Tarkastamattomat työvälineet aiheuttavat tapaturmia – laskun maksaa usein työnantaja

Julkaisupäivä 24.11.2021 8.25 Blogit

Joka vuosi aiheutuu tapaturmia, jotka johtuvat työvälineistä, joiden lakisääteinen tarkastus on laiminlyöty. Näiden tapaturmien inhimillinen hinta voi olla korvaamaton ja taloudellisen laskun maksajaksi joutuu usein työnantaja.

Vuoden 2009 alkuun saakka oli täysin hyväksyttyä, että työnantajan päteväksi katsoma henkilö huolehti työpaikan nostolaitteiden määräaikaistarkastuksista. Turun Sanomat kirjoitti 23.7.2008 otsikolla: "Lähes puolet nostimista jätetään tarkastamatta". Työsuojeluviranomainenkin oli ilmiöstä tietoinen ja se johti lopulta säädösmuutokseen.

Tietyt työvälineet täytyy tarkastaa määräajoin

Valtioneuvoston asetus 403/2008, tuttavallisesti ”käyttöasetus” määritteli ensimmäistä kertaa, että tietyt nostintyypit täytyy tarkastaa määräajoin joko asiantuntijayhteisön tai hyväksytyn asiantuntijan toimesta. Alkuun tämä aiheutti markkinoille tyhjiön, sillä tarkastettavaa oli runsaasti, mutta nostolaitteiden tarkastajia ei niinkään.  

Saman olemme havainneet nytkin, kun käyttöasetuksen uudistuttua tarkastusten piiriin tulivat betonipumppuautot, tuulivoimaloiden huoltohissit ja hyllystöhissit, joissa on kuljettaja mukana.

Henkilökohtaisesti seuraan tuulivoimaloiden huoltohissien ja niiden tarkastajien määrän kehitystä erityisellä mielenkiinnolla. Suomeen vaikuttaa nousevan joka vuosi edellistä vuotta enemmän tuulivoimaloita ja niiden korkeudetkin tuntuvat olevan kasvamaan päin.

Tarkastamaton työväline on riski

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat nyt määräaikaistarkastettavien työvälineiden tarkastusten toteutumista kohdennetusti. Jo nyt voi sanoa, että tekemällämme työllä on todella merkitystä. Nykyään tarkastamattomia laitteita on kokonaisuuteen nähden paljon vähemmän. Samalla voi kuitenkin todeta, että puutteet tuppaavat kasaantumaan. Jos työväline on tarkastamatta vaikkapa useamman vuoden, hyvin todennäköisesti havaitsen tarkastuksella siinä teknisiä puutteita, vaikka en nostintarkastaja olekaan.

Tällöin minun velvollisuuteni on viranomaisen edustajana puuttua tilanteeseen ja auttaa työnantajaa saattamaan asiat kuntoon. Auttamisella tarkoitan niin neuvontaa, kuin sitä meille annetun toimivallan käyttöä. Valvonnan yksi tarkoitus on edesauttaa työnantajaa pitämään työntekijöiden työympäristö turvallisena. Työkykyinen työntekijä on yrityksellekin kaikista näkökulmista paras vaihtoehto.

Onko teidän työpaikan työvälineet tarkastettu?

Työpaikat eivät aina tunnista, millaisen riskin tarkastamaton työväline aiheuttaa. Mitä jos kulunut nostoketju pettää? Entä jos siltanosturin rata ei ole linjassa ja aiheuttaa taakan putoamisen sillan menetettyä vakautensa? Tällaisilla tapahtumilla on arvaamattomia seurauksia. Niistä voi koitua pahimmillaan vakava vahingoittuminen, joka johtaa työkyvyn menetykseen tai jopa kuolemaan. Näitä sattuu onneksi hyvin harvoin. Kuitenkin jokaista vakavaa tapahtumaa kohti on yhden laskentatavan mukaan sattunut noin sata läheltä piti -tapausta.

Missä kohtaa tuota läheltä piti -laskuria sinun työpaikallasi ollaan? Jos työvälineessä on tekninen vika, tämä tapa laskea ei välttämättä pidäkään paikkaansa, koska sattuma astuu kuvioon. Vika voi muuttua rikkoutumiseksi, jolloin useimmiten harmittomalta tuntuva nykäys noston aikana voi muuttua minun kannaltani työtapaturmatutkinnaksi. Hetkittäin se on paljon nähneelle työsuojelutarkastajallekin hiljentymisen paikka.

Tomi Lappalainen
Työsuojelutarkastaja

Lue lisää: Työnantaja laiminlöi autonostimien määräaikaistarkastukset usean vuoden ajan – toimitusjohtaja ja yhtiö tuomittiin sakkoihin

Artikkelikuva: Tyne & Wear Archives & Museums

suomi työsuojelu