Kirjaston lakisääteisten tehtävien toteuttamista ilman tekijöitä?

Julkaisupäivä 14.11.2022 8.38 Blogit

Avi arvioi yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kirjastojen johtamista. Viime aikoina on puhuttu paljon työvoimapulasta, jota muun muassa ravintolat ovat kohdanneet. On uutisoitu jopa siitä, että osa ravintoloista on jouduttu sulkemaan, koska työntekijöitä ei ole. Tämä on helposti ymmärrettävissä: ruokaa ei saada asiakkaille, jos joku ei ole sitä valmistamassa ja tarjoilemassa. Sama pätee hoiva- ja hoitotyöhön; sen työvoimavaltaisuus ymmärretään. 

Entäpä kirjastopalvelut? Monissa kunnissa vallitsee käsitys, että kirjasto pyörii ihan itsekseen; riittää, että ovet saadaan auki sähköisellä kulunvalvonnalla. Ja koska henkilökuntaa ei kirjaston palveluiden tuottamiseen tarvita, heille voidaan lykätä muita kunnan tehtäviä tai jättää palkkaamatta uusia työntekijöitä poislähtevien tilalle. 

Kirjastolaissa kunnille annetaan tehtäväksi yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Lisäksi määrätään, että ”yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä.” Henkilöstömäärän tulee olla riittävä lain kuudennessa pykälässä määriteltyjen tehtävien – esimerkiksi lukemisen edistäminen ja tiedonhankinnan ohjaaminen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäminen – hoitoon.  

Kysyimme kirjastojen mielipidettä siitä, onko niillä riittävästi henkilöstöä kirjastolaissa määriteltyjen tehtävien hoitamista varten. Vastaukset kertovat kirjastojen niukasta arjesta ja kuntien kirjastoille ohjaamasta riittämättömästä resurssista. Vain joka toisessa kirjastossa on riittävästi henkilökuntaa edistämään lukemista ja kirjallisuutta. Tehtävään, jota on pidetty kirjaston perustehtävänä ja joka on laajentunut informaatiokentän monipuolistuttua. Kokoelmatyöhön – eli siihen, että asiakkaille on tarjolla kirjoja ja muuta aineistoa ja että ne ovat löydettävissä niin tietokannasta kuin hyllystä – on riittävästi henkilökuntaa noin 80 % kirjastoista. 

Aikaisemmin oli suositus, jonka mukaan kirjastossa tulisi olla vähintään 0,8 htv/1000 asukasta. Vaikka määrälliset henkilöstömitoitussuositukset on poistettu, voidaan aikaisempia suosituksia edelleen pitää palvelutavoitteena, joista saadaan näppituntuma riittävään henkilöstömäärään, jolla kirjastolaissa annetut tehtävät pystytään hoitamaan. Kunnassa tulee kuitenkin huomioida, että määrä ei ole riittävä, mikäli kirjastolla on muitakin kuin kirjastolaissa annettuja tehtäviä. Vuonna 2019 vain 36 % kirjastolaitoksista ylsi palvelutavoitteeseen.  

Arvioinnin perusteella näyttääkin, että kirjastojen henkilöstöresurssi on riittämätön suhteessa kirjastolain määräämiin tehtäviin. Kunnat heikentävät tilannetta entisestään siirtämällä kirjastojen tehtäväksi muita, kirjastolain ulkopuolisia tehtäviä sekä jättämällä palkkaamatta uutta henkilökuntaa poislähtevien tilalle. Tämä vaarantaa kuntalaisten oikeuden lakisääteisiin palveluihin, ja saattaa aiheuttaa pahimmillaan noidankehän, joka rapauttaa elinvoiman ja sivistyksen lisäksi demokratian toimivuutta. Ei ole osaamiseen ja asiantuntemukseen perustuvan kansalaisyhteiskunnan etu lähteä rapauttamaan yhtä kivijaloistaan.  

Kirjaston tehtävä on taata meille kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta tai muista seikoista huolimatta tasa-arvoisia mahdollisuuksia lukemisharrastukseen, oppimiseen ja opiskeluun, yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sekä kansalaisena kehittymiseen alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Näitä tehtäviä ei voida hoitaa, jos kirjasto on kylmäasema ilman henkilökuntaa. Siksi kunnan tulee huolehtia, että kirjastossa on riittävästi osaavaa henkilökuntaa kuntalaisten käytössä ja että heillä on aikaa huolehtia kuntalaisten kirjastonkäyttötarpeista.  

Blogi perustuu aluehallintovirastojen kirjastotoimen arviointiin kirjastojen toiminnasta. Arvioinnissa on käytetty yleisten kirjastojen tilastotietokantaa https://tilastot.kirjastot.fi/ ja kirjastoille tehdyn kyselyn vastauksia.  

Virpi Launonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto

Peruspalveluiden arviointi kirjasto kirjasto kirjastolaki