Kirjaston käyttäjien näkökulmia koronavuoteen 2020

Julkaisupäivä 13.10.2021 8.17 Blogit

Nainen kirjahyllyjen välissä, teksti "kirjastovuosi 2020 - käyttäjien näkökulmia"

Aluehallintovirastojen kirjastotoimet julkaisivat syyskuussa selvityksen Kirjastovuosi 2020 – Koronasta kohti uutta normaalia [pdf]. Julkaisu tarkastelee Suomen yleisten kirjastojen koronavuotta 2020 ja tarjoaa tulevaisuuden näkökulmia kirjastojen valmiussuunnitteluun ja kriiseihin varautumiseen. 

Julkaisemme selvitykseen pohjautuvan blogitekstien sarjan, jossa käsitellään esiin nousseita aiheita. Ensimmäisenä aiheena on kirjaston käyttäjien näkemykset poikkeuksellisesta vuodesta.

Kirjasto hyvinvoinnin tukena

Kirjaston käyttäjien mielipiteitä koronapandemian aiheuttamasta kirjastojen sulkemisesta ja käyttörajoituksista on kartoitettu useilla käyttäjäkyselyillä. Tässä esitettyjä mielipiteitä on koottu Suomen kirjastoseuran, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen sekä Lapin kirjastojen ja AKELapin toteuttamista kyselyistä.

Suomen kirjastoseuran marraskuussa 2020 toteuttamassa kyselyssä kirjastojen sulkemisella oli joka toisen vastaajan mielestä kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään. Pohjois-Suomen ja Lapin raporttien mukaan iso osa näistä kirjastojen sulkemisen vaikutuksista liittyi lukemiseen. Kun kirjasto ei ollut tarjoamassa lukemista, jouduttiin sitä etsimään lainaan tuttavilta tai siirryttiin e-aineistojen puoleen. Etenkin mahdollisuutta lehtien lukemiseen oli kaivattu. Lukemisen puute oli harmillisesti vähentänyt lukuintoa erityisesti lapsilla.

Kirjastojen kiinniolo oli herättänyt asiakkaissa monenlaisia tunteita. Eniten kuvailtiin harmituksen tunteita, mutta toisaalta myös ymmärrettiin ja hyväksyttiin kirjaston sulkemisen ja rajoitusten syyt. Moni mainitsi haikeuden, surun ja ikävän, osa oli kokenut hyvinkin negatiivisia tunteita: epätoivoa, tuskaa, kiukkua.

Kirjastokäynnit ovat kyselyiden perusteella monelle käyttäjälle sosiaalisia tapahtumia, oikeita arjen kohokohtia. Kirjastossa oleilua lasten kanssa pidettiin tärkeänä ja asiakkaat ikävöivät kirjastohenkilöstön hyvää palvelua ja lukusuosituksia. Vastauksissa painotettiin myös kirjastotilan merkitystä maksuttomana, tasa-arvoisena ja ei-kaupallisena paikkana.

Kirjastot luovatkin hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua tarjoamalla ilmaiseksi lukuelämyksiä, kulttuuria, tietoa sekä tiloja, joissa on turvallista ja rauhallista oleskella. Etenkin pandemian raskaimmassa vaiheessa kirjoja ja kirjastokäyntejä olisi tarvittu korona-arjen piristykseksi. Monella opiskelu- ja ammattikirjallisuuden saanti vaikeutui eikä kirjastoa voitu käyttää opiskelu- ja työskentelytilana. Myös kirjaston tietokoneita olisi tarvittu tiedonhakuun ja verkkoasiointiin, sillä kaikilla kansalaisilla ei ole omia laitteita. 

Sulkeminen kirkasti kirjaston merkityksen

Jos koronapandemiasta on etsittävä jotain positiivista, niin ainakin se osoitti, kuinka tärkeitä kirjastot ovat kansalaisille ja koko yhteiskunnalle yksilöiden resilienssin vahvistajana. Itsestään selvää maksutonta palvelua opittiin arvostamaan, kun se ei enää ollutkaan saatavilla. 
 

”Heräsin muistamaan, kuinka hieno ja tärkeä palvelu kirjasto on. Tätä koko kansan sivistystakuuta on syytä vaalia.”
Pohjoissuomalainen kirjaston käyttäjä Lapin kirjastojen asiakaskyselyssä


Jos tulevaisuudessa tullaan vielä siihen tilanteeseen, että kirjastopalveluja joudutaan rajoittamaan, niin kirjaston käyttäjät toivoivat ainakin seuraavia palveluita: etukäteen tilattavan aineiston noutomahdollisuutta (esim. kirjakassipalveluna), varausten nouto- ja aineiston palautusmahdollisuutta joko rajattuna palveluna tai omatoimisena itsepalveluna sekä laajempaa e-kirjastoa. Nyt suurimmalla osalla kirjastoista on jo pandemian aikana kehitetyt toimintamallit valmiina näiden palveluiden toteuttamiseen.

 

Lähteitä:


Kirjastotoimen ylitarkastajat Jonna Toukonen (Länsi- ja Sisä-Suomi) ja Kristiina Kontiainen (Etelä-Suomi)

kirjasto kirjastopalvelut kirjastotoimi