*Kirjoitusta on päivitetty 29.7.2020.*
Lähiopetukseen palattiin 14.5.2020, ja sen jälkeen loppukeväällä esiintyi eri puolilla Uuttamaata joissakin kouluissa yksittäisiä koronavirustartuntoja. Julkisuudessa keskusteltiin, pitäisikö sen vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaikki koulutilat määrätä suljettavaksi. Asiaan liittyy kuitenkin vahvasti myös kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta ja lasten oikeus oppimiseen. Kansalaisten perusoikeuksia ei voi rajoittaa enemmän kuin on välttämätöntä.
Tartuntatautilain perusteella kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö voi sulkea muun muassa koulujen tiloja, jos se on epidemiatilanteen kannalta välttämätöntä. Lähtökohtaisesti kunnan tehtävä on käyttää sille omalla alueellaan kuuluvaa valtaa. Tartuntatautilain perusteella aluehallintovirasto voi tehdä päätökset tilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella.
Sekä yksittäisten koulujen tilojen sulkemisen että mahdollisten laajempia alueita koskevien päätösten täytyy perustua epidemiologiseen arvioon: tiloja voidaan määrätä suljettavaksi vain, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Varmuuden vuoksi ei tiloja voi lähteä sulkemaan. Rajoitukset on lopetettava heti, kun vaaraa taudin leviämisestä ei ole.
Perusopetuslain väliaikainen muutos antaa syksyllä mahdollisuuden etäopetukseen siirtymiseen – mutta tiukoin vaatimuksin
Koulutilojen sulkeminen on ongelmallista opetuksen järjestämisen näkökulmasta. Jos koulutilat suljetaan, kunnalla on edelleen perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää opetus. Lähtökohtaisesti opetus järjestetään perusopetuslain mukaan lähiopetuksena. Keväällä 2020 valmiuslain käyttöönotto mahdollisti etäopetukseen siirtymisen. Perusopetuslakiin tehtiin kesällä väliaikainen, vuoden 2020 loppuun asti voimassa oleva muutos, jonka mukaan normaalioloissa voidaan tiukkojen edellytysten täyttyessä siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin eli esimerkiksi toteuttaa opetusta osittain tai kokonaan etänä.
Etäopetukseen voidaan siirtyä vain, jos koulutiloja ei voida käyttää turvallisesti. Siirtymisestä päättää opetuksen järjestäjä eli käytännössä useimmiten kunta. Etäopetukseen siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koulutiloja on jouduttu sulkemaan kokonaan tai osittain koronaepidemian vuoksi.
Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin pitää varautua suunnittelemalla järjestelyt etukäteen. Opetuksen järjestäjän täytyy tehdä yleiset linjaukset siitä, miten ja millaisin toteuttamistavoin poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin mahdollisesti siirrytään ja kuinka etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, oppimisen tukea, palveluja ja etuuksia koronatilanteen niin vaatiessa järjestetään. Haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten opetusta ei voi järjestää etäopetuksena: mm. esikoululaisten, 1.-3.-luokkalaisten sekä erityisen tuen oppilaiden opetus pitää järjestää lähiopetuksena.
Koulutiloja voidaan käyttää lähiopetukseen, kun noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ohjeita hygienia- ja muista erityisjärjestelyistä, joilla ehkäistään tartuntojen leviämistä. Ohjeiden noudattaminen mahdollistaa koulutilojen käyttämisen perusopetuksen antamiseen perusopetuslain mukaisesti ja turvallisesti.
Opetushallituksen sivuilla on kattavasti tietoa perusopetuksen järjestämisestä syyslukukaudella 2020.
Epidemiaan varautuminen ja torjuntatyö on monen toimijan yhteistyötä
Viranomaisten ja organisaatioiden lainmukainen tehtävä on varautua vaarallisten tartuntatautien leviämiseen ja torjua niiden leviämistä. Jokaisella toimijalla on oma roolinsa.
Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle, ja kansallisena asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Paikallisella tasolla kunnilla on keskeinen rooli – tartuntatautilaki antaa vahvat toimintaedellytykset ja velvoitteet kunnille tilanteessa, jossa tartuntoja esiintyy. Aluehallintoviraston keskeinen tehtävä on alueellisesti sovittaa yhteen ja valvoa tartuntatautien torjuntaa alueellaan.
Keväällä koulujen avaamisen jälkeen kunnat esimerkiksi Uudellamaalla toimivat tartuntatautilain mukaisesti, paikallisesti ja välittömästi, kun tartuntoja havaittiin kouluissa ja tartuntataudeista vastaava lääkäri määräsi sairastuneet eristykseen ja altistuneet henkilöt karanteeniin. Altistuneiden karanteenilla ja hygieniaohjeistuksia noudattamalla varmistetaan, että koulunkäynti on turvallista oppilaille ja henkilökunnalle. Myös jatkossa hygieniaohjeiden noudattaminen ja yksittäisten tautitapausten osalta altistuneiden määrääminen karanteeniin ovat ensisijaisia keinoja pysäyttää tartuntojen leviäminen.
COVID-19-epidemian aikana aluehallintovirastot ovat seuranneet hallituksen linjauksia ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita tehdessään tartuntatautilain 58 §:n mukaisia päätöksiä, ja päätökset on tehty yhteneväisesti kaikissa aluehallintovirastoissa. On kuitenkin periaatteessa mahdollista, että koronavirustilanteen alueellisuus huomioon ottaen eri aluehallintovirastot tekisivät erilaisia päätöksiä. Tarkkoja kriteerejä tai lukuja tällaiselle menettelylle ei kuitenkaan etukäteen pystytä antamaan. Tältäkin osin aluehallintovirastot seuraavat lähtökohtaisesti ministeriön ohjausta ja toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Kun rajoituksia, kuten tilojen sulkemista, harkitaan ja toteutetaan, vaakakupeissa ovat viruksen leviämisen estämisen lisäksi perusoikeudet, ihmisten henkinen hyvinvointi ja yhteiskunnan toimivuus. Tavoitteena on löytää rajoitusten ja toimenpiteiden valikoimasta kuhunkin tilanteeseen sopivimmat nämä kaikki näkökulmat huomioiden.
Laura Nikunen, aluehallintoylilääkäri, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Sanna Puura, johtaja, opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kirjoitus on julkaistu alun perin 19.5.2020 ja sitä on päivitetty 29.7.2020.
