityksen mukaan ohimenevää ja poistuu kohtuullisen pian altistuksen loppuessa. Joskus voimakas jatkuva huolestuminen aiheuttaa tai pahentaa oireilua, eli elimistö reagoi haitallisesti tiettyihin ärsykkeisiin ja pelkoihin. Ilmiössä on kyse ns. nosebo-vaikutuksesta, jossa kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa. Kielteisiä odotuksia voi syntyä esimerkiksi uutisoinnin tai sosiaalisen median kautta.

Kirjoittaja: ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Tomi Kekki, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Juttua on päivitetty 27.7.2020.

Kirjoituksessa on hyödynnetty Terveet tilat 2028 -ohjelman Helsingin tilaisuuden Etelä-Suomen aluehallintoviraston avauspuhetta. Lisätietoa ohjelmasta valtioneuvoston kanslian sivuilla.

elinympäristöterveys suomi ympäristöterveydenhuolto