Kirjasto demokratian edistäjänä: nuoret aikuiset ja osallisuus

Julkaisupäivä 31.5.2022 11.27 Blogit

Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”, ja kysymykset pohjautuvat kirjastolain pykäliin 2 ja 6. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. 18–34-vuotiaita vastaajista oli 255. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.

Nuoret aikuiset äänestäjinä​​​​​​

18–34-vuotiaista äänesti kesän 2021 kuntavaaleissa noin 34%. Kyselyyn vastanneista tuossa ikäryhmässä ilmoitti äänestäneensä 62%, joten vastanneet olivat aktiivisempia kuin ikäisensä keskimäärin.
Vastauksista ilmeni riippuvuus lukemisen useuden ja äänestämisen kanssa. Mitä useammin luki, sen todennäköisemmin äänesti. Ja mitä useammin käytti kirjastoa, sitä todennäköisemmin äänesti.

Tiedon saatavuus ja käyttö

Nuoret aikuiset ja vanhemmat ikäpolvet ovat yksimielisiä siitä, että kirjastossa tulisi olla saatavilla tietoa paikallisista ja valtakunnallisista ajankohtaisista asioista. Yli 80 % vastaajista pitää tätä tärkeänä, mutta vain 35 % kokee näin tapahtuneen.

Tietopalvelun, tiedonhankinnan ohjauksen ja monipuolisen lukutaidon tarjonta

Nuoret aikuiset eivät pidä kirjastoa yhtä saavutettavana matalan kynnyksen paikkana kuin vanhemmat. Nuoret antavat heikomman arvosanan ”perinteisistä” kirjaston palveluista, kuten painetuista aineistoista, neuvonnasta sekä ajantasaisesta ja luotettavasta tiedosta.

Saavutettavuuden suhteen näkemysero on mielenkiintoinen. Perinteisesti saavutettavuudella on tarkoitettu keskeistä sijaintia ja laajoja aukioloaikoja, mutta mieltävätkö nuoret termin samalla tavalla? Mitä jos saavutettavuus heidän mielestään on sitä, että palvelun saa älypuhelimeen tai tilattua kotiovelle? Onko kynnys korkea, jos palvelutarjonta ei houkuttele? Tai ei tule kohdatuksi yksilönä?

Yllättäen nuoret aikuiset kokevat saaneensa tietotekniikan käyttöön enemmän apua kirjastosta kuin vanhemmat. Samoin tiedon etsinnässä internetistä ja tiedon luotettavuuden arvioinnissa nuoret kokevat tulleensa autetuiksi useammin. He myös tuntevat näissä asioissa jääneensä useammin ilman apua kuin vanhemmat sukupolvet. Tulos osoittaa vääräksi sen olettamuksen, että nuoret ovat diginatiiveja, joiden netinkäyttö on hyvällä tasolla, eikä heitä kannata siinä opettaa. Tulosta voi tulkita myös niin, että nuoret ovat kasvaneet siihen, että tulee olla mediakriittinen, eikä eletä enää yhden virallisen totuuden mukaan. He tiedostavat uudenlaiset osaamistarpeet digitaalisten medioiden kuluttajina.

Kirjaston osuus yhteiskunnallisen tiedon tarjoajana

Nuorista vain viidennes etsii yhteiskunnallista tietoa kirjaston painetuista aineistoista. Netin uutissivustot ovat ylivoimaisesti käytetyin kanava, joiden jälkeen tulevat viranomaisten tiedotukset, sosiaalinen media, radio ja televisio ja itse hankitut lehdet ja kirjat.

Kirjasto yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisääjänä

Nuoret aikuiset kokevat vanhempia useammin, että he ovat oppineet uusia asioita kirjaston avulla. He tunnistavat oppineensa käyttämään tietotekniikkaa kirjastossa useammin kuin vanhemmat, ja samoin arvioidaan kirjaston aikaansaama aktivoituminen paikallisessa vaikuttamisessa. Kaikista vastaajista yli 80 % pitää vähintään melko tärkeänä, että kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta.

Kirjasto sananvapauden edistäjänä

Kyselyyn vastanneiden mielestä kirjasto edistää parhaiten sananvapautta tarjoamalla tiloja oleskeluun, työskentelyyn ja opiskeluun. Sananvapauteen liittyy siis julkinen tila, joka mahdollistaa omaehtoisen tekemisen.

Väittämään ”Kirjasto tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet hyödyntää tietoa ja ideoita” nuoret aikuiset suhtautuvat huomattavasti epäilevämmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Jälleen tullaan siis samaan problematiikkaan kuin aikaisemmin saavutettavuuden ja matalan kynnyksen kielteisissä vastauksissa. ”Samaa kaikille” -ajattelu ei näytä olevan nuorten mieleen.

Marja Peltola Tampereen yliopistosta kirjoittaa ”Nuorisotyön piirissä ajateltiin pitkään, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys toteutuvat, kun pidetään ovet auki kaikille ja tarjotaan samoja palveluja kaikille. Tämä ”samaa kaikille” -yhdenvertaisuus, vaikka tarkoittaisikin hyvää, perustuu kuitenkin ajatukselle yhden kulttuurin, yhden elämäntavan Suomesta. Kun nuorten toisistaan poikkeavat kokemukset ja tarpeet on ymmärretty yhä paremmin, on käynyt väistämättömäksi myös arvioida uudestaan nuorisotyön totuttuja käytäntöjä. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää kysyä, mitä esimerkiksi rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat, sateenkaarevat tai vammaiset nuoret tarvitsevat ja haluavat nuorisotyöltä.

Yhdenvertaisuus on erojen huomiointia ja yksilöllistä kohtaamista.
Yllä sanotun voi tiivistää kahdeksi yksinkertaiseksi ohjeeksi:
1) muista, että kaikki eivät ole samalla viivalla, ja
2) kohtaa yksilö ja kuuntele häntä.”

Kirjasto yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäjänä

Nuoret aikuiset pitävät kautta linjan kirjastojen tilaisuuksia tärkeämpinä kuin vanhemmat sukupolvet. Erityisesti nuoret aikuiset pitävät tärkeinä niitä yhteiskunnallisia tilaisuuksia, joissa voi itse vaikuttaa, osallistua, ottaa kantaa ja saada oma äänensä kuuluviin. He eivät halua olla pelkkä yksipuolisen informaation jakamisen kohde, vaan olla osallisena vuoropuhelussa. Tästä kannattaa kirjastoissa rohkaistua, ja ottaa nuoret mukaan suunnittelemaan tapahtumia ja muuta toimintaa.

Yhteenveto

Nuoret aikuiset eivät välttämättä koe kirjaston perinteistä toimintaa omakseen. Jos kirjasto haluaa vahvistaa nuorten osallisuutta, tulee heidän viestinsä ottaa opiksi:

  • ”Samaa kaikille” -ajattelu ei toimi, vaan nuoret tulee kohdata yksilöinä.
  • Nuoret eivät halua olla toiminnan kohde, vaan aktiivisia osallistujia. He pitävät myös yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä kirjastossa luontevana.
  • Nuoret ovat siten diginatiiveja, että heille luontevaa on käyttää digitaalisia aineistoja painettujen sijaan. Tämä ei sulje pois sitä, että he tarvitsevat myös opastusta tietotekniikan käyttöön ja mediakriittisiä neuvoja.

 

Satu Ihanamäki
kirjastotoimen ylitarkastaja
Lapin aluehallintovirasto

demokratia kirjasto nuoret