Onko kirjasto onnistunut edistämään kirjastolain tavoitteita?

Julkaisupäivä 1.4.2022 9.44 Blogit

Kirjastot demokratian vahvistajana - väestökysely 2021.

Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.

Kyselyssä selvitettiin ihmisten mielipiteitä siitä, miten he kokevat kirjaston onnistuneen yhteiskunnallisen tiedon saatavuuden ja käytön edistämisessä, tiedonhankinnan ja käytön tukemisessa sekä aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämisessä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan myös sitä, kuinka hyvin kirjasto on onnistunut edistämään kirjastolain keskeisiä tavoitteita: tasavertaista pääsyä informaatioon, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta, hyvinvointia, kulttuurista moninaisuutta, demokratiaa, jatkuvaa tietojen ja taitojen kehittämistä sekä yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. 

Vastaajat katsoivat kirjaston onnistuneen kirjastolain tavoitteiden toteuttamisessa erittäin tai melko hyvin. Parhaiten kirjaston katsottiin onnistuneen sen tutuimmissa ja perinteisimmissä tehtävissä eli kirjallisuuden ja taiteen harrastamisen edistämisessä (81 % vastaajista) ja tasavertaisen pääsyn informaatioon tukemisessa (80 %). Heikoimmin kirjastot ovat onnistuneet yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä. 59 % vastaajista koki, että kirjasto on onnistunut siinä erittäin tai melko hyvin. 

Vastauksia tarkasteltiin myös suhteessa vastaajan ikään, kotipaikkakunnan kokoon ja kirjastokäytön aktiivisuuteen. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä positiivisemman arvioin hän antoi kirjaston onnistumisesta tavoitteiden edistämisessä. Poikkeuksena tästä on yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, jonka nuoremmat näkivät vanhempia positiivisemmin. 

Tähän eroon saattaa löytyä syy vuonna 2018 toteutetussa kirjastojen valtakunnallisesta asiakaskyselystä. Sen tuloksista havaitaan, että nuorten kirjastonkäyttö poikkeaa vanhempien ikäluokkien kirjastonkäytöstä muun muassa siinä, että nuoret viettävät kirjastossa aikaa enemmän ja käyttävät kirjastoa kohtaamispaikkana. Sitä kautta kirjastolla saattaa olla nuorille yhteisöllisempi rooli kuin muille ikäluokille.  

Kotipaikkakunnan koolla ja kirjastokäytön aktiivisuudella on suora korrelaatio arvioon kirjaston onnistumisesta lakisääteisissä tehtävissä. Mitä suuremmassa kunnassa vastaaja asuu tai mitä aktiivisemmin hän käyttää kirjastoa, sitä paremmaksi hän arvioi kirjaston onnistumisen.  

Aktiivisille kirjaston käyttäjille kirjaston palvelut ovat luonnollisesti tutumpia kuin harvoin kirjastossa vieraileville. Kirjastot markkinoivat palveluitaan tiloissaan, jolloin niiden näkyvyys keskittyy kirjastoa käyttäville kuntalaisille. Kirjastojen viestinnän haasteena onkin tavoittaa myös kirjastoa harvemmin käyttävät. Suuremmissa kunnissa on enemmän resursseja tuottaa tapahtumia ja muita palveluita sekä ylläpitää laajempaa kokoelmaa, mikä selittää korrelaatiota asuinkunnan kokoon. 

Oivallinen keino sitouttaa kuntalaisia kirjastopalveluihin on osallisuuden lisääminen. Asiakkaita tulee ottaa mukaan suunnittelemaan heille sopivia ja lisäarvoa tuottavia palveluita. Tulevaisuudessa haasteena onkin aiempaa heterogeeniset asiakkaat, jotka korostavat yksilöllisen palvelukokemuksen merkitystä. Tämä tarkoittanee kirjastoille palveluiden uudelleenkonseptointia sekä verkostomaisen yhteistyön lisäämistä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. 

Virpi Launonen 
kirjastotoimen ylitarkastaja 
Itä-Suomen aluehallintovirasto

kirjasto kirjasto kirjastolaki kirjastopalvelut suomi