Blogikirjoitukset

Omatoiminen kirjasto vai omatoiminen käyttäjä?

Julkaisupäivä 4.9.2020 9.58 Blogit

Omatoimikirjastot vuonna 2019 esitettynä Suomen kartalla. Sinisellä 157 kuntaa, joissa on kirjasto. Ruskealla 138 kuntaa, joissa ei ole omatoimikirjastopalvelua.

 

Alkuun julistus: ”Ihmiset tarvitsevat edelleen fyysisiä kirjastoja!”

Tämä tuli ilmi maalis-toukokuussa, kun kaikki julkiset tilat sulkivat ovensa koronan takia. Myös aluehallintoviraston tekemä Peruspalvelujen arviointi kuntien kirjastotiloista 2019 osoittaa, että kirjastotiloja tarvitaan. E-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole suinkaan poistaneet kirjastotilojen tarvetta. E-kirjojen osuus kirjastojen kokoelmista on edelleen hyvin pieni, alle prosentin. Fyysisiä tiloja tarvitaan aineistoille, harrastustoiminnalle, työlle, opiskelulle, näyttelyille, tapahtumille jne. Jotta tämä kaikki toteutuisi, tarvitaan tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Vapaa kansalaistoiminta tarvitsee maksuttomia julkisia kokoontumistiloja. Neljä kuntaa viidestä pystyy tarjoamaan näitä omissa kirjastoissaan asukkailleen.

Kirjastopalvelujen monipuolistuminen ja yhteiskunnan muuttuminen vaatii, että myös kirjastotilat muuttuvat. Kirjastolaissa on kirjastoille annettu uusia tehtäviä, ja kirjaston tilojenkin olisi taivuttava uuteen. Vuoden 2019 kirjastotilastoista käy ilmi, että yleisissä kirjastoissa kävi lähes 54 miljoonaa asiakasta. Kirjastoissa järjestettiin yli 90 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Lainoja annettiin lähes 86 milj. Ikävä kyllä kaikkia kirjastotiloja ei kuitenkaan ole suunniteltu niin, että niistä löytyisi tarvittavia tiloja tai infraa erilaisiin toimintoihin. Yhteistyössä järjestettäviin vaalipaneeleihin, keskusteluihin kunnan toimintojen kehittämisestä ja yhdistysten kokoontumiselle ei ole tarvittavaa tilaa tai tila ei ole muunneltava.

Omatoimisuus on lisääntynyt

Tehokasta kirjaston käyttöä parantavat muunneltavien tilojen lisäksi omatoimipalvelut. Jo joka toisessa Suomen kunnassa kirjasto on auki myös omatoimisesti.  Yli kolmasosa kirjastojen kokonaisaukiolosta on omatoimista, kaikkiaan 709 954 tuntia. Omatoimikirjastoiksi kutsutaan kirjastoja, joihin on asennettu asiakkaiden omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä. Omatoimikirjastoja voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella.  Omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa, mutta tiloja valvotaan teknisesti. Yleensä omatoimikirjastossa voi lainata, palauttaa, käyttää asiakastietokoneita, lukea lehtiä ja vaikkapa työskennellä tai kokoustaa. Langaton verkko on yleisesti käytettävissä. Omatoimisuus ja laajentuneet aukioloajat ovat muuttamassa kirjastoja entistä enemmän käyttäjäkeskeisiksi tiloiksi. Ei-kaupallisella ja maksuttomalla tilalla on merkittävä vaikutus varsinkin ilta-aikaan esim. harrasteryhmien ja yhdistysten mahdollisuuksiin kokoontua tutussa ympäristössä. Ihmiset tarvitsevat myös turvallista julkista tilaa, jonne voi tulla vapaasti ilman rahaa olemaan muiden joukossa ilman tekemisen pakkoa.

Omatoimikirjastot ovat olleet yksi viime vuosien näkyvimmistä ja vaikuttavimmista ilmiöistä kirjastokentällä. Aluehallintoviraston näkökulmasta viimeiset vuodet ovat olleet aktiivista omatoimikirjastojen avaamisen aikaa. Omatoimikirjastojen toteuttamiseen on myönnetty viimeisten vuosien aikana merkittävä määrä valtionavustuksia. Huolimatta omatoimikirjastojen määrän jatkuvasta kasvusta vuosina 2014-2019 häiriökäyttäytyminen tai tiloihin kohdistuva ilkivalta ei ole merkittävästi lisääntynyt. Syynä on kenties suomalaisten kunnioittava käytös verovaroin tuotettuja palveluja kohtaan – tai sitten aikuiskäyttäjien määrällinen enemmistö.

Omatoimikirjastoihin liittyy myös muutamia virheellisiä käsityksiä

Omatoimisuus ei ole suinkaan vähentänyt henkilökunnan tarvetta, sillä omatoimikirjastojen avaaminen lisää kirjaston käyttöä ja näin myös työmäärä kasvaa. Aineiston hyllytys mutta myös kokoelman esillepano ja sisältöjen avaaminen itsenäistä käyttöä varten vaatii aikaa ja suunnittelua. Kirjastoilla on myös merkittävä rooli, kun kansalaisia opastetaan digipalveluihin ja muihin uusiin palveluihin. Kirjaston asiakaskone saattaa olla asiakkaan ainoa mahdollisuus maksaa laskunsa ja hoitaa muu sähköinen asiointinsa. Tärkeäksi on tullut myös kirjastojen tarjoama mediakasvatus, joka auttaa lasta, nuorta, aikuista ja ikäihmistä liikkumaan digimaailmassa. Nämä ja monet muut kirjastolaissa annetut tehtävät edellyttävät, että kirjastossa on riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja aukioloaikoja, jotka palvelevat kuntalaisia.

Yhdessä vai yksin?

Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) sanoo, että kirjaston tulee edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Siinäpä tehtävää kaikille! Yhdessä ja yksin.

Vuoden 2019 peruspalvelujen arvioinnissa kirjastotilojen osalta yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetään: ”Kunnat jatkavat yhteisten tilojen käyttöönottoa ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Kirjastojen pitää olla alusta lähtien suunnittelemassa sekä yhteisiä tiloja että toimintaa, jotta kirjasto voi kirjastolain mukaisesti ottaa huomioon kirjastotilan erilaiset käyttäjäryhmät ja kirjastotoiminnan muutokset.” Tämä kun toteutuu, niin kirjastot voivat katsoa uusin silmin tulevaisuuteen.

Anneli Ketonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

kirjasto suomi